Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kutiini ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
h;}
Kutojalinnut—Kutomateollisuus
144
puihin pikasyöstävärakenteen. ionka avulla kutoja
helposti ja nopeasti voi heittää syöstävän vireen
läpi siten lisäten tuotantonsa monikertaiseksi.
Pian seurasi jaequarili-koneen (ks. t.) keksintö
1805. Täydellisen muutoksen sai aikaan engl.
toll t. Edmund Cartwrightin 1786 rakentama
konevoimalla käyvä kangaskone. Kone oli tosin
alkuaan kovin karkeatekoinen, mutta se käsitti
kaikki tärkeimmät tarpeelliset liikeosat kuten
myös syöstävä- ja kudevartian. Suuri keksintö
oli kyllä tehty, mutta sen todellinen merkitys
selveni vasta 1802, kun kutoja William Radcliffe
paransi loimen liistaroimis- 1. liimaustavan
rakentamalla liimauskoneen. Vasta täten
lujitettuina saattoivat loimilangat kestää kutomisessa
aiheutuvan hankauksen ja rasituksen. Näitä
seurasi sitten lukuisa keksintöjen sarja, niin että
nykyään rakennetaan erikoiskoneita melkein
jokaisen eri kangaslajin kutomista varten. Viime
aikoina on vielä pyritty rakentamaan
täydelli-esti itsetoimivia koneita, jotka käydessään ilman
kutojan apua varustavat itsensä kuteella kun
kude katkeaa tai loppuu syöstävästä. Nämä
koneet varustetaan aina loimenvartiakoneistolla,
joka pysäyttää koneen heti kun yksikin
loimi-lanka katkeaa. Tärkein näistä koneista on
toistaiseksi Northrop-kone, joka keksijänsä mukaan
riimitettynä ilmestyi markkinoille 1895.
E. J. S.
Kutojalinnut (Ploceidæ) on suuri, lähes 300
lajia käsittävä varpuslintuheimo.
Lähisukulaisistaan peipposista ne
poikkeavat
ulkonaisesti vain siinä, että
niillä ou 10
käsisul-kaa peipposten 9: n
asemesta.
Pääasiallisin erotus on
kuitenkin elintavoissa,
varsinkin
pesäraken-teessa. Heimon
parhaimmat edustajat
kutovat erittäin
taidokkaan, pallon,
pullon tahi retortin
muotoisen pesän
tuoreista, hienoista
heinistä. K. asustavat
enimmäkseen
Afrikassa, mutta
myöskin Aasian kuumissa
osissa ja
Austraa-liassa. Monet kiista ovat suosittuja häkkilintuja
hauskan pesärakenteeusa takia, vaikka eivät juuri
laula taitavasti. Useimmat lajit tekevät
vahinkoa viljelyksille, syöden tuleentunutta viljaa.
Puh-velikutojat ovat kuitenkin hyödyllisiä, ne kun
poimivat syöpäläisiä nautaeläimistä. E. IV7. S.
Kutomakone ks. Kutomateollisuus.
Kutomakoulut muodostavat maamme
kotiteollisuuskouluista enemmistön. Päinvastoin kuin on
laita esim. Saksassa, on näissä oppilaina
ainoastaan naisia. Vista 1907 alkaen on Tampereen
teollisuuskoniini yhteydessä toiminut osasto
työnjohtajien (etupäässä miesten) valmistamiseksi
kutomatehtaisiin. L. Mnen.
Kutomateollisuus jakautuu tuotteidensa
si-doslaadun puolesta kahteen osaan: 1.
neuloma-tuotteiden v a 1 m i s t u s ks. Trikooteol-
Baya-kutnjalinnun pesiä:
taustassa tasavaltalaisen yhteispesä.
lisuus ja
varsinaisten kankaiden
valmistus, mikä työtapaan nähden voidaan
luokittaa kahteen ryhmään : k ä s i n k u d o n
taan ja konekudontaan. 1.
