- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
99-100

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuremaksa ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

99

Kurino—Kurjen pöl vi

100

Kurino, Sinitsiro (s. 1852), jap.
diplomaatti, oli lähettiläänä Yhdysvalloissa 1894-!).).
Roomassa 1896-97, Pariisissa 1897-1902 ja
Pietarissa 1902-04 hoitaen niitä neuvotteluja, jotka
tapahtuivat ennen Japanin sodan syttymistä;
v:sta 1900 lähettiläänä Pariisissa.

Kurinpitorangaistus, esimiehen virka-asioissa
alaisilleen sekä vanhempain, kasvattajani,
opettajain. isäntäin ja laivanpäällysmiesteii heidän
kurinpitovaltansa alaisille antama rangaistus.
Sellaisia rangaistuksia ovat esim. ruumiillinen
kuritus, varoitus, pidättäminen
virantoimituksesta, aresti. Ylioppilaita rangaistiin
aikaisemmin myös karkoituksella yliopistokaupungista,
ks. K u r i n p i t o v a 11 a. K. V. 77.

Kurinpitovalta, esimiehen rankaisuoikeus
alai–iinsa nähden virka-asioissa, mikäli rikkomukset
yleensä eivät lankea valtion rankaisuvallan alle.
Kurituksen antamiseen lapsilleen, alaikäisille,
oppilaille, palkollisille ja apulaisille sekä
merimie-liille ovat oikeutettuja myös vanhemmat,
kasvattajat. opettajat, isännät, elinkeinojen
harjoittajat ja laivanpäällysmiehet. ks.
Kurinpitorangaistus. K. V. n.

Kurioosumi (lat. cüriö’sug = huolellinen),
eris-kummaisuus, omituisuus.

Kuriositeetti (lat. cüriö’sitas = uteliaisuus),
eriskummaisuus, harvinaisuus.

Kurisches Haff [lcüris-], 1. Das Kurische
II a f f. rantameri Itä-Preussissa, 98 km pitkä,
45 km leveä (1.620 km2), 2-5 m syvä (syvin
kohta 7,5 m). Sen erottaa Itämerestä K
lirise h e N e h r u n g, 2-3 km leveä
särkkämuo-dostus, jonka dyynit (Euroopan
suurenmoisim-pia, 62 m korkeita) liikkuvat haffiin päin n. 6
m v:ssa. TTaffiin laskevan Njemenin (Memelin)
y. m. jokien vedet johtaa Itämereen 6 m svvä,
’/, km leveä salmi, Memeler Gatt. E. E. K.

Kuristusnuora, nuora tai köysi, jota hilataan
raakapurjetta supistettaessa, jotta purje tuulessa
talttuisi. Kuristusnuorat ovat kiinnitetyt joko
purjeen alareunaan, m a h a k u r i s t u s n u o r a t.
tahi sen pystyreunaan, n o k k a k u r i s t u
s-nuorat, ja kulkevat sieltä purjeen keulan
puolelta raa’an ylitse ja väkipyörien lävitse alas
kannelle. F. IV. L.

Kuristustauti 1. k r u p p i,
limakalvotulehduk-sen aikaansaama hengityskäytävien ahtaus ja
siitä seuraava hengitysvaikeus. Syynä siihen
ovat difteriabakteerin synnyttämät
kelmumuo-dostukset kurkunpäässä ja henkitorvessa ja
useimmiten se esiintyy kurkkumädän yhteydessä. Tauti
alkaa käheydellä ja yskällä, joka pian saa
omituisen ontolta kajahtavan soinnun. Hengitys käy
pian vaivaloiseksi, huulet ja kasvot tulevat
sinertäviksi, sydämen toiminta heikkenee
heikkenemistään, ja sairas joko kuolee muutamassa
päivässä. tai kelmumuodostus keskeytyy ja
tukehtumisvaara häviää itsestään. Seeruinhoitoa
käytettäessä taudin kulku yleensä on lievempi eikä
lääkärin tarvitse yhtä usein kuin ennen
hengityksen ylläpitämiseksi ryhtyä leikkaamalla
avaamaan henkitorvea. Väliin saattaa olla vaikea
erottaa todellista ja vai e-k:ia toisistaan.
Viimemainittu. joka ei ole muuta kuin vaikea muoto
tavallista kurkkukatarria, ilmenee tavallisesti
lapsilla yön aikana ilman edelläkäypiä
taudin-oireita tai tulee nuhan mukana. Hengenahdistus
ja tukehtuniiskohtaukset saattavat siinä kyllä

näyttää vaikeilta, mutta ovat harvoin
hengenvaaralliset. E. Th-n.

