- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
97-98

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuremaksa ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

97

tulon muotojen „sievistäminen". K:n
alkumuodoksi arvellaan 1200-luvulla itsenäiseksi
puki-meksi muodostunutta irtovuoria, mutta jo
antiikkisella ajalla oli käytännössä pukimia, joilla
oli k:n tehtävät. Keski- ja uudella ajalla k. on
vaihdellut pukumuodin mukaan. Varsinaisen k:n
käyttö alkaa n. 1810. Tätä ruumiin tärkeille
elimille väkivaltaa tekevää pukinetta on
terveydellisistä syistä vastustettu, joskin ilman
sanottavia tuloksia. K. valmistetaan kankaasta ja
jäykistetään pituuttaissuuntaan asetetuilla
jousti-milla. K:n asemesta käytetään jäykistämätöntä
ja terveellisempää n. s. reformiliiviä.

Kuremaksa. kureliivien ja ahtaalle sidottujen
vaatteiden aikaansaama maksan epämuodostus.

Kurensaari (vir. Kuresaar, saks. Arensburg)
ks. A r e u s b u r g.

Kuresaar ks. Arensburg.

Kureutuminen (lat. nicarceratio) syntyy
siten, että joku ruumiin kudos tai elin tunkeutuu
ahtaan aukon läpi tai jollakin muulla tavalla
joutuu puristukseen, niin että verenkierto siinä
vaikeutuu tai kokonaan estyy. Useimmiten
joutuu suolenosa tai vatsapaita tällaisen
puristuksen alaiseksi ollessaan kohjupussissa tai
kiertves-sään mutkalle vatsaontelon sisällä. Suolen
kureutuminen aikaansaa kovia kipuja, ulostusta
sisältäviä oksennuksia, kuumetta ja nopeata
voimien alenemista. Ellei k:n poistaminen onnistu
sopivilla asennoilla ja hieromaliikkeillä, on se
kiireimmiten tehtävä leikkauksen avulla, sillä
muuten kuolema voi siitä olla seurauksena.

E. Th-n.

Kurgaani (turk. lcorga’n = linnoitus; ven.
kur-rja’n), vars. venäläisten käyttämä nimitys
esihistoriallisista hautakummuista, joskus
suuremmista kalmistomäistäkin (ks. A n a n j i n a n
k a 1 m i s t o ja Hautakumpu). (A. M. T.)

Kurgan [-<i’n], piirikunnankaupunki
Länsi-Siperiassa Tobolskin kuvernementissa, Toboliu oik.
rannalla, Siperian radan varrella: 10,301 as.
(1897). Tobolin kulkukelpoisuus alkaa täältä.
Maataloustuotteita jalostava teollisuus. Neljät
isot vuosimarkkinat; vilkas viljan- ja
karjan-tuotteiden kauppa. (E. E. K.)

Kurho ks. Ohdakkeet.

Kuri ks. Kurinpitorangaistus ja
Ku-rinpitovalta.

Kuria ks. Kuuri a.

Kuriaalikieli (lat. curia = tuomioistuin,
virasto) , virkakieli. — Kuriaalityyli,
virallinen kirjoitustapa, kansliatyyli.

Kuriilit (jap. Tsisima = ..Tuhannen saarta").
Japanille kuuluva n. 1.000 km pitkä saarijono
Jesson-saaren ja Kamtsatkan-niemen välissä,
Ohotskin-meren itärajana. Saaria on virallisten
ilmoitusten mukaan 31, pinta-ala 15.594 km2,
(luku lienee liian suuri), asukasmäärä 3,453
(1908) ; ainoastaan muutama saarista
vakinaisesti asuttu. — K. ovat mereen vajonneen
vuorijonon huippuja, jonka molemmat päät ovat
Kam-tsatkalla ja Jessolla; ne ovat syntyneet
laava-muodostuksista. Tulivuoria on 23, joista 16
toimivaa. Saariston eteläosan vuoret peittää huippuun
asti sakea metsä, pohjoisessa kasvullisuus kylmän
ilmaston takia on surkastunut. Susia, soopeleita,
kettuja, majavia, saukkoja on runsaasti; vedet
erittäin kalarikkaita. — K:eista ovat tärkeimmät:
S u m s i r (Kamtsatkan eteläpäässä), P a r a m
u-4. V. Painettu "/1212.

