- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
161-162

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuuli ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

161

Kuuli—Kuuloelin

162

viiteen menoon ampua enemmän kuin n. 1,000
laukausta. Itsetoimivan k:n kaliberi on yleensä
sama kuin jalkaväenkiväärin ja siihen
käytetään samoja ampumatarpeita. Sen lasketaan
ammunnassa vastaavan 75 kivääriä. Sen paino on
15 à 25 kg ja se kiinnitetään suunnilleen
saman-pairioiseen kolmi- tai nelijalkalavettiin. K:n
hoitamiseen tarvitaan 3 à 4 miestä. Uudenaikainen
k. kuuluu jalkaväen ja ratsuväen aseisiin tai
muodostaa itsenäisen joukko-osaston
(kuula-ruiskupatterit. Äskettäin on rakennettu k:n ja
kiväärin välimuoto, n. s. k u u 1 a r u i s k
u-kivääri, jonka paino on ