Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kustannuslasku ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
137
Kustannuslasku—Kustavilainen
vuorityön, kutomateollisuuden,
kirjapainoteollisuuden alalle. Kirjainvalmistuksen alalla
varsinaista yrittäjää yhä edelleen sanotaan
kustantajaksi. vrt. Kotiteollisuus ja
Kapitalismi. J. F.
Kustannuslasku ks. S p e d i t s i o 11 i 1 a s k u.
Kustannusoikeus, oikeus monistaa ja
levitvt-tää taideteosta tai kirjallista tuotetta tekijän tai
tekijäoikeuden omistavan henkilön kanssa tehdyn
sopimuksen nojalla, ks.
Kustannussopimus. K. V. II.
Kustannussopimus, välipuhe, jolla henkilö
toiselle luovuttaa oikeuden monistaa ja levityttää
taideteosta tai kirjallista tuotetta, joiden tekijä
luovuttaja on tai johon hänellä muuten 011
tekijäoikeus. K. V. n.
Kustannustoimi on se haara
kirjakauppatoi-mintaa, joka tekee sopimuksia kirjantekijäin
kanssa heidän teostensa monistamisesta ja
sittemmin painattaa ja valmistaa kirjoja
kauppaan-levittämistä varten. Paitsi kirjankustantajia on
erikoisia musiikkikustantajia, jotka julkaisevat
nuotteja, ja taidekustantajia, jotka julkaisevat
taideteosten jäljennöksiä. Suurissa sivistysmaissa
kirjankustantajatoimi on jakautunut useihin
eri-koishaaroihin. On suuria liikkeitä, jotka
kustantavat miltei yksinomaan kaunokirjallisuutta,
koulukirjallisuutta, nuorisonkirjoja tai
matkaoppaita y. m. Tieteellisten teosten
kustannustoiminta on vieläkin enemmän erikoistunut;
muutamat liikkeet kustantavat miltei yksinomaan
lääketieteellistä, kielitieteellistä, teknillistä,
lainopillista kirjallisuutta j. n. e. Useat suuret,
tärkeät teokset ovat syntyneet kustantajien
aloitteesta, kuten esim. laajat tietosanakirjat, monet
kokoelmateokset, joita toimittamaan kustantajat
ovat saaneet yhteistoimintaan parhaimpia
edustajia eri tieteiden aloilta.
Samaten kuin kirjakauppa yleensä suuresti
eroaa kaikesta muusta kaupasta, eroaa k.
täydelleen muista liikehaaroista, jotka huolehtivat
tavarain valmistusta. Kustantajan täytyy
tietenkin asettaa toimintansa siten, että se tuottaa
taloudellista voittoa, mutta hänen on samalla mitä
suurimmassa määrässä pidettävä huolta siitä, että
hänen toimintansa edistää sivistystä ja
kirjallisuutta. Oikean suhteen saavuttaminen näihin
molempiin vaatimuksiin nähden on vaikea ja vaatii
tarkkaa arvostelua. Kannattavaisuuslaskelman
tekeminen on kustannustoiminnassa peräti vaikea,
sillä jokainen kustannusyritys on spekulatsioni.
Menot, jotka se tulee tuottamaan, ovat kyllä
laskettavissa, mutta useimpien teosten menekki,
josta tulot riippuvat, voidaan ainoastaan arvailla.
Melkoisella varmuudella voidaan sanoa, että
puolet niistä teoksista, mitkä julkaistaan, tuottavat
tappiota. Saksassa on laskettu, että ainoastaan
kolmas osa vuosittain ilmestyvistä teoksista (1909
31,000 kpl.) taloudellisesti kannattaa.
Kustannusliike sitoo runsaasti pääomaa, jonka vuoksi tämä
liikehaara vaatii melkoisia varoja voidakseen
menestyä.
Useat kustannusliikkeet sekä ulkomailla että
meillä ovat saavuttaneet huomattavan sijan
kansansa sivistyselämässä. Tarvitsee vain muistuttaa
nimiä sellaisia kuin Brockhaus, Cotta, Meyer,
Perthes, Reclam, Teubner Saksassa, Larousse
Ranskassa, Gyldendalin kirjakauppa Tanskassa.
Albert Bonnier ja Norstedt Ruotsissa, jotka kaikki
ovat pitkiä aikoja olleet huomattavia tekijöitä
sivistyselämässä ja kirjallisuudessa.
