- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
101-102

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kurjenpolviöljy ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

101

Kurjen pöl viöljy—Kurki

102

nen kota, jonka auetessa
emilehtien kärkiosat
äkkiä kiertyvät kokoon,
niin että siemenet
singahtavat ulos. Yleisempiä
lajeja meillä ovat
Gera-uium pratense niityillä
ja rinteillä sekä
pahanhajuinen G. Robertiani!m
vuorilla ja kivikoissa.

J. A. TV.

Kurjenpolviöljy ks.
G e r a n i u m-ö 1 j y.

Kurjenvirna ks. V i r
n a.

Kurjistumisteoria ks.

M a r x, Iv.

Kurki (Grus
communis) on maamme suurin
kahlaaja, pituus nokan
kärjestä pyrstön päähän
115 cm, josta kaulan
osalle tulee ’/s- Jalat sangen pitkät, nokka
verrattain lyhyt, tuskin päätä pitempi. Yleisväri
tuhkanharmaa. pää, niska ja kaulan etupuoli
mustat. Silmistä lähtee pitkin kaulaa kulkeva.

valkea, leveä juova.
Takaraivo punainen, siinä kun
iho paistaa harvojen
höyhenien ja sukasien alta.
Siipisulat ja osa
pyrstöä sekä jalat mustat.
K. pesii laajoilla soilla
ja rämeisissä korvissa
Suomen eteläosista Lapin
perukoille. Sen
levene-misalueena on
Pohjois-Keski- ja Itä-Eurooppa
ja Siperia.
Talvimatkoillaan, jolloin linnut
lentävät helposti
tunnettavassa lumiaura-järjestyksessä, tavataan niitä
Välimeren seuduissa ja Pohjois-Afrikassa. K.
laatii pesänsä suuren suon mättäälle, johon
munii 2 isoa 10 cm:n pituista, 6 cm:n levyistä
munaansa. Ne ovat kellan- tahi vihreänharmaat
tahi ruskeahkot, suurin ruskein täplin. Elää
pääasiallisesti hyönteisistä, marjoista ja
sammakoista. — 15 muuta kurkilajia tavataan
maapallon eri osissa, Etelä-Ameriikkaa
lukuunottamatta. E. TV. S.

Kurki, myöhemmin Kurck, suom.
keskiaikainen aatelissuku, oli nähtävästi Hämeestä
kotoisin ja käytti vanhimpana vaakunanaan
kurjen kuvaa, mutta nimi siirtyi kahdesti
naiskannalta, ensin 1400-luvun alussa erään Preussista
alkuisin olevan Svärd-suvun haaralle
(keski-mä i nen K.-s u k u) ja sitten seur. vuosisadan
alussa eräälle ruots.-smålandilaiselle,
vapaamies-suvulle, joka muutti Suomeen (nuorin
K.-suku). Molemmat, samalla kuin ne omistivat
K:n nimen, säilyttivät entiset vaakunansa.
K.-suvun alkaja Matti K., Laukon ensimäinen
haltija, joka taistelussa venäläisiä vastaan oli
saavuttanut maineensa ja johtauut pirkkalaisia
heidän verotusretkillään Lapinmaahan Maunu
La-donlukon aikana, on oikeastaan enemmän
satu-kuin historiallinen henkilö. Vanhimpaan K.-su-

I kuun on luettava Suomen alalaamanni
1360-lu-vulla, Jaakko ,.Korka": keskimäiseen kuuluvat
valtaneuvos Niilo Hermaninpoika K. (mainitaan
1402-25), joka äitinsä mukaan otti K:n nimen,
hänen pojanpoikansa Ylisen Satakunnan
tuomari K 1 a u s K. — jonka kansanlaulu on tehnyt
nuoren vaimonsa Elinan surmaajaksi, vaikka ta
paus oikeastaan koskee hänen äidinisäänsä Klaus
Djekniä (ks. t.) — ja tämän poika piispa Arvi
K. (ks. alempana): nuorinta sukua ovat muut seu
raavassa mainitut jäsenet. 1600-luvun alussa
nimeä ruvettiin kirjoittamaan Kurck. Ruotsissa
K.-suku vielä elää.

