Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kutiini ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
141
Kutiini—Kutoa
142
vinsa", 1840) paras. Julkaisi suuren joukon
sensatsioninovelleja (8 nid. 1842-52: ..Kutliv
mun-käi’"), joilla oli suuri menestys. Suurinta
huomiota herätti kuitenkin hänen romaaninsa
„Ha-zai rejtelmek" (,,Kotoisia mysterioita", 2 os.,
1S46-47), joka on kirjoitettu Eugene Sue’n
..Pariisin mysterioiden" tapaan. Onnettomasti
päättyneen vapaussodan jälkeen K., päästäkseen
tuhlailevan elämän tuottamasta taloudellisesta
ahdinkotilastaan, antautui itävaltalaisten
palvelukseen, jolloin joutui yleisön halveksimisen
esineeksi. Kuoli aineellisessa ja henkisessä
kurjuudessa. (Y. W.)
Kutiini ks. P ä ä 11 y s k e 11 o.
Kutikula ks. P ii ä"l 1 y s k e 11 o.
Kutis (kreik. kytos = jotakin ympäröivä)
merkitsee joko varsinaista ihoa ilman
lisämuodostuk-sia tai verinahkaa, ihon syvempää kerrosta; vrt.
I h o.
Kutisten kartano (ruots. L i 1 j e v i k),
Kalvolan pitäjässä lähellä Iittalan rautatieasemaa,
käsittää paitsi Liljevikin ratsuvelvollista säteriä
kaikki Iittalan ja Kutisten kylien perintötalot,
yhteensä 5 ’/, manttaalia. — V. 1567 Eerik XIV
antoi Kutisten tilan Kirstin Hornille, jonka
ensi-mäinen puoliso oli Jaakko Henrikinpoika
(Iläste-sko), Sjundbyn ja Kirkniemen herra, toinen
puoliso Klaus Akenpoika Tott. Tila oli sitten Henrik
Tottin hallussa v:een 1600. V. 1618 se oli
tämän leskellä Sigrid Eerikintyttärellä ja pojalla
Ake Tottilla. 1730-luvulla omisti sen vapaaherra
Kustaa Clodt, jonka jälkeen se oli jonkun aikaa
(1747-1775) Pernovius 1. Ilindersson suvulla.
Sitten se oli eräällä majuri Fischorilla, jonka
perilliset möivät sen läheisen Kuttilan kartanon
omistajalle sotaneuvos Ögnelodhille. Tila oli
sitten jonkun aikaa yhdistettynä mainittuun
kartanoon ja sen omistajina olivat J. A. Gyldenär ja
hänen jälkeensä kapteeni A. J. Liljebrun, jonka
perilliset möivät 1844 sen kauppias A. M.
Barokille Hämeenlinnasta. Hänen jälkeensä tila
oli erään yhtiön hallussa, jolta joutui sen
nykyiselle omistajalle A. Anderssonille. A. Es.
Kutistuma 1. striktuuri, jonkun tiehyen
tai aukon ahdistuminen, joka syntyy joko
arpeutu-misen tai pitkittyvän lihaskouristuksen johdosta.
Yleisimmät ovat virtsa- ja ruokatorven k:t.
Kutistuminen, metsänh. Vastakaadetussa
puussa on suuret määrät vettä; pintaosissa n.
40-70 % painosta, sydänpuussa n. 10-15 %. Jos
tällainen puu joutuu paikkaan, jossa aurinko
ja tuulet pääsevät sitä kuivattamaan, niin se
kadottaa suurimman osan vesimäärästään, jota
ilmakuivassa puussa on n. 10-12 %, ja kutistuu.
Riippuen ilman kosteusmäärästä, saattaa
ilmakuiva puu uudestaan ottaa vettä ja turvota,
kutistuakseen taas, niinpian kuin ilman
kosteus-määrä laskeutuu. Tätä ilmiötä nimitetään k
u-tistumiseksi. Puu kutistuu
pituussuuntaansa ainoastaan n. O.i %, tangentin suuntaan
enimmin, n. 4-15%, säteen suuntaan 2-5%.—
Yleisenä sääntönä voidaan mainita, että kuta
raskaampaa puu on, sitä enemmän se kutistuu mutta
että pihkapitoinen puu suuremmasta painostaan
huolimatta kutistuu vähemmän kuin pihkaa
ainoastaan vähissä määrin sisältävä. A. Ii. H-r.
