- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
157-158

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuufalainen raha ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

157

nin käsikirjoituksissa, rahoissa ja
piirtokirjoituksissa 10:nteen vuosis. saakka. K. T-t.

Kuufalainen raha on muhamettilaisten
vanhojen rahalajien, kultaisen dinaarin, hopeisen
dirhemin ja vaskisen fulsin yhteinen nimitys,
joka aiheutuu niissä käytetystä kuufalaisesta
kirjoituksesta (ks. t.). Vanhimmissa
kuufalai-sissa rahoissa nähdään bysanttilaisten rahojen
mallin mukaan kalifin rintakuva sekä
kreik.-arab. kirjoitus. Abdalmalikin rahauudistuksen
jäljestä (696 j. Kr.) käytettiin rahassa
ainoastaan arab. kirjoitusta, joka rahan
kummankin-puolisessa keskustassa esittää islamin
uskontunnustuksen ja jonkun koraaninlauseen, samoin
reverssin kehässä; averssin kehässä on
paikka-ja aikamäärävs. Suomesta löydettyjä k:ia r:ja
säilytetään yliopiston raha- ja mitalikokoelmassa.

K. T-t.

Kuuhullu 1. kuukausraivoinen.
kansanomainen nimitys sellaisille mielenhäiriö- tai
raivokohtauksille, jotka esiintyvät määrättyjen
väliaikojen perästä, esim. kerta kuukaudessa
(naisilla tavallisesti kuukautisten yhteydessä).
Ne aiheutuvat joko epilepsiasta ja hysteriasta
tai ovat jonkun ajoittaisen mielisairauden
ilmau-tumismuotoja. E. Th-n.

Kuuja ks. K u h a.

Kuuk (amer. suom., < engl. cook), kokki.

Kuukauden keskilämpötila ks. Ilma
n-lämpötila.

Kuukausi, yleensä kuun kiertoaika maan
ympäri. Kuun kierroksen alku- ja loppupisteet
voidaan määrätä eri lailla, mistä syystä
tähtitieteessä lasketaan monta erilaista kuukautta. Ne
selviävät alla olevasta taulusta.

Kuukauden nimi Alku- ja
loppupisteen määräil Kiertoaika
p t m s
Skleerinen k. Kiintotähti 27 7 43 ll.ä
Troopillinen k. Kevätpiste 27 7 43 4.;
Svnodinen k. Kuunvaihe 29 12 44 2.1*
Drakoninen 1. snlmu-k Kuun radan solmu 27 5 5 35.k
Anoraalistinen k. Kuun r.idan peri-
geumi 27 13 18 37.4

Aurinkokuukausi on aurinkovuodesta, = 30 p.
10 t. 29 min. 4 sek. Eri kalentereissa lasketut
k:t ovat täysipäiväisiä ajanjaksoja, joitten
pituudet on koetettu määrätä joko synodisen k:n
tai aurinkokuukauden mukaan. Niin jakoivat
egyptiläiset vuotensa 12:een 30-päiväiseen
kuukauteen, johon joka vuosi lisättiin 5 päivää.
Kreikan ajanlaskussa, joka perustui synodiseen
kuukauteen, oli 30- ja 29-päiväisiä kuukausia.
Roomalaisten alkuperäisessä 10-kuukautisessa vuodessa
olivat k:t 30 tai 31 päivää, myöhemmistä
kalen-teriparannuksista syntyivät lopulta meidän
nykyiset kuukautemme. Juutalaisten ajanlaskun
mukaan on tavallisina vuosina 12 k. ja
karkausvuosina 13 k. Muhamettilaisten k:t ovat vuoroin
29, vuoroin 30 päivää. — Lain mukaan on
liike-elämässä k. aina 30-päiväinen, ja täydet
kuukaudet lasketaan määrätystä kuukausipäivästä
aina samaan kuukausipäivään. II. K.

