Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kupu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
9f>
Kurbskij—Kureliivi
lenpito), holhoustoimi, kuraattorintoimi;
viranomaisen tai ainakin jonkun muun kuin
asianomaisen itsensä määräämä yhden tai useamman
henkilön suorittama toisen henkilön etujen
valvontatoimi. K. eroaa sekä uskotunmiehen että
valtuutetun asiamiehen suhteesta ja on lähellä
holli oojantointa.
Kurbskij, Andre j Mihailovits
(1528-88); ruhtinas, ven. valtiomies ja kirjailija, löi
tata-rilaiset Tulan luona 1552. Johti Kasailin piiritystä
ja löi parin vuoden päästä uudestaan kapinaan
nousseet tatarilaiset ja tseremissit. Myöskin
Lii-vinmaalla hän taisteli saksalaista ritarikuntaa
ja puolalaisia vastaan ja oli tsaarin
käskynhaltijana Tartossa. Peläten Iivana Julman vihaa
onnettomista taisteluista hän 1563 pakeni Liettuaan,
jossa kirjoitti Iivana Julman hallituksen
historian ja oli pitkässä kirjeellisessä väittelyssä
tsaarin kanssa. Senaikaisen venäläisen
sivistyshistorian tutkimukselle K:n kirjeet ovat
erinomaisen arvokkaat. (Jasinskij, „Ruhtinas K:n
kirjoitukset historiallisena lähteenä", ven.. 1889).
J. J. M.
Kurck ks. Kurki.
Kurdin kieli, Kurdistanissa yleisin puhekieli,
on itsenäinen iraanilainen kieli, jota ennen
väärin luultiin turmeltuneeksi uuspersian murteeksi.
Kieliopillisessa suhteessa kurdissa on vielä
jäljellä useita vanhoja muotoja, jotka persiasta ovat
hävinneet. Myöskin äänneopin alalla k. k:Iiii on
ollut oma itsenäinen kehityksensä. Lisäksi vielä
siinä on joukko ikivanhoja sanoja, joita ei ole
muissa iraanilaisissa kielissä, mutta jotka taas
ovat löydettävissä muista indoeurooppalaisista
kielistä. Muuten k. k:ssä on suunnattoman
runsaasti lainasanoja, enimmin persiasta, vähemmän
armeeniasta, turkista ja arabiasta. Kurdin
murteista on kurmändj murteella valtakielen
arvo; toinen tärkeä murre on z a z a. Kurdeilla on
runsaasti taruja ja lauluja, sisällykseltään
enimmäkseen sotaisia. Heidän kuuluisin runoilijansa
on 16:nnella vuosis. elänyt Ahmed Seikki;
kirjallisuus on muutoin köyhä. Armeenialaisilla
kirjasimilla painettu ensimäinen kurdinkielinen Uusi
testamentti ilmestyi Konstantinopolissa 1857.
[Lerch, „Forschungen iiber die Kurden" (1857-58),
Jaha, j.Bictionnaire kurde-francais" (julk. Justi
1879), Justi, „Kurdische Grammatik" (1880),
Geiger ja Kuhn, „Grundriss der iranisclien
Philolo-gie", I (1895-1901).]
Kurdistan (=,,kurdien maa"), laaja,
rajoiltaan epämääräinen alue Etu-Aasiassa, saanut
nimensä pääkansansa kurdien mukaan. Suurin
osa K:ia on Turkin alueella, Eufrat- ja
Tigris-virtain latvaseuduilla: vilajeetit Mamyret-yl-Asis,
Diarbekr, Bitlis ja Van sekä osia Erserumin,
Aleppon ja Mosulin vilajeeteista. Persian
länsiosasta K:iin kuuluu lähimmät osat
Aserbeidza-nia ja Ardilania. — Maa on vuorista, n.
300-3,000 m korkeaa, jonot itä-läntistä suuntaa
kulkevia; ilmasto vaihteleva, pohjoisessa talvet
kylmät. Etelässä taatelipalmuja, öljy-, sitruuna-,
granaattipuita, pohjoisessa tammi- ja
kuusimetsiä. Petoeläimiä tavataan. Vuorissa on
käyttämättömiä mineraaleja. — Paitsi kurdeja asuu
Kissa armeenialaisia, turkkilaisia, persialaisia,
arabialaisia, juutalaisia. Elinkeinoina
maanviljelys ja karjanhoito; rosvoutta myös harjoitetaan.
