Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kupu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
93
Kupu—Kurateeli
94
torven laajennus. K. toimii useimmissa
tapauksissa syödyn ravinnon väliaikaisena
säilytyspaikkana, mutta usein myöskin ravinnon
pehmentäjänä ja sulattajana. Kyyhkysten kaksiosaisen,
lujaseinäisen k:n rauhasista erittyy sitäpaitsi
limaa, joka osaksi sulattaa poikasille aiotun
ravinnon. Kyyhkysen k. vetää n. 1 ’/„ dl, kanan
lähes 5 dl. — 2. Kasvit., ks. K u k k a". E. VV. 8.
Kupu ks. Ilolvi.
Kupuistutus ks. Istutustavat.
Kupukaali ks. Kaali.
Kupukatto 1. kupolikatto ks. Katto.
Kupukaula syntyy joko kilpirauhasen
suurentumisesta tai kaularisojen turpoamisesta, vrt.
K a u 1 a k u p u. (E. Th-n.)
Kupulatauti on hyvin ihoräkätaudin
kaltainen tarttuva hevostauti, joka etenkin
Välimerenmaissa on verrattain yleinen. Keski-Euroopassa
se on miltei tuntematon, Ruotsissa ja Suomessa
sitävastoin lienee k:ia joskus havaittu. Taudin
aiheuttaja tunkeutuu ruhjevamman tai haavan
kautta ihoon, etenee imusuonia pitkin turvottaen
ne ja synnyttäen nahkaan siellä ja täällä
kupu-loita ja pukamia, joiden puhjettua paikalle
kasvaa turpea uudistuskudosmuodostuma. — Tauti
on verrattain vaikeanlaatuinen, jos kohta ei
läheskään aina tappava. Kp.
Kupulevy, matalan altaan muotoiseksi
puristamalla taivutettu rautalevy, joista rakennetaan
sillankansia täyttämällä niiden päälle soraa tai
betonia. K:jen pohjassa on reikä, josta soraan
tunkeutunut sadevesi pääsee poistumaan.
J. C-én.
Kupusienet (Gastero- 1. Gastro-mycetes),
sienilahko, joka käsittää ne itiökantaiset, joiden
itiölava kehittyy itiöemän
sisässä olevien ontelojen
tahi käytävien pinnalla.
Tätä itiöitä muodostavaa
osaa, itiö m aito a
(gleba) peittää joko osaksi
hyytelömäinen suojus
(voiva) tahi kovempi kuori,
koppa (peridium).
Lahkon heimot ovat
fylogeneet-tisessä suhteessa hyvin
erilaista alkuperää.
Tärkeimmät ovat: 1. Phallacece:
itiömaltoa peittää osaksi hyytelöinen suojus, jonka
repeytyvästä yläosasta kasvaa esille itiömaltoa
kannattava patsasmainen varsi freceptaculum).
Komeita, usein pahaltahaisevia
maasieniä. Lounais-Suomessa
harvinaisena esiintyvä Ithyphallus
impudicus tulee 30 cm:n
korkuiseksi. —- 2. Lycoperdaccæ, m a
a-m u n a t, aluksi puhtaan
valkoisia, munanmuotoisia maasieniä,
joiden 1-2-kerroksisen kopan
peitossa oleva itiömalto itiöiden
kypsyessä hajoaa hienoksi pölyäväksi jauhoksi.
Bovista, kuukunen 1. k u u k u n a n m u n a,
itiöemä pallomainen, sileäpintainen. Lappiin
saakka levinnyt Ii. gigantea kasvaa nyrkin
kokoiseksi. Lycoperdon, tuhkelo, itiöemä
alaspäin kapeneva, käsnii- t. piikkipintainen. L.
pyri-forme, rysmätuhkelo kasvaa ryhmissä
lahoilla kannoilla ja lantapaikoilla, tavallinen koko
Suomessa. Geaster, maat ä h d e t, kopan ulompi
Lycoi>erdun geramatum.
