- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
151-152

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kutomateollisuus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

151

Kutsuk Kainardzi—Kuu

152

tettyjä automaattisia koueita on lukuisia muita,
joista erikoismalleina on mainittava
syöstävän-vaihtajakoneet, jotka kuteen puuttuessa ilman
kutojan apua vaihtavat uuden sukkulan
käytäntöön. — Erikoiskoneista huomattavia ovat
matto- ja plyysikoneet (kuva 19), joilla
kudotaan joko silmupintaisia tai nukkapintaisia
mattoja. Kun suuria määriä erivärisiä
loimi-lankoja kuuluu kuvioon, ei näitä luoda tukille,
vaan ne asetetaan erityiseen rullakehykseen
koneen taa. josta kukin lanka juoksee sikäli kuin
sitä vedetään. Kuvioiden takia tarvitaan
jac-quardi-kone. Kun tahdotaan muodostaa
uukkasil-muja, nostetaan ainoastaan kuvioloimi ylös ja
kone heittää kuteen asemesta rautalangan, jonka
ympäri silmut muodostuvat, myöhemmin
poistetaan lanka ja silmut jäävät koholle (ks. B r y
s-sel in matot). Plyysimattoja kudottaessa
käytetään litteää rautalankaa, jonka toinen pää
muodostaa veitsen ja siis ulosvedettäessä leikkaa
silmut poikki. Harjaamalla muodostuu
karvamai-nen nukka. — Kutomateollisuudessa käytetään
sitäpaitsi paljon erikoiskoneita, joiden eri osat
erikoisen tarkoituksensa mukaan eroavat
yleis-koneiden vastaavista muodoista. Kutomosta
lähdettyään kankaat ovat monenmoisten eri
käsittelyjen alaisina, niin että ne kaupassa
esiintyessään useinkin ovat aivan toisen näköiset kuin
kutomoissa. ks. Apreteerata, Valkaisu,
V ii r j ii v s.

E. J. S.

Kutsuk Kainardzi (K ii c ü k-K ainardza),
kylä Pohjois-Bulgaariassa, Silistrian
kaakkoispuolella: siellä tehtiin 21 p. heinäk. 1774
Venäjän ja Turkin kesken rauha, jossa Krim.
Je-disan, Budjuk ja Kuban tunnustettiin Turkista
riippumattomiksi. Venäjälle myönnettiin vapaa
merenkulku Mustalla-merellä ja jonkinlainen
suojelusoikeus Moldovan ja Valakian
kristittyjen suhteen. Venäjälle luovutettiin Kerts,
Jeni-kale, Kinburn, Asov ja Kabarda.

Kutsuminen 1. kutsumus, dogm. ks. A
r-mo n järjesty s.

Kutsunta, asevelvollisten kansalaisten
kutsuminen asevelvollisuutta suori ttamaan. Jouluk.
27 p. 1878 annetun Suomen asevelvollisuuslain
60 §:n mukaan pitää kutsunnan ja n. s.
trvan-noston tapahtua vuosittain huhtikuun 15 ja
kesäkuun 24 päivän välisenä aikana. Kutsunnan
järjestyksestä, kutsuttujen tarkastuksesta sekä
arvanheitosta sisältää mainittu laki tarkat
säännökset. — Kutsunnalla tarkoitetaan toisinaan
myöskin sotapalvelukseen velvollisten
kansalaisten kutsumista sodan alettua ottamaan maan
puolustukseen osaa. R. E.

Kutsunta-alueet, piirit, joihin kukin lääni
1878 vuoden asevelvollisuuslain mukaan on
kutsuntaa varten jaettava ja joka, yhden tai
useamman kaupunki- tai maalaiskunnan
muodostamana, saa käsittää 15,000-50,000 asukasta.

Kutsuntatoimisto, virasto joka 27 p. jouluk.
1878 annetun Suomen asevelvollisuuslain 42 §:n
mukaan kussakin läänissä on asetettava
kutsuntaa ja muitten asevelvollisuusasiat
käsittelemistä varten. Tarvittaessa voidaan samassa
läänissä asettaa kaksi k:oa. - - K:oon kuuluu kolme
vakinaista jäsentä, jotapaitsi eri kunnista, jotka
kuuluvat samaan kutsunta-alueeseen, valitaan
kolme lisäjäsentä, joilla on äänioikeus ainoastaan

asianomaisen kunnan jäseuiä koskevissa asioissa,
vrt. Asevelvollisuus. R. E.