Valtiollista yhtenäisyyttä K:n eri heimokunnilla
ei ole; on vain hajanaisia kyläkuntia, jotka elävät
alituisessa sodassa keskenään. — Pääpaikat ovat:
Bitlis, Diarbekr, Mardin, Kermansahan. -— K:iin
kuuluvan alueensa turkkilaiset anastivat osaksi
1470 Trapetsuntin kuningaskunnan sortuessa,
osaksi 1837-47. Heidän herruutensa on usein
vain nimellinen. E. E. K.
Kurdit, Kurdistanin (ks. t.) väestön
väki-lukuisin osa, alkuperältään iraanilainen, jakautuu
useihin itsenäisiin heimoihin. Heidän
lukumääränsä on hyvin ylimalkaisen arvion mukaan n.
2’l4 miljoonaa. N. 1milj. kuuluu Turkin ja
milj. Persian vallan alle. Jo Ksenoplion, Strabon
ja Polybios mainitsevat tämän kansan (kardukhit,
gordyeit, kyrtit; maan nimi Gordyaja, Gordyene).
K:ja erotetaan neljä suurta haaraa: kurmändj,
lur, kelhur, ja gürän. Viidenneksi haaraksi on
lisättävä dusik-kurdit ja zaza-murretta puhuvat
pohjoisen Kurdistanin heimot. K. ovat
suurimmaksi osaksi sunniitteja, vain jotkut harvat ovat
kristityitä (katolilaisia, armeenialaiskristityitä,
nestoriolaisia), joiden uskonto rajoittuu vain
joihinkin tapoihin. Vallitseviin kansoihin he yleensä
ovat vihollisessa suhteessa. K. ovat vapautta
rakastavia, rohkeita, hurjia mutta samalla
vieraanvaraisia. Ryöstöretkillään ja rosvouksillaan he ovat
saattaneet itsensä peljätyiksi. Talvisin kaikki k.
asuvat kylissä. Vakinaisasuntoiset viljelevät
riisiä, seesamia, vehnää, hamppua, pellavaa ja
keräävät väriomenia; paimentolaisilla on kameli-,
hevos-, raavas- ja lammaslaumoja. —
Kansatieteellisesi kuuluvat k:hin näiden vihaamat j e z
i-d i t, eräs omituinen lahko, joka asuu
Sindzar-vuoristossa. K:ja on myös Persiassa, Korasanissa.
Kohistanissa, Asterabadin ympäristössä,
Dema-vendin lähistöllä y. m. Syyriassa heitä on
myöskin sekä Vähässä-Aasiassa aina Angoraan ja
Erzerumiin saakka. [Veliaminov, „Scheref-nameh
au histoire des kourdes par Scheref, prince de
Bidlis" (1802), Schläfli, „Beiträge zur
Etlino-graphie Kurdistans" (Petermanns Mitteil., 1863).]
Kureerata (lat. cürä’re = hoitaa), parantaa.
Kureetit [kü-J, kreik. tarustossa: 1) kreettal.
Rhea jumalattaren tarustoon kuuluvia
haltian-tapaisia olentoja, jotka, Rhean synnytettyä
nuorimman poikansa Zeuksen, hurjan asetanssin
(prylis) kalskeella estivät pienokaisen parun
tunkemasta hänen isänsä Kronoksen korviin ja
siten pelastivat hänet joutumasta tämän
nielaistavaksi (ks. K r
o-n o s); nämä k.
sekoitettiin usein
vähä-aasialaisen
suuren äiti jumalan
(Kybelen)
haltioituneihin seuralaisiin korybant-teihin (ks. t.) ;
2) sankarieepoksessa
esiintyvä
heimokunta, joka hallitsi
Aitolian Pleuronissa.
O. E. T.
Kureliivi 1.
korsetti, naisten
alus-liivi, jota voidaan
nauhoilla kiristää tai
laajentaa ja jonka
päätehtävänä on var-
1. Nykyaikainen kureliivi. —
2. Kureliivin turmiollinen vaikutus.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