Suomessa on kirjankustannusliikettä nykyisessä
merkityksessä harjoitettu viime vuosisadan
keskivaiheilta. Vanhemmista liikkeistä ovat J. C.
Frenckell ja Pojan. G. W. Wilénin. G. W.
Edlundin. K. E. Holmin ja Weilin & Göösin (ks. 11.)
huomattavimmat. Suomalaisen kirjallisuuden seu
ran kustannustoiminta 011 ollut uranuurtavaa
kansalliskirjallisuutemme alalla. Werner Söderström
Porvoossa lähetti ensimäisen kustannustuotteensa
julkisuuteen 1878, Kustannusosakeyhtiö Otava
perustettiin 1890, Tietosanakirja-Osakeyhtiö 1906.
Kustantamalla kirjallisuutta, jolla on suuri
merkitys kansallisessa sivistystyössä ja levittämällä
hyviä kirjoja mitä laajimpiin piireihin ovat nämä
liikkeet saavuttaneet arvoa ja merkitystä.
A. R-l.
Kustannusyhdistys ks. Suomen
kustannusyhdistys.
Kustantaja. 1. ks. K u staunusjärje
s-t e 1 m ä. — 2. ks. Kustannustoimi.
Kustavi 1. Kivimaa (ruots. Gustaf s).
1. Kunta. Turun ja Porin 1., Vehmaan kihlak..
Taivassalon-Iniön-Velkuan-Kustavin nimismiesp.:
saaristopitäjä Turun saariston pohjoisimmassa
osassa Naantalin ja Uudenkaupungin keskivälillä.
Pinta-ala 155,7 km’, josta viljeltyä maata 1.791 ha
(1901); manttaalimäärä 37 7/,4, talonsavuja 72.
torpansavuja 81 ja muita savuja 380 (1907).
2.032 as. (1910), joista n. 2% ruotsinkielisiä
(1900) ; 663 ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoitti 182, merenkulkua 149
ja kalastusta 81 (1901); 1907 harjoitti
kalastusta 75 venekuntaa (pääasiallinen saalis
silakoita n. 120,000 kg); laivasto käsittää 21
purjealusta (yhteensä 3.041 netto rek.-ton.. 1907).
232 hevosta ja 1,055 nautaa (1909). —
Kansakouluja 3 (1911). Uudenkaupungin lääkäri käy
kunnassa kerran kuussa: apteekkilaatikko Kun
taiassa. Säästöpankki. Teollisuuslaitoksia:
höyrysaha, höyrymylly ja höyrymeijeri
(Kunna-raisten kylässä) ; höyrysaha (Etelä-Vartsalassa),
nahkatehdas (Kivimaan kylässä) ja tiilitehdas
(Laupusten kylässä). — Kirkonkylän ja
kirkkosaaren nimi on Kivimaa, jonka mukaan myös
nimitetään koko pitäjääkin. - Huomattavampia
höyrylaivalaitureita 7. joissa
Turun-Uudeukau-pungin väliä kulkevat laivat säännöllisesti
poikkeavat. — 2. Seurakunta, keisarillinen.
Turun arkkihiippak., Vehmaan rovastik.;
muodostettu Vartsalan (1. Pyhän Johanneksen)
kappelista ja Kunnaraisten (1. Pvhän Jaakopin)
rukoushuonekunnasta 1782 Kustavin kappeliksi
(Kustaa 111:n muistoksi); määrättiin eroamaan
omaksi khrakunnaksi keis. käskykirj. 13 p:ltä
helmik. 1865. Kirkko puinen, rak. 1783. [K.
Killinen, ..Muinaisjäännöksiä Vehmaan
kihlakunnassa" (Suom. muinaisin.-yhd. aikak. VII, sivv.
203 205).] ’ L. Il-11 en.
Kustavilainen, ruots. gustavian, on tullut
tavalliseksi nimitykseksi henkilöille, jotka olivat
Kustaa III:n ystäviä tai ihailijoita, ja joiden
piiriin kuuluivat useat sen ajan kuuluisimmista
kirjailijoista ja taiteilijoista, kuten Kellgren.
Leopold, Creutz, Sergei, sekä valtiollisista
henkilöistä, kuten Armfelt, Ruuth, Toll, Schröder
heim y. m. K:t kannattivat Kustaa III:n
aikana vallinnutta valtiollista suuntaa ja toivoi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
