- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
117-118

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kursokone ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kursokone—Kurtén

118

keski- ja alempia kouluja 38 (opp. 3.236).
Sairaaloita 113, lääkäreitä 236 (1908). — K. jakaantuu
15 piirikuntaan. — Keskiajalla K. muodosti
ruhtinaskunnan; sen hävittivät tataarit. Moskovan
suuriruhtinaskuntaan liitettynä se oli osana
Ukrainasta. Muodostettiin 1779
käskynhaltijakun-naksi. 1797 kuvernementiksi. — 2. Edellisen
pääkaupunki. Kur-joen yhtymäkohdassa Seim-jokeen:
81,900 as. (arv. 1909). Tärkeä rautateiden
risteys. Liki 20 kirkkoa, pari luostaria; useita
lukioita, hengellinen seminaari, pari sairaalaa.
Teollisuus (ravinto- ja nautintoaineita)
melkoinen. Kauppaa maalaistuotteilla. Isot
vuosimark-kinat. — K. on Etelä-Venäjän vanhimpia
kaupunkeja, perustettu ainakin jo 800-luvulla. Sen
hävittivät 1240 tataarit. Uuden ajan
alkupuolella se oli etuvartiolinnana. Kurskin
käskvnhal-tijakunnan pääkaupunki 1779, kuvernementin
1797. E. E. K.

Kursokone ks. Jyrsi n kone.

Kursori (lat. cursor = juoksija), yliopiston
palveluskuntaan kuuluvien henkilöiden nimitys,
joiden asiana on käydä kutsumassa konsistorin
ja tiedekuntien kokouksiin sekä julkisiin
tutkintoihin, jaella väitöskirjoja ja rehtorin tai
de-kanusten käskystä toimittaa samantapaisia
juoksuasioita. Juhlatilaisuuksissa (esim.
promot-sioneissa) kursorien tehtävänä on, siniseen
virkapukuun puettuina, kantaa yliopiston
hopeasau-voja. Edv. II j.

Kursorinen (ks. Kursiivi), juokseva. K.
lukeminen, nopea lukeminen, jossa
vähäpätöiset tai mielenkiinnottomat kohdat jätetään
lukematta, tai vieraskielisessä tekstissä oudot
sanat hakematta sanakirjasta.

Kursori-salaario, pieni maksu (32 p.), jonka
jokainen yliopistossa läsnäoleva ylioppilas
lukukausittain maksaa kursorien hyväksi.

Kurssel, Claus (k. 1570), liiviläinen
aatelismies, oli jo 1561 ratsumestarina Ruotsin
palveluksessa ja otti huomattavalla tavalla osaa
Liivin-maalla Ruotsin ja Puolan välillä käytyyn
sotaan. Henrik Ivlaunpoika Hornin jälkeen K.
1567 nimitettiin ruotsalaisten sotaeverstiksi,
mutta tyytymättömänä, kun palkkaa ei ajoissa
maksettu, hän otti 7 p. tammik. 1570 haltuunsa
Tallinnan linnan ja ryhtyi sovitteluihin Ruotsin
vihollisen herttua Maunun kanssa. Erään
upseerin Niilo Doblaren neuvokkuudella ruotsalaiset
kuitenkin saivat yöllä vasten maalisk. 25 p.
tehdyllä ylläköllä linnan jälleen valtaansa, ja K.
joutui vangiksi, tuomittiin kuolemaan sekä
mestattiin 3 p. kesäk. 1570. Erästä K:n vankilassa
tuohelle kirjoittamaa kirjettä säilytetään
Tallinnan kaupunginarkistossa. K. G.

Kurssi (ransk. cours, < lat. currere - juosta),
oik. juoksu, kulku, suunta. 1. Kauppat., se hinta,
mistä pörssissä kaupan olevat jalot metallit,
rahalajit ja arvopaperit (vekselit, obligatsionit,
osakkeet y. m.) ovat määrättynä päivänä ja
määrätyssä paikassa ostettavissa ja myytävissä.
K. on t a s a-a r v o s s a (ai pari)
obligatsio-neiliin, osakkeisiin ja kotimaiseen setelirahaan
nähden silloin kun se on yhtä kuin niiden
nimellisarvo, ulkomaalaisiin rahalajeihin nähden
silloin kun se vastaa niiden todellista
metallipitoisuutta; kuu maksetaan enemmän, niin k.
on t a s a-a r v o a (paria) ylempänä: kun
maksetaan vähemmän, niin se on t a s a-a r v o a