Käsin-kudonta. Loimen valmistukseen kuuluu
loimilankojen liimaaminen, jonka tarkoitus on
lisätä lankojen lujuutta sekä sitoa ulospistävät
syiden päät kiinni lankaan. Pääasiallisen i
liis-teriaineena on peruna- t. vehnäjauhotärkkelys.
johon lisätään talia tai vahaa, joskus muitakin
aineita, jotka tekevät langat pehmeiksi ja
liukkaiksi. Lisänä käytetään antiseptisiä aineita
estämään homesienen kasvamista sekä eräitä
täyte-ja painoaineita kuten kiinasavea y. m.
Villaloi-met liimattiin viime aikoihin asti yleisesti
eläin-tai kalaliimaliuoksella kuten usein vieläkin
tapahtuu. Langat voidaan liimata joko vyyhtinä tai
valmiiksi luotuna loimena.
L u omista varten lanka kellitään keloille
tai kierretään pienille rullille, joista se
juoksutetaan luodessa luomapuulle tai luomakehälle (kuva
4). Kuta suurempi määrä rullia on. sitä
vähemmistä pituuskerroksista saadaan riittävästi päitä
loimeen. Loimen kumpaankin päähän tehdään
ti uh ta (1. ristimvs), joka pitää langat
järjestyksessä. Luomakehältä otetaan loimi pois
köytenä ja juoksutetaan tasaisesti levitettynä
loimi-tukille. Kun loimi vielä pujotetaan niisiin
ja pirtaan 1. kaiteeseen, on se valmis
kudottavaksi.
Kuteenvalmistukseen kuuluu ainoastaan k ä
ä-m i e n teko, johon käytetään tavallista rukkia.
Kutominen suoritetaan k ä s i k a n g a
s-puissa (kuva 3). Niiden osat ovati
loimi-tukki; sen edessä tiuhtavarvat
järjestämässä lankoja; niidet, joiden avulla vire
muodostetaan; luha, johon pirta on kiinnitetty;
pirran edessä kankaan suuhun kiinnitetty
levittäjä, rintatuki ja kangastukki.
Alhaalla ovat polkuset, joiden avulla kutoja
polkee niidet vireasentoon. Lisäksi tarvitaan
sukkula 1. syöstävä, jota hellittämällä kude
viedään vireeseen.
Edelläesitettyä kangaspuiden rakennetta
käytetään vain yksinkertaisten 2-, 3-. 4- ja
harvemmin 5-, 6- ja 8-niitiseen kutomiseen. Kun
vaikeampia malleja tahdotaan kutoa, muodostetaan
vire vipukoneilla (kontermarssi), joiden
tavallisin muoto näkyy kuvassa 5. Kun tarvitaan
vieläkin suurempia varsilukuja. käytetään
jacquardi-koneen (ks. t.) malliin perustuvia varsikoneita,
jotka sovitetaan kutomakoneen päälle niisien
yläpuolelle tai joskus koneen sivulle niiden
Kohdalle: varsikoneen rakenteen esittää kuvi 6.
Kaksi koukkua a, ja a2 on yhdistetty samaan
varteen o, yläpuolelta ja a„ vipuvarsien avulla
alapuolelta. Kun a, nousee, nostaa se varren, ja
a, painuu pohjatason p mukana alas. Jos a2 ri<
u-see. painuu varsi alas. Koukkuja nostaa
kaksipuolinen veitsi m, joka saa aina päinvastaisen
liikkeen kuin pohjataso. Yhteinen neula n
vaikuttaa molempiin koukkuihin, joten vain toinen
kerrallaan voi jäädä kiinni veitseen tämän
noustessa. Neulan oikealla puolella oleva särmiö t.
prisma vaikuttaa lappuketjun c„ c... <:■ j. n. e.
avulla neuloihin samoin kuin
jacquardi-koneessa-kin. Lapussa olevat reiät aiheuttavat tässäkin
varren nousun ja lävistämättömät kohdat varren
painumisen. Varsimäärä tav. 12-24. joten ne siis
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>