Crucibulum
vul-gnre.
kerros tähtiliuskoin irtaantuva sisemmästä. —
Kaikki maamiinat ovat sisästä vielä valkoisina
ollessaan syötäviä. — 3. Ilymenogastracece,
maanalaisia sieniä, joiden itiöt vapautuvat vasta kopan
maatumisen jälkeen. — 4. ~Sidulariaceæ, pieniä
sieniä, joiden maljamaisen tai kupintapaisen
itiöemän pohjassa on yksi tai useampia,
tavallisesti mykiömäisiä maltomurusia
(peridio-lum), joiden sisässä olevan ontelon pinnalla on
itiölava. Crucibulum vulgare, leipäkoppa,
kasvaa laholla puulla; tavallinen koko
maassamme. J. /. L.
Kura [-ä] (georg. Mtkvari, turkk.-tataar. Knr
1. K jur, vanhalla ajalla Kyros ja Cyrus),
Kaukaasian suurin joki: lähteet Karsissa
Kysyrda-gilla 2,678 m yi. merenp.. pääkulkusuunta
kaakkoinen. Tiflikseen asti K. virtaa vuorien, sitten
arojen kautta, joille tulvien aikana muodostaa
laajoja rämeitä, malarian pesäpaikkoja.
Tärkeimmät lisäjoet tulevat vas. Kaukasus-vuorilta:
Liahva, Aragva, Iora-Alazan. Oik. yhtyy siihen
lähellä suuta Aras. Kaksi laskuhaaraa
Kaspianmereen. Pituus 1,327 km, vesialue 155,172 km’.
Aluksilla päästään 553 km ylös Ioran suuhun. —
Suupuolella harjoitetaan tuottavaa kalastusta.
E. E. K.
Kuraasi (ransk. courage), rohkeus.
Kuraattori (lat. cürfVtor < cüra = huoli),
huoltaja, tarkastusmies. Rooman valtiossa tämä nimi
oli useilla virkamiehillä, esim. teiden,
merenkulun, viljanjakamisen tarkastajilla. Tätä
nykyä k:ksi sanotaan henkilöä, jonka
viranomainen määrää hoitamaan toisen oikeutta, ja
myöskin pesän toimitsijamiestä konkurssissa. —
O s a k u n n a n k., ylioppilasosakunnan
luottamusmies, joka avustaa inspehtoria osakunnan
valvonnassa ja johtamisessa, ja jonka tehtävänä
on osakunnan asioiden lähin hoito. K:ksi
osakunta valitsee kolmeksi lukuvuodeksi jonkun
aikaisemmin osakuntaan kuuluneen dosentin tai
yliopiston kirjoissa olevan lisensiaatin tai
jonkun vanhemman jäsenensä. Aikaisemmin vaali
oli alistettava sijaiskanslerin vahvistettavaksi,
nykyään, v:n 1907 sääntöjen mukaan, siitä on
ainoastaan tehtävä ilmoitus rehtorille.
Inspehtorin poissaollessa k. johtaa puhetta osakunnan
kokouksissa. K-.lIe suorittaa jokainen
lukukauden aikana läsnäoleva osakunnanjäsen maksun,
jonka suuruuden inspehtorikollegi osakunnan
esityksestä määrää. Edv. Ilj.
— Venäjällä o p e t u s p i i r i n k. on
kussakin piirissä (joita on kaikkiaan 12)
opetustoimen ja kaikkien oppilaitosten, myöskin
yliopistojen, korkein valvoja. M. m. hän määrää
lukioiden johtajat ja vahvistaa virkoihinsa
tarkastajat ja opettajat.
Kurandi (lat. cüra = huolenpito) ks.
Holhous.
Kurantti (ransk. courant, < lat. currere =
juosta), oik. juokseva; käypä, voimassa oleva.
Rahasta käytettynä sanalla on kaksi merkitystä
1) pääralia vaihtorahan, paperirahan v. m.
vastakohtana; 2) todella leimattu ja käypä raha
lei-maamattoman laskurahan vastakohtana (esim.
engl. sovereign guinean vastakohtana). K.
tavara tarkoittaa haluttuja, helposti kaupaksi
käypiä tuotteita.
Kurare ks. C u r a r e.
Kurateeli (rausk. curatelle, < lat. ci(ro=huo-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
