Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 3. Kustaa III - 4. Kustaa IV Aadolf
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
125
Kustaa
132
käytökset hallinnon alalla, m. m. papinvirkojen
myyminen, antoivat lisää vauhtia
vastustusliik-keelle, jonka johtoon tuli vapauden ajan vanha
puoluejohtaja kreivi Axel von Fersen ja joka
jyrkkänä ilmeni 1786 v:n valtiopäivillä. K:n
mieli siitä katkeroitui. Hän jatkoi samaan
suuntaan, ja asema kävi varsin uhkaavaksi, kun
jyrkimmät aateliset vastustusmiehet rupesivat
yh-teisneuvoiliin Venäjän ministerin kanssa ja Y. M.
Sprengtporten, joka lopulta (1786) siirtyi
Venäjän palvelukseen, alkoi puuhailla Suomen
irroit-tamista Ruotsista. Kun nyt syksyllä 1787
Venäjän ja Turkin välille puhkesi sota, päätti K.
käyttää tilaisuutta hyväkseen hyökkäämällä
Venäjää vastaan kääntää yleisen huomion pois
sisäisistä asioista ja, kuten toivoi, voitokkaalla
sodalla uudelleen kohota kansansa sankariksi.
Innokkaasti luin ryhtyi salassa varustautumaan,
ja kesäkuussa 1788 hän aloitti sodan.
Sotasuunnitelman toteuttaminen epäonnistui sekä merellä
että maalla. Vieläpä K:n omassa upseeristossa
tehtiin kuuluisa kapinayritys, Anjalan liitto
(ks. t.). K. oli itse saapunut Suomeen ja hänen
asemansa oli hyvin tukala, mutta silloin Ruotsi
sai uuden vihollisen Tanskasta, jota K. turhaan
oli koettanut saada liittoonsa, ja kuninkaalla oli
nyt otollinen syy kiirehtiä Ruotsiin. Siellä hän
osasi vielä kerran innostuttaa kansan sydämet
puolelleen. Vapaaehtoisia joukkoja ja
vapaaehtoista avustusta saapui kaikkialta, ja ennen
pitkää Tanska luopui sotatoimista, varsinkin kun
Englanti ja Preussi asettuivat sen aikeita
vastaan. Anjalan liitto raukesi itsestään tyhjiin
ja syksyllä useita sen johtajia vangittiin. K.
kutsui nyt (jouluk.) säädyt koolle seuraavaksi
vuodeksi. Kun aatelisto valtiopäivillä edelleen
jatkoi vastarintaansa, vangitutti K. helmik. 1789
sen etevinunät miehet ja sai aatelittomain
säätyjen avulla hyväksytyksi uuden perustuslain,
Yhdistys- ja vakuutuskirjan (ks. t.), joka
tuntuvasti lisäsi kuninkaan valtaa, samalla antaen
aatelittomille säädyille etuja aateliston
kustannuksella. Pakottamalla saatiin aatelisto myös
hyväksymään päätökset valtionvelan ottamisesta
säätyjen hoidettavaksi ja uuden lisäsuostunnan
myöntämisestä.
Tarmoa, rohkeutta ja isänmaanrakkautta K.
sitten osoitti myöskin sodassa, jota kevään
tultua jatkui vaihtelevin menestyksin ja jossa K.
saavutti vähäisempiä voittoja sekä maalla että
merellä; sotatapahtumista, joissa hän oli mukana
tai joiden päätökseen luin vaikutti, mainittakoon
Utin ja Valkealan taistelut (kesäk. 1789 ja
huhtik. 1790), Haminan meritaistelu (toukok.
1790), Ruotsinsalmen meritaistelut (elok. 1789
ja heinäk. 1790), Ruotsin laivastojen sulkeminen
Viipurinlahteen ja niiden tunkeutuminen sieltä
vapaaksi, n. s. Viipurin kujanjuoksu. Sota
päättyi Värälän rauhaan (elok. 14 p. 1790), jossa
Venäjä vihdoinkin tunnusti Ruotsille täydellisen
vapauden sisällisissä asioissa, mutta joka ei
muuten tuottanut tyydytystä K:n halulle esiintyä
suurena valloittajana.
