Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 4. Kustaa IV Aadolf - 5. Kustaa V (Oskar Gustaf Adolf) - 1. Kustaa Eerikinpoika - 2. Kustaa, Vaasan prinssi - 3. Frans Kustaa Oskar - Kustaa Aadolfin varstus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
135
Kustaa—Kustannusjärjestelmä
136
kestettävinä olevien kovien kärsimysten ja hänen
säätämänsä raskaan omaisuusveron johdosta.
Upseeristo päätti nousta kapinaan, ja maalisk.
1809 G. Adlersparre vei osan länsiarmeiaa
Tukholmaa kohden. Kuu K. A., siitä tiedon
saatuaan. aikoi lähteä kapinaa kukistamaan, vangitsi
K. J. Adlercreutz hänet Tukholman linnassa
maalisk. 13 p. Toukok. 10 p. säädyt julistivat
hänet perillisineen Ruotsin kruunun
menettäneeksi. Vuoden lopulla hänet perheineen vietiin
Saksaan. Siellä ja Sveitsissä hän sitten vietti
harhailevaa elämää, käyttäen ensin Gottorpin
kreivin, sittemmin eversti Gustafssonin nimeä.
Puolisostaan hän erosi 1812. S:t Gallenissa
vihdoin helmik. 7 p. 1837 päättyi hänen onneton
elämänsä. Kuningas Oskar II:n toimesta hänen
luunsa 1SS4 siirrettiin Oldenburgista
Riddarliol-min kirkkoon Tukholmaan.
K. A :11a oli kaksi poikaa, Kustaa, „Vaasan
prinssi", ja Kaarle Kustaa (1802-05), jolla
oli arvonimenä Suonien suuriruhtinas; hänen
tyttäristään tuli Sofia Vilhelmiinasta, joka
meni naimisiin Badenin suurherttuan kanssa,
Ruotsin nykyisen (1912) kuningattaren Viktorian
isoäiti.
[Schinkel-Bergman, „Minnen ur Sveriges nvare
historia"; G. J. Adlerbethin ja H. G.
Trolle-Wachtmeisterin muistiinpanot; L. Stavenow
teoksessa ..Sveriges historia intill 20:e seklet".
Elämästään ja hallituksestaan K. A. julkaisi
saksan ja ranskan kielellä useita kirjasia, jotka
mvös ovat ilmestyneet ruotsiksi.]
K. B:dt.
5. K. V (Oskar Gustaf Adolf) (s. 1S58),
Oskar II :n ja Nassaun Sofian poika, hallinnut
8 p:stä jouluk 1907. Kantoi alkuansa arvonimeä
Värmlannin herttua, tuli isänsä noustua
valtaistuimelle 1872 kruununprinssiksi; hoiti isänsä
sairaana ollessa hallitusta, m. m. 1905, jolloin
turhaan koetti estää Ruotsin ja Norjan välisen
unionin hajoamista; meni 1881 naimisiin
Badenin prinsessan Sofia Maria Viktorian kanssa,
josta avioliitosta 011 syntynyt kolme poikaa,
kruununprinssi Gustaf Adolf,
Södermanlan-nin herttua Vilhelm ja Västmanlannin
herttua Erik.
Kustaa (ruots. Gustaf), Ruotsin prinssejä.
1. K. Eerikinpoika (1568-1607), Eerik
XIV:n ja Kaarina Maununtyttären poika.
Ruotsin kruununperillisenä syntynyt, sai viettää
suurimman osan elämästään vankeudessa tai
puutteenalaisena maanpakolaisena kulkien paikasta
toiseen. V. 1573 erotettiin äiti ja poika
vangitusta Eerikistä ja vietiin Turkuun, mutta jo
kaksi vuotta myöhemmin K. E. riistettiin
äi-distäänkiu ja aiottiin kertomuksen mukaan
surmata, mutta pääsi pakoon; tavataan sittemmin
Puolassa, missä lienee kääntynyt katoliseen
uskoon ja sai Sigismundilta välttävän
toimeentulon. V. 1596 hän saapui Tallinnaan
käydäk-sensii äitinsä luona Suomessa, mutta Klaus
Fleming ei sitä sallinut. Talonpojat nuijasodassa
käyttivät pari kertaa hänenkin nimeänsä muka
hankkeittensa puolustukseksi. Tsaari Boris
Go-dunovin kutsumuksesta hän sitten 1600 lähti
Venäjälle ja vastaanotettiin ensin suurella
juhlallisuudella, mutta, kun K. E. kieltäytyi
suostumasta tsaarin tuumiin hänen isänmaatansa
vastaan, heitettiin hänet vankeuteen. Venäjällä hän
kuoli 1607 pienessä Kasinin kaupungissa r,yk.