(paria) alempana. K:n määrää kysynnän
ja tarjonnan välinen suhde, s. o. ne seikat, joista
hinnat riippuvat. Jos korkokanta on tietty, niin
obligatsionien ja osakkeiden k. riippuu ensi
sijassa korkojen ja osinkojen suuruudesta ja siitä
luottamuksesta, mikä yleisöllä on obligatsionien
liikkeeseen laskijaan (esim. valtioon j. n. e.)
ja asianomaiseen liikeyritykseen (osakeyhtiöön).
Mutta muutkin seikat saattavat tässä olla
määrääjinä: valtiolliset olosuhteet, rahamarkkinani
sekä kaupan ja teollisuuden tila, pörssissä
kulloinkin vallitseva mieliala, johon usein
koetetaan vaikuttaa tendenssimäisessä tarkoituksessa
sepitetyillä liioitelluilla, vieläpä väärilläkin
tiedonannoilla. Jos esim. joku on ostanut osakkeita
niiden kurssin ollessa alhaisena, saattaa hän
viimemainittua keinoa käyttämällä saada niiden
kurssin ehkä melkoisestikin nousemaan ja siten
tuntuvasti hyötyä kurssikeinottelulla
aikaansaamastaan kurssierotuksesta. — Kurssien
muistiinmerkinnän (ilmoituksen, noteerauksen)
suorittavat yksityiset tai erityisesti sitä varten
asetetut henkilöt: välittäjät (meklarit) tai
pörssivaltuutetut. Nämä panevat kirjaan päivän
keskihinnat, ja asettavat julki näin syntyneet
kurssilistat. Usein kurssilistalla myöskin
ilmoitetaan ostajain tarjooma ja myyjäin
vaatima liinta sekä todellisuudessa suoritettu keski
hinta, y. m. Kurssien noteerauksessa
noudatetaan erilaisia menettelytapoja. Toisinaan
pidetään kotimainen rahayksikkö tai joku pyöreii
luku, esim. 100 kotimaista rahayksilöä
kiinteänä" 1. muuttumattomana arvona, ja kurssit
ilmaistaan vaihtelevissa määrissä ulkomaalaisia
rahayksiköitä, toisinaan taas pidetään
ulkomaalaiset rahayksiköt tai määrätty luku niitä
muuttumattomina arvoina, ja kurssit ilmaistaan
kotimaisen rahayksikön vastaavissa muuttuneissa
määrissä. Viimemainittua menettelyä
noudatetaan vaihtokurssia noteerattaessa Suomessa,
ensinmainittua esim. Englannissa. Osakkeet
noteerataan Suomessa sen tosiasiallisen arvon
mukaan, mikä niillä on kappaletta kohti,
obligatsionit taas nimellisarvon prosenteissa. Saksassa
osakkeetkin tavallisesti noteerataan prosenteissa.
— Laillinen kurssi sanotaan olevau niillä
jonkun maan rahalajeilla, joilla velallinen lain
mukaan on oikeutettu suorittamaan maan
rahassa ilmaistut sitoumuksensa. Pakkokurssi
on pankinsetelillä tai paperirahalla, jota sen
liikkeeseen laskija ei ole velvoitettu vaadittaessa
lunastamaan takaisin metallirahassa.
Ulkomaisten vekselien kurssista ks. Vekselikurssi.
[Saling, ,,Die Börse und die Börsengesehäfte".]

2. Mcrit., kulkusuunta.

3. Oppijakso; oppi-, ennätysmäärä; oppiura.

J. F.

Kurssiarvo, käypä arvo, vrt. Kurssi.

Kurssierotus, osto- ja myyntikurssin välinen
erotus, vrt. Kurssi.

Kurssi-ilmoitus ks. Kurssi.

Kurssikeinottelu ks. Kurssi.

Kurssikirja, varsinkin yliopisto-opetuksessa
käytetyn sellaisen oppikirjan nimitys, joka
tutkittavan on luettava jonkin arvosanan
saavuttamiseksi.

Kurssilista ks. Kurssi.

Kurtén [-tv’ n], Anders Joachim (1836-99),
kauppaneuvos, porvarissäädyn puhemies, ylioppi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0073.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free