Kutku, kivun ja nautinnon sekainen tunne
ihossa ja limakalvoissa, joka pakottaa
mainittua kohtaa hankaamaan ja raapimaan. K:ii al-
kuperästä ei olla täysin selvillä, ei tiedetä var
muudella välittääkö sitä yleinen tunto- ja kipu
aisti vai erityinen hermokoneisto. Se esiintyy
syöpäläisten aiheuttamana, ihotaudeissa,
muutamissa yleistaudeissa (kuten sokeri- ja
keltataudissa), vanhuudessa, hermostumistiloissa y. m.
E. Th-v.
Kutler, Nikolai N i k o 1 a j e v i t s (s. 1860),
ven. politikko, toimi ensin virka-alalla kohoten
sisä-asiain ja raha-asiain ministerin apulaiseksi;
nimitettiin 1905 maanviljelysasiain päälliköksi.
Agraaripolitiikan alalla K. on ajanut sitä mieli
pidettä, että kruununmaata olisi luovutettava
talonpojille, mutta oli tämän johdosta pakotettu
eroamaan valtion palveluksesta 1906. K. liittyi
sittemmin kadettipuolueeseen ja valittiin
valtakunnan duumaan.
Kutoa. Kutominen on työ, jonka avulla langat
yhdistetään muodostamaan sidosta.
Suomenkielinen sana ,,kutoa" tarkoittaa sekä
neuloma-tuotteiden, verkkojen että todellisten
kankaiden valmistamista. Neulomatuotteet tunnetaan
yleensä nimellä trikoo ja niiden sidos muodostuu
toisiinsa liittyvistä silmuista, ks. Trikooteol
1 i s u u s. — Verkkojen sidos muodostuu
solmea-malla ks. Verkkoteollisuus.
Varsinaiset kankaat muodostaa kaksi
kohti-suorasti toisiaan vastaan kulkevaa
lankajärjes-telmää, jotka risteilemällä sitoutuvat keskenään.
Loimilangat kulkevat kankaan pituussuunnassa
yli koko kankaan, mutta kude aina poikittain
edestakaisin muodostaen kankaalle kaksi reunaa
1. hulpiloa. Loimi pidetään aina jännitettynä
kangaspuissa ja kutoja jakaa polkusten ja niisien
avulla loimilangat kahteen ryhmään, joiden
välisen aukeaman 1. vireen läpi syöstävään puolattu
kude heitetään. Lankojen risteilemistavan
mukaan muodostuu erilaisilla sidoksilla risteileviä
kankaita kuten palttina, toimikas, j. n. e. ks.
Sidos.
Kutomataito on sangen vanha. Sen esihistoriaa
tunnetaan vain pääasiallisesti vanhojen
hautalöytöjen perusteella. Muumioiden verhona on
tavattu sangen hienoja pellavakankaita, jotka
todennäköisesti ovat n. 4000 v. eunen meidän
päiviämme valmistettuja. Vieläpä kuviollisiakin
kankaita, jotka sekä somuutensa että
rakenteensa monimutkaisuuden puolesta ovat huomiota
herättäviä, on valmistettu Egyptissä jo n. 1000
v. e. Kr. Intia lienee kehruu- ja
kutomateollisuu-den kehityksen alkukehto, josta taito on
siirtynyt vanhoihin sivistysmaihin Babyloniaan,
Persiaan ja Egyptiin. Täältä se on Kreikan ja
Rooman valtakuntien kautta tullut tunnetuksi
Euroopan maissa. Mutta vielä nytkin on itämailla
varsin huomattava kallisarvoisten mattojen
teollisuus. Vanhimmat kankaat lienee valmistettu
käsin punomalla. Seuraava kehitysaskel oli
kiinnittää loimilangat pystysuoraan kehykseen, jossa
ne jännitettiin painoilla. Tähän jo alettiin
sovittaa vajanaisia niisirakenteita y. m. apuneuvoja.
Täydellisemmän muodon esittävät vanhat kiina
laiset kangaspuut, josta ei enää ole pitkä askel
vielä nykyäänkin tavattaviin suomalaisiin käsi
kangaspuihin. Kuvat esittävät kutomakoneiden
kehityssuunnan. Huomattavamman parannuksen
kangaspuiden rakenteessa sai aikaan engl.
Robert Kay 1733 rakentamalla luhan kumpaankin
päähän syöstävälaatikot ja sovittamalla kangas-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