Kuukautiset (lat. menses 1. menstruä’tiö),
siitoskykyisillä naisilla n. 4 viikon perästä
palautuvat. muutamia päiviä kestävät verenvuodot
emästä. Meidän ilmanalassamme ne alkavat 14-17
vuoden iässä ja jatkuvat noin 45:nteen ikävuo-

158

teen. joskus siitäkin yli. Lämpöisissä maissa ne
sekä esiintyvät että päättyvät jonkun verran
aikaisemmin. Syynä niihin on kypsän munasolun
erkaneminen munasarjoista. Irralleen
jouduttuaan munasolu kulkeutuu ripsiepitelin peittämää
munatorvea myöten emään, johon se joko
pysähtyy sikiöksi kehittyäkseen, jos se on tullut
hedelmöitetyksi, tai poistuu veren ja liman mukana.
Samalla kun munasolu lähtee liikkeelle, turpoaa
I emän limakalvo ja tulee tavallista
verekkääm-mäksi, osia sen pintakerroksesta irtautuu, verta
purkautuu hiussuonista ja limaa erittyy tavallista
enemmän. Kaikki tämä yhdessä muodostaa
kuukautisvuodon, jota kestää terveillä henkilöillä
4-5 päivää. Usein liittyy k:siin kaikenlaisia
vaivoja; polttoa vatsanpohjassa ja ristiluun kohdalla,
väsymystä, päänsärkyä, ärtyisyyttä ja yleistä
pahoinvointia. Nämä oireet esiintyvät
tavallisesti joitakin päiviä ennen k:n alkamista ja
saattavat hävitä niitten alettua. Elimistön
vastustuskyky on niitten aikana vähentynyt ja
sen-vuoksi on silloin vältettävä liiallista rasittumista,
kylmettymistä sekä kiihottavaa ja sopimatonta
ravintoa. Toiselta puolen on pidettävä
puhtaudesta tarkkaa huolta, on käytettävä erityisiä
siteitä vuodon imeytymistä varten ja ulkoisia
sukupuolielimiä on päivittäin pestävä haalealla
vedellä. -— K. voivat olla monenlaisten häiriöitten
alaisia: ne esiintyvät joko liian nuorella iällä tai
tavallista myöhempään, ovat liika runsaat,
pitkälliset, kovin tuskalliset, epäsäännölliset tai jäävät
kokonaan pois. Useimmin nämä häiriöt
riippuvat paikallisista sairaustiloista tai jostakin koko
elimistöä kohdanneesta sairaudesta. Joka
tapauksessa ne vaativat asianymmärtävää hoitoa ja siitä
syystä on lääkäriltä neuvoa kysyttävä. — K:n
lakkaamisaikana 1. vaihdevuosina (menopaus;
cli-macterium) on naisen hermosto tavallista
herkempi kaikenlaisille turmiollisille vaikutuksille.
Siinä iässä puhkeavat usein hermo- ja
mielisairaudet esille, jos henkilöllä vahingollisten
vaikutteiden ohella on perinnöllistä taipumusta
näihin tauteihin. E. Th-n.

Kuukkajärvi, Uuraisten pitäjän entinen nimi.

Kuukunanmuna ks. K u p u s i e n e t.

Kuukunen ks. Kupusienet.

Kuula, Toivo (s. 1883), suom. säveltäjä,
We-geliuksen ja Bossin oppilas. Toimi 1910-11
kapellimestarina Oulussa, v:sta 1912 apujohtajana
Helsingin Filharmoonisen seuran orkesterissa.
Säveltänyt orkesteri- ja kamarimusiikkiteoksia
(Pohjalainen sarja, trio, viulusonaatti), kuorolauluja
(,.Sieir on kauvan kukkineet omenapuut",
.Auringon nousu", ,,Meren virsi"), kantaatteja
orkesterin säestyksellä („Orjan poika",
,.Merenkylpijä-neidot"), soololauluja, pianokappaleita y. m.

I. K.

Kuulalaakeri ks. P a 11 o 1 a a k e r i.

Kuulamylly, vaakasuoran akselin ympäri
pyörivä vankka lieriö, sisällä lukuisia metalli-,
graniitti- tai muita kuulia, jotka liikunnallaan
hienontavat sisällä olevan aineen (malmin, r:ia’arc
sementin, saven, hiekan, värit y. m.).
Jauhaminen toimitetaan joko kuiviltaan tai veden
kanssa. ST. V. U.

Kuulanivel ks. N" i v e 1.

Kuulantyöntö ks. Heitto urheilu.

Xuularata 1. trajektoria, ampuma-aseesta
lennätetyn heittokappaleen ilmassa pilkkaan

Kuufalainen raha—Kuuiarata

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0095.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free