1. Arvi K. (n. 1465-1522), Turun viimeinen
katolinen piispa, harjoitti 1480-luvun lopulla
opintoja Pariisin yliopistossa, jossa tuli
bakka-lariukseksi ja maisteriksi. V. 1490 hän
mainitaan Turun kirkkoherraksi ja tuomiokapitulin
kanungiksi, myöhemmin dekaaniksi. Piispa
Johannes Olavinpojan kuoltua 1510 K. valittiin
piispaksi ja vihittiin seur. v. Strengnäsissä
virkaan. Hänen piispanaikanaan tapahtui 1514
Suomessa laatuaan ainoa juhlatilaisuus:
Hemming piispan autuaaksi julistaminen, arkkipiispa
Jaakko Ulfinpojan läsnä ollessa. Muuten
tiedetään Arvi piispan telineen käräjämatkoja
hiippakunnassaan ja harrastaneen uusien kirkkojen
perustamista ja vanhojen koristamista
maalauksilla. Ajan valtiollisissa riitakysymyksissä hän
oli Sten Sturen ja Ruotsin kansallisen puolueen
uskollisena ystävänä unionihankkeita vastaan.
Ollen saapumatta Kristiern TI:n kruunaukseen
Tukholmaan 1520, hän vältti sen kohtalon, joka
Tukholman verilöylyssä tuli kuninkaan
vastustajien osaksi. Kun seur. v. Niilo Arvinpoika
Kustaa Vaasan puolesta nosti kapinan Suomessa,
auttoi K. häntä väellä, tykeillä ja muilla
sota-tarpeilla. Mutta kun keväällä 1522 onni kääntyi
tanskalaisten puolelle, täytyi hänen paeta, ensin
Närpiöön ja sieltä laivalla Ruotsin puolelle, mutta
joutui Öregrundin ulkopuolella haaksirikkoon ja
hukkui seurueineen ja aarteineen 23 p. toukok.
1522. Niin kuoli Suomen viimeinen katolinen
ylipaimen, jättäen jälkeensä kauniin muiston
isänmaallisen asian taistelijana ulkomaista
sortovaltaa vastaan.

2. K n u u 11 i Eerikinpoika K. (k. n.
1535), valtaneuvos ja laamanni, meni v:n 1490
paikoilla naimisiin sittemmin piispa Arvi K:n
ainoan sisaren. Elinan, kanssa ja muutti tämän
johdosta Suomeen, jossa hänet v:sta 1492 tavataan
tuomarina Pohjanmaalla. V. 1512 hän nimitettiin
silloin perustetun Pohjanmaan ja Satakunnan
laa-manninviran haltiaksi ja tuli täten myöskin
valta-neuvokseksi. Kuuluisaksi tuli hänen luja
esiintymisensä valtaneuvoskunnassa 1523 Lyypekin
kauppa-etuoikeuksien antamiseen nähden, jolloin
hän niitä jyrkästi vastusti ja kieltäytyi tehtyä
päätöstä allekirjoittamasta ja vahvistamasta.
Sam. v:n lopulla hän lähettiläänä kävi
Novgorodissa rauhan uudistamisesta sovittelemassa. V.
1535 hän oli vanha ja raihnas, josta syystä
hänen poikansa (ks. seur.) määrättiin virkaa
hoitamaan.

3. J ö n s K n u u t i n p o i k a K. (k. n. 1580),
laamanni, edellisen poika, oli Sääksmäen
tuomarina 1526-56 sekä Pohjanmaan ja Satakunnan
laamannina 1535-68 isänsä jälkeen. V. 1552 hän
kuninkaan käskystä oli toimittamassa perin-

Kurjenpolvi. 1 juuri.

Kurki.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0065.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free