Venäjän sodan päätyttyä K. vielä suunnitteli
Euroopan valtojen liittoa Ranskan
vallankumouksen tukahuttamiseksi, mutta puuha raukesi
tyhjiin. Sodan aiheuttama sekasorto raha-asioissa
pakotti K:n vielä kerran kutsumaan valtiopäivät
koolle (Giifleen 1792). Laajojen varovaisuus-
toimenpiteiden avulla säätykokous saatiin
sujumaan pahemmitta häiriöittä. Kuitenkin oli jo
sitä ennen aateliston keskuudessa muodostunut
salaliitto kuninkaan surmaamiseksi ja
valtiosäännön muuttamiseksi. Oopperatalossa
Tukholmassa pidetyissä naamiaisissa kapteeni J. J.
Anckarström maalisk. 16 p:nä 1792 ampui K;ta,
joka sitten saman kuun 29 p:nä heitti henkensä.
K:n luonteen ensimiiisestä kehityksestä on jo
edellä puhuttu. Vähitellen tulivat sen monet
vastakohdat yhä selvemmiksi:
velvollisuudentunne ja kevytmielisyys, yleviimielisyys ja
tees-kenteleväisyys, isänmaanrakkaus ja vallanhimo
hänessä vaihdellen ja risteillen vallitsivat.
Nerokkuus ja hillitön mielikuvitus olivat hänen
huomattavimpia ominaisuuksiaan. Ranskalaisen
matin ihailijana hän painoi ranskalaisen leiman
sekä lähimpään ympäristöönsä, johon hän osasi
koota kaiken mitä maassa oli nerokasta, ylhäistä
ja suloista, että myöskin kansan alempiin
kerroksiin. Loistavissa huvituksissa ja nautinnoissa
kulutti silloinen Ruotsin hovi päiviänsä. Mutta
tämä ..kustavilainen aika" oli Ruotsille myös
taiteen ja kirjallisuuden kukoistusaikaa. K.
teräsi luokseen taiteilijoita ja kirjailijoita sekä
koti- että ulkomailta, kiihottaen heidän
luomis-haluaan ja heitä taloudellisesti avustaen.
Lämpimästi harrastaen kansallisen kirjallisuuden ja
taiteen kellitystä hän myöskin perusti
Musikaalisen akatemian. Maalari- ja
kuvanveistoakate-mian, Ruotsin akatemian. „Vitterhets-,
historie-och antiquitets"-akatemian, oopperan y. m.
Itsekin hän esiintyi joltisellakin menestyksellä sekä
kuvaamataiteilijana että varsinkin puhujana ja
kirjailijana; hän on julkaissut sekä draamoja
että historiallisia kirjoitelmia. Hänen
näytelmistään mainittakoon „Gustaf Vasa" ja „Gustaf Adolf
och Ebba Brahe". „Konung Gustaf TTI:s skrifter
i politiska och vittra ämnen; tillika med dess
brefvexling" julkaistiin 1806-12.
Suomelle K. oli hyvin suosiollinen; saattaapa
sanoa hänen harrastaneen Suomen edistymistä
enemmän kuin kukaan hänen edeltäjistään.
Tärkeä oli hänen matkansa maahamme 1775, jolloin
moneen huomattavaan aloitteeseen ryhdyttiin. K:n
aikana ja enemmän tai vähemmän hänen
suoranaisesta aloitteestaan pantiin täällä toimeen uusi
läänijako, perustettiiu uusia kaupunkeja ja uusi,
Vaasan hovioikeus ja, ennen kaikkea, annettiin
uusi asetus isonjaon lopullisesta ja
johdonmukaisesta toimeenpanemisesta. Myöskin
puolustuslaitoksen alalla K:n aika oli Suomelle huomattava.
[N. Erdmann, „Gustaf III. He första bladen i
hans lifs historia" (1907); C. T. Odhner, „Sveriges
politiska historia under konung Gustaf III:s
re-gering" (1885-1905); O. Levertin, „Från G. III:8
dagar" (1896); L. Stavenow, „Konung G. III"
(1901); H. Scliück, „G. III. En karaktärsstudie"
(1904); O. Levertin, ,.G. III som dramatisk
för-fattare" (1894); K:n kirjeitä ovat julkaisseet E.
G. Geijer, Elof Tegnér y. m. Päiväkirjoja ja
me-moaareja on erittäin lukuisasti K:n ajalta ja
useimmat niistä painosta julkaistu, kuten Hedvig
Elisabeth Charlottan päiväkirja, G. J.
Eliren-svärdin, A. von Fersenin, G. J. Adlerbethin y. m.
memoaarit.] K. B:dt.
4. K. IV A a d o 1 f (1778-1837), edellisen ja
Tanskan Sofia Magdali enan poika, synt. Tukholmassa
marrask. 1 p. 177S. Hänen kasvatustansa johti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