Kuristusventtiili ks. Venttiili.

Kurittamisoikeus. Vanhemmilla tai sillä,
jonka hoidossa ja valloissa lapsi 011, on oikeus
sitä kurittaa. Tämä oikeus on, vuoden 1865
palkkaussäännön 3 §:n mukaan myös
isäntäväellä alle 14-vuotiaaseen naispuoleiseen ja alle
18-vuotiaaseen miespuoleiseen palkolliseen nähden,
joka tekee itsensä syypääksi laiskuuteen,
huolimattomuuteen ja tottelemattomuuteen, eikä ota
ojentuaksensa isännän vakavista nuhteista.
Samanlainen oikeus on v:n 1879 elinkeinolain
34 §:n mukaan elinkeinon harjoittajalla
oppilaisiin ja muihin työntekijöihin nähden
edellä-mainitulla ikärajoituksella; kuitenkin on
semmoinen kuritus annettava ainoastaan alaikäisen
hoitomiehen taikka kutsutun vieraanmiehen
läsnäollessa. Merilain 62 § 2 kohdan mukaan on
päällysmiehellä oikeus määrätyissä tapauksissa
antaa meriiniehelle, vierastenmiesten läsnäollessa,
„kohtuullista kuritusta". Kaikissa näissä
tapauksissa ou huomattava, ettei kuritus saa olla niin
ankara, että sitä voidaan pitää pahoinpitelynä,
sillä rikoslain 21 luvun 12 §:n 2 kohdassa
säädetyllä poikkeuksella, että jos joku kuritusvaltaa
käyttäessään on kuritetulle saattanut vähäisen
vamman, ei häntä siitä rangaistukseen tuomita.
-— Jos lapsi, joka on täyttänyt 7, mutta ei 15
vuotta, tekee teon, joka. muuten on rangaistava,
voi tuomioistuin määrätä, että vanhempain
taikka sen, jonka hoidossa ja valloissa lapsi on,
tulee sitä huoneessa toteensaatavasti kurittaa.
Kuitenkaan ei kuritusta saa panna toimeen, jos
lapsi, senjälkeen kuin tuomio ou langennut, ou
täyttänyt 16 vuotta
(rikoslain 3 luvun 1 §).

A. T.

Kuritushuone ks.
Vankila.

Kurjenherne ks
A s t r a g a 1 u s.

Kurjenjalka ks. C o
marum p a 1 u s t r e.

Kurjenkanerva ks.
P h y 1 1 o d o c e.

Kurjenmiekka
(Iris/, kasvisuku
Iri-dacæ-heimossa, n. 100
lajia etenkin
pohjoisessa lauhkeassa
vyöhykkeessä. Kuvun torvi
lyhyt, laide
6-liuskai-nen, kolme ulompaa
liuskaa taaskäänteiset,
sisemmät pystyt,
luotin liuskat isot,
terä-mäiset. Meillä villinä
yksi laji.
keltakukkainen I. pseudacorus, joka kasvaa rannoilla,
yleisemmin vain Etelä-Suomessa. Koristuskasveina
viljellään tumman-sinipunakukkaista
Välimerenmaiden 7. germanicaa y. m. lajeja. J. A. W.

Kurjennokka ks. E r o d i u m.

Kurjenpolvi (QeraniumJ, kasvisuku
Gerania-eetB-heimossa, n. 160 lajia etupäässä pohjoisessa
lauhkeassa vyöhykkeessä, Suomessa 9. Lehdet
kourasuonisia, liuskaisia, kukat lieleänviiriset,
he-tiö heikosti monadelfinen, hedelmä seinämurtoi-

Kurjenmiekka.
1 emiö, 3 hedelmil.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0064.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free