- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
159-160

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuufalainen raha ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

159 Kuularuisku 1G0

saakka kulkema tie. Se on käyrä viiva, jonka
elevatsioni- eli heittokulma
(ampuma-aseen akseliviivan vaakasuoran tason kanssa
muodostama kaltevuuskulma), heittokappaleen
alkunopeus (aseen suulla), maan
attrakt-s i o n i (painovoima) ja ilman vastustus
muodolleen määräävät. Ilmattomassa tilassa k.
on parabelin muotoinen, mutta ilmassa sen muoto
melkoisesti muuttuu ilman vastustuksen ja luodin
(rihlojen aiheuttaman) pyörimisen tähden. Ilman
vastustuksesta heittokappaleen nopeus vähenee
aluksi hitaammin, sitten yhä pikaisemmin. Kuta
suurempi heittokappaleen massa on verrattuna sen
tilavuuteen, sitä helpommin se voittaa ilman
vastustuksen. Jotta luoti paremmin läpäisisi ilman,
tehdään Se kärjellä varustetun sylinterin
muotoiseksi. Ampuma-aseen rihlojen aikaansaama
kiertoliike on välttämätön sylinterinmuotoisen luodin
pysyttelemiseksi oikeassa asemassaan: kärki
pilkkaa kohti suunnattuna. Mainittu kiertoliike poik
keuttaa kuitenkin samalla luodin akseliviivasta
oikealle tai vasemmalle sen mukaan, minnekäpäin
luoti pyörii. Tätä vakinaista poikkeamista
sanotaan luodin d e r i v a t s i o n i k s i. — K. jaetaan
nousevaan osaan, luettuna aseen suusta
radan korkeimpaan pisteeseen, huippuun sekä
huipun ja pilkan välissä olevaan
laskeutuvaan osaan. Huippu 011 melkoisesti lähempänä
pilkkaa kuin ampujaa, jonka tähden k:n
laskeutuva osa onkin nousevaa paljoa jyrkempi.
Samalla aseella ammuttaessa samalla etäisyydellä
samaan pilkkaan k:t eivät yhdy, vaan
muodostavat n. s. luotilyhteen. Lyhteen keskimäistä
k:aa sanotaan k e s k i r a d a k s i, joka kohtaa
pilkkaa sattumakeskuksessa. vrt.
Heittoliike. .1/. v. II. (U. S: n.)

Kuularuisku 1. mitraljöösi (ransk.
mit-ruillcuse), erittäin nopeasti toimiva
pika-ampuma-kcne. Jo 1300-luvulla käytettiin n. s. u r k
u-pyssyjä, joissa oli useita piippuja, eräissä
aina 144:ään asti. Ameriikan kansalaissodassa
1861-65 käytettiin ensi kerran takaaladattavia
k:ja. Myöhemmissä k:issa oli piippujen luku
5-25 ja ne olivat sovitetut joko revolveri
järjestelmään, n. s. revolveritykit, joissa
piiput olivat kiinnitetyt pyörivän akselin ympärille,
tai kehysjärjestelmään, jossa piiput olivat
yhdessä tai useammassa rivissä päällekkäin.
Useimmissa monipiippuisissa k:issa oli tavallisen
kiväärin kaliheri. mutta linnoituksissa ja
laivastossa käytettiin isokaliberisia (25-38 mm) k:ja.
Keveämmät k:t ampuivat 300-1.200. järeämmät
100-200 laukausta minuutissa.
Saksalais-ranska-laisessa sodassa käytetyt k:t eivät
osoittautuneet kenttäsodassa tarkoitustaan vastaaviksi,
jonka vuoksi ne joutuivat huonoon huutoon, ja
niiden käyttökelpoisuuden arveltiin rajoittuvan
vain linnoituksiin ja laivastoihin. lS80-luvulla
rakennettiin uudenmallinen k., n. s.
itsetoimiva yksipiippuinen kuularuisku, jonka
englantilaiset ja saksalaiset ottivat käytäntöön
siirtomaasodissaan. Se osoittautuikin erittäin
tehokkaaksi murha-aseeksi. Se toimii samalla
tavoin kuin itselataava kivääri: uudestaan
latautumisen suorittaa silmänräpäyksessä ruutikaasun
ponne. Ampujan tarvitsee vain huolehtia tiili
-täämisestä ja pitää liipasinta laukausasemassa.
Patruunat (30-250 kpl.) ovat kiinnitetyt
teräs-nauhaan, joka yhtämittaisesti syöttää ampuma-

asetta. Ampumanopeus 011 500-600 laukausta
minuutissa. Uuden patruunanauhan paneminen käy
erittäin nopeasti. Nopeasta ammunnasta
kuumenevan piipun jäähdyttäminen vaatii erikoisia
toimenpiteitä. Jäähdyttäjänä 011 tavallisesti vesi
piippua ympäröivässä suojusputkessa. Lämmin
vesi johdetaan kumiletkulla maahan. Toisissa
k:issa ei ole jäähdytyslaitosta. vaan piippu 011
valettu niin paksuksi, että se ehkäisee
kuumenemista. Tällaisilla k:illa ei kuitenkaan voida

50-piippuinen periistuladattava
urkupyssy.

Maximin kuularuisku.

Maximin
kuula-ruiskun patruuna-vyö.

Palmcrantz-Nurdenfeltin
kuularuisku.

Hotchkiss!!! kuularuisku (panssarisuojuksessa).

4-piippuinen urku-

pyssy.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0096.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free