98

s i r. siitä länteen A 1 a i d, jolla saariston
korkein huippu 2.330 m yi. merenp., O n e k o t a 11.
S i m o s i r i, U r u p, J e t o r u p 1. 11 u r u p,
saarista suurin, 2,410 km2, Kunasiri, eteläisin. —
Hallinnollisesti K. kuuluvat Jesson-saareen. —
K. löysi 1643 hollantilainen Martin de Vries:
niitä tutkivat Beringin ja Krusensternin
johtamat retkikunnat. Pohjoiset saarista anasti
Venäjä, eteläiset Japani, joka 1875 sai pohjoisetkin
luovutettuaan Venäjälle osansa Salialinin-saarta.

E. E. K.

Kuriiri (ransk. courrier, < lat. currere =
juosta), sananlennättäjä, pikalähetti; ratsastava
tai ajava postinkuljettaja.

Kuriirijuna ks. J 11 11 a.

Kurikka. 1. Kunta, Vaasan 1., Ilmajoen
kih-lak., Kurikan nimismiesp., sijaitsee Kyröjoen
latvajuoksun varrella Kauhajoen pitäjän
pohjoispuolella; kirkolle Kurikan rautatienasemalta
km. Pinta-ala 450,7 km2, josta viljeltyä maata
10,805 ha (1901); manttaalimäärä 35 =•/„,
talon-savuja 326, torpansavuja 364 ja muita savuja
641 (1907). 8,952 as. (1910), miltei kaikki
suomenkielisiä; 1,517 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoitti 1,239 (1901).
1,123 hevosta ja 3.662 nautaa (1909). —
Kansakouluja 7 (1911). Ajokalukoulu. Kunnanlääkäri;
apteekki. Keuhkotautiparantola (v:sta 1910).
Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia: 5 sahaa, 4
meijeriä ja 4 myllyä. — Historiallisia
muistopaikkoja: Nuijasodan taistelukenttä Santavuoren
luona. — 2. Seurakunta, konsistorillineu.
Turun arkkihiippak., Vaasan ylärovastik.;
perustettu Ilmajoen kappeliksi tuomiokapitulin päät.
25 p:Itä kesäk. 1701; erotettu omaksi
khrakun-naksi keis. käskykirj. 18 p:Itä maalisk. 1367
(en-sim. vakinainen khra v:sta 1886). Kirkko
tiilestä. rak. 1847. (Ensimäinen kirkko oli v:lta
1672). L. II-nen.

Kurikka, Matti (s. 1863), teosof
is-sosialis-tinen kirjailija, sanomalehtimies; ylioppilas
1881; julkaisi muutamia näytelmiä: „Yiimeinen
ponnistus", ,,Aili" y. m. ja novellikokoelman
,,Pilvenhattaroita"; toiminut m. 111. ,,Työmiehen"
päätoimittajana 1897-99; siirtyi sitten
Austraa-iiaan ja 1901 Ameriikkaan British Columbiaan.
jossa perusti Malcolm-saarelle Tyynenmeren
rannikolle suomalaisen kommunistisen siirtolan
nimeltä ..Kalevan kansa"; erosi siitä 1904 ja
perusti uuden siirtolan ,.Sammon takojat"
Fraser-joen rannalle: palattuaan 1905 Suomeen
ja julkaistuaan jonkun aikaa ,.Elämä" lehteä
lähti uudelleen Ameriikkaan.

Kurilit ks. Kuriilit.

Kurimo, entinen rautaruukki Muhoksella
Kii-minginjoen varrella; harkkohytin perustivat
tänne kauppias A. Laurell, raatimies M.
Sandström y. m. 1854 myönnetyn lupakirjan nojalla.
V. 1858 laitos sai lupakirjan masuunin ja
valimon perustamiseen. 1861 valssauslaitoksen,
käsittäen lopulta masuunin, putlaus- ja
valssaus-laitoksen valimon ja konepajan. Rautamalmi
saatiin ympäristön järvistä. Valmistus oli n.
600-700 tonnia takkirautaa ja sama miiärii
kankirautaa ja valinkappaleita. Liikennevaikeuksien
takia laitos kannattamattomana lopetettiin 1879.
—K. lienee ollut maailman pohjoisin
rautatehdas (sijaitsee 65° polij. lev.), ainakin niin
täydellisillä laitoksilla varustettu. E. E. K.

Kuremaksa— Kurimo

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0063.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free