Tverin kuvernementissa. K. G.
2. K., Vaasan prinssi (1799-1877),
Kustaa IV:n Aadolfin poika, oli Ruotsin
kruununprinssinä 1799-1809. joutui isänsä mukana
maanpakoon 1809, meni 1826 Itävallan
sotapalvelukseen ja kohosi 1836 sotamarsalkkaluutnantiksi.
3. Frans K. Oskar (1827-52), Upplannin
herttua, Oskar I:n toinen poika, on tullut
tunnetuksi varsinkin neliäänisten laulujen säveltäjänä;
kootut sävelteokset julkaistiin 1853.
Kustaa Aadolfin varustus ks. Hangon
linnoitus.
Kustaa Aadolf-yhdistys (saks. „Evav gelischcr
Vei ein der Gustav-Adolf-Stif tung"), Saksassa
perustettu protestanttinen yhdistys sellaisten
seurakuntien kannattamiseksi, jotka ovat hajallaan
ei-protestanttisissa maissa ja joilta puuttuu
varoja kirkon ja koulun ylläpitoon. Yhdistys
perustettiin siinä juhlassa, joka 1832 pidettiin
Kustaa II:n Aadolfin sankarikuoleman muistoksi, ja
sen piti olla elävänä muistomerkkinä Kustaa
Aadolfin työstä. Yhdistyksen keskushallitus on
Leipzigissä; sen tehtävänä on hoitaa
keskusrahastoa ja myöntää haettuja avustuksia.
Yhdistyksen tulot olivat 1906 1,809,811, ja menot 1,694,629
Saks. mk. V:een 1906 yhdistys on
toiminta-aikanaan myöntänyt avustuksia 47,s milj. Saks.
mk. [O. Pank. ..Was ie lermann von dem
Gustav-Adolf-Verein wissen sollte" (1904).] E. K-a.
Kustaa Kustaanpoika (1616-53), Vasaborgin
kreivi, Kustaa II:n Aadolfin ja Margareeta
Ca-beljaun (tai toisen tiedon mukaan Margareeta
Slotsin) avioton poika, sai huolellisen
kasvatuksen ja lähetettiin 1630 Wittenbergin yliopistoon
sekä oli sen rector illustris. Otti sitten osaa
30-vuotiseen sotaan, jossa mainitaan osoittaneen
urhoollisuutta ja kohosi liiviläisen
ratsurykmen-tin everstiksi. V. 1646 Kristiina kuningatar
korotti hänet Vasaborgin kreiviksi, antaen
hänelle kreivikunnaksi Suomessa Uudenkaupungin
ynnä Laitilan ja Uudenkirkon pitäjät, joista
vuotuiset tulot olivat lähemmäs 7,000 talaria
vakinaista veroa ja saman verran ylimääräisiä.
K. K. näyttää enimmin oleskelleen Saksassa,
missä hänellä myöskin oli läänityksiä. K. G.
Kustannusjärjestelmä (saks. Verlagssystem),
taloust., sellainen teollisen tuotannon järjestys,
että joku yrittäjä, kustantaja, pitää työssä
suuremman joukon työläisiä näiden asunnoissa
oman liikepaikkansa ulkopuolella. Tämä
järjestelmä esiintyy kotiteollisuuden alalla.
Kustantaja antaa kotiteollisuuden harjoittajille
tavallisesti raaka-aineen, joskus työkalutkin.
Työläiset saavat tilauksensa yksinomaan häneltä ja
luovuttavat valmistamansa tuotteet hänelle joko
suorastaan tai erityisten välittäjäin kautta
edeltäpäin sovitusta hinnasta tai palkasta, joten
he eivät joudu mihinkään tekemisiin
tuotteit-tensa kuluttajien kanssa. Tuotanto tapahtuu
kustantajan ,,laskuun"; hän ottaa aloitteen siihen,
osoittaa sille määrän ja suunnan, antaa joskus
tavaralle viimeisen täydennyksen, pitää huolta
sen myynnistä ja korjaa voiton. Kustantaja on
kauppias, joka tekee kauppaa kotiteollisuuden
tuotteilla, tai hän harjoittaa sen ohessa
tehdas-liikettä samanlaisilla tavaroilla. —
Kustannusjärjestelmä oli se muoto, missä uudenaikainen
kapitalismi ensin tunkeutui teollisuuteen, esim.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>