Kuttakosken kanava, suluton kanava
Karttulan pitäjässä Virmasveden ja Kuttajärven (1. Ku
tanveden) välillä, rakennettiin vv. 1894-95 44.603
mk:n kustannuksella; sen pituus on 1,050 m ja
siinä on kaksi osaa Ivuttakoski 420 m ja
Laku-salmi 240 m, joiden välillä on 270 m pitkä su
vanto. Kanavan yli kiinteä maantiesilta.

L. H-nen.

Kuttenberg (tsek. Kuinå Hora), kaupunki
Böömissä, Praagista kaakkoon; 14,814 as. (1900).
Monta huomattavaa vanhaa rakennusta:
goottilaiset kirkot Barbarakirche (1000-1400-luvulta),
Jakobskirche ja Mariekirche. ent.
kuninkaanlinna ja rahapaja Wälscher Hof (1200-luvulta)
y. m. — Ravinto- ja nautintoaine- sekä
metalliteollisuutta. — Lähettyvillä 1237 löydetyt, nyt
lopetetut hopeakaivokset, joiden vaikutuksesta K.
1200- ja 1400-luvuilla oli kukoistava. V. 1485
pidettiin I\:ssa maapäivät ja tehtiin uskonrauha
Böömin taistelevien uskonnollisten puolueiden
välillä. E. E. K.

Kutteri (engl. c utter), liikkuvalla
kokkapuulla ja yhdellä jatkollisella mastolla
varustettu pienenläntä alus, jossa on kahveli- ja
latvapurje sekä kaksi tai kolme kokkapurjetta.

F. W. L.

Kutu on kalojen kiima-aika, jolloin nämä
kokoontuvat suuriin parviin laskemaan mätiään ja
maitiaan. Kullakin kalalajilla on oma
kutuai-kansa, useimmilla keväällä tai syksyllä, eräät
lajit kutevat useamman kerran vuodessa. Ivutuaika
vaihtelee eri vuosina ja eri järvissä, riippuen
il-mastosuhteista ja veden lämpötilasta. P. H.

Kutusov ks. K u t u z o v.

Kutuzov /-»«’-], Mihail IllarionovitS
Golenistsev (1745-1813), ruhtinas K.-S m
o-1 e n s k i j, ven. sotamarsalkka, taisteli Puolassa
1764-70 ja sitten Turkin sodassa; oleskeli
tämän jälkeen ulkomailla, otti osaa 1787 Turkin
kanssa alkaneeseen toiseen sotaan, saavuttaen
siinä suuren maineen. Jassyn rauhan jälkeen
(1792) K. oli m. m. lähettiläänä
Konstantinopolissa ja Berliinissä; 1805 hän sai sen armeian
päällikkyyden, jonka tuli itävaltalaisten kansssa
taistella Napoleonia vastaan, ja oli Austerlitzin
taistelussa (jouluk. 2 p. 1805) yhdistyneiden
joukkojen ylipäällikkönä, mutta joutui tappiolle;
oli 1806-11 Kiovan ja sitten Vilnan
kenraalikuvernöörinä, sai 1811 Turkkia vastaan sotivan
armeian ylipäällikkyyden, ja korotettiin
ruhtinaaksi. Kun Bukarestin rauha oli tehty (1812),
tuli K. Barclay de Tollyn jälkeen Napoleonin
suurta armeiaa vastaan toimivan sotajoukon
ylipäälliköksi ja ryhtyi taisteluun Borodinon luona
(syysk. 7 p. 1812), mutta joutui tappiolle;
nimitettiin kuitenkin sotamarsalkaksi, ja sai
marraskuussa Ney’stä ja Davoufsta Smolenskin luona
saamansa voiton johdosta kunnianimen
Smo-lenskij. K. oli 1813 ven.-preussil. armeian
ylipäällikkönä, mutta kuoli jo sotaretken alkaessa.

K. O. L.

Kutveleen kanava, suluton kanava
Saimaalla. Vuoksenniskan-Savonlinnan väylällä,
katkaisee kapean kannaksen pitkän Kylänniemen
tyvessä; leveys pohjasta 11,4 m ja syvyys
matalan veden aikaan 2.82 m. L. TI-nen.

Kuu (lat. lima), maata lähinnä oleva tai-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0090.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free