- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
105-106

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kurkihirsi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

105 Kurkihirsi—Kurkijoki 10(1

Kurkijoen kauppakylä.

opiston ,,rector illustris", mutta ei ottanut tointa
vastaan, tuli 1651 Västmanlandin maaherraksi,
1660 valtaneuvokseksi, 1663 kauppakollegin
presidentiksi, 1667 Svean hovioikeuden presidentiksi.
K. oli Kaarle XI:n alaikäisyyden aikana
valta-neuvoston huomatuimpia jäseniä ja esiintyi siinä
jotenkin itsenäisesti; yleensä hän puolusti
säästäväisyyttä, mutta teki joskus siitä poikkeuksia,
m. m. veljiensä hyväksi. V. 1672 hän oli ehdolla
valtakunnan varainhoitajan virkaan, Sten
Bjelken rinnalla, joka vähäisellä enemmistöllä tuli
valituksi. Kaarle XI :n ryhdyttyä valtaneuvostolta
tiliä vaatimaan ja sen valtaa supistamaan K.
esiintyi valtaneuvoston oikeuksien lujana
puolustajana, joten suuresti suututti kuningasta ja 1682
sai eron valtaneuvoksenvirastaan. Kuoli
He-densön kartanossa Ruotsissa 1690.

8. Gabriel Kurck (1630-1712), maaherra,
muistelmien kirjoittaja, edellisen veli. sai
ensi-mäisen kasvatuksensa kodissaan Vesilahdella ja
Turussa, jonka yliopistossa 1641 ..deponeerattiin"
(ks. t.), kunnes 1644 meni Upsalaan jatkamaan
opintojansa. Isän kuoleman jälkeen hän 1653 lähti
ulkomaanmatkalle, joka siihen aikaan katsottiin
välttämättömäksi jokaiselle ylimysnuorukaiselle.
Hän kävi matkallaan Saksassa, Alankomailla,
Englannissa, jossa esitettiin Cromwellille ja tälle
sai tehdä selkoa enonsa Aksel Oxenstjernan
oloista, sekä Ranskassa. Vv. 1656-60 hän otti
osaa Puolan sotaan, oleskeli seur. vuosina
vuorotellen Ruotsissa ja Suomessa ja nimitettiin 1668
Skaraborgin maaherraksi Ruotsiin, jossa virassa
oli v;een 1683. Loppuikänsä K. vietti perheineen
Laukossa ja käytti aikaansa m. m. kirjallisiin
töihin, kirjoittaen erään painettavaksi aiotun
teoksen Davidin Psalttarista sekä muistiinpanoja
omasta elämästänsä. Täällä hänen oli kestettävä
se onnettomuus, että talon päärakennus
kaikkineen tammik. 1704 paloi poroksi. Kuoli Laukossa
1712 ja haudattiin Vesilahden kirkkoon.
[..Landshöfdingen frilierre Gabriel Kurcks lefnadsminnen
uppteeknade af honom själf" (1906).]

9. Arvid Fredrik Kurck (1735-1810),
presidentti, tuli 1762 Götan hovioikeuden
asessoriksi, esiintyi 1769 vuoden valtiopäivillä
myssv-neuvoston puolustajana ja nimitettiin 1776
Vaasan hovioikeuden ensimäiseksi presidentiksi,
josta 1781 siirrettiin samaan virkaan Götan
hovioikeuteen. V. 1792 hän tuli kamarikollegin
presidentiksi ja korotettiin 1797 kreivilliseen
arvoon. K:ia pidettiin arvossa etevänä
lainoppineena ja virkamiehenä, ja hän otti myöskin Kus-

taa III:n aikana huomattavalla tavalla osaa
valtiopäivien työhön.

10. Knut Kurck (1761-1831), ruots.
valtiomies, oli ensin upseerina, mutta otti pian
palveluksesta eron; vangittiin Kustaa III:n murhan
jälkeen useain kuninkaanmurhaajain läheisenä
tuttuna. Esiintyi Norrköpingin valtiopäivillä
1800 yhtenä vastustuspuolueen johtajana ja oli
1809 vuoden vaikuttavia miehiä. Varsinkin
hänen puheensa ritarihuoneessa 8 p. toukok., jossa
puolusti ohjelmaa ..konstitutsioni ensin, sitten
kuningas", herätti huomiota ja vaikutti asiain
juoksuun. Tuli 1817 hovimarsalkaksi ja 1S18
everstikamarijunkkariksi. K. G.

Kurkihirsi 1. k u r k i a i n e n tarkoitti
alkujaan rakennuksen päädystä toiseen käyviä
ylimpiä vesikaton kannattimia. Tämä merkitys on
sillä vieläkin paikoitellen säilynyt, tarkoittaen
usein nimenomaan keskimäistä rakennuksen
harjan alaista kannatinta. Erityisen välikaton 1.
laipion muodostuminen on kuitenkin monin
paikoin sen merkitystä muuttanut niin. että se nyt
tarkoittaa päädystä päätyyn käyviä laipion
kannattimia, vieläpä sivuseiniä yhdistävää vankkaa
kannatushirttäkin, johon laipion alaiset
kannat-timet nojaavat, tasaisissa laipioissa suorastaan,
taitteisissa pienen pystvpölkyn, tolpan
välityksellä. ... ^ ^

Kurkijoen kihlakunta käsittää Kurkijoen.
Jaakkiman ja Parikkalan kunnat Viipurin
lääniä; pinta-ala 2,116.7 km2; väkiluku v. 1908
37,290 henkeä (=17,8 l:tä km’:iä kohti).

L. II-ncn.

Kurkijoen kreivikunta ks. Kronoborg.

Kurkijoen tuomiokunta käsittää seuraavat
3 käräjäkuntaa: 1. Parikkala. 2. Jaakkima, 3.
Kurkijoki; Viipurin hovioikeuden alainen.

L. H-nen.

Kurkijoki (ruots. Kronoborg). 1. Kunta,
Viipurin 1., Kurkijoen kihlak.. Kurkijoen
nimis-miesp.; sijaitsee Laatokan luoteisrannikolla,
kirkolta Alhon rautatienasemalle 12 km,
Elisen-vaaraan 15 ja Hiitolan asemalle 17 km.
Pinta-ala 537,7 km2, josta viljeltyä maata 10,844 ha
(1901); manttaalimäärä 51.58, talonsavuja 891.
torpansavuja 12 ja muita savuja 663 (1907).
9,382 as. (1910), joista 98 % suomenkielisiä
(1900); 1,378 ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoitti 1.198 (1901). 1.514
hevosta ja 3.967 nautaa (1900).
Kauppalaivastoon (Laatokalla) kuului (1910) 6 purjelaivaa
(yht. 355 netto rek.-ton.). — Kansakouluja 12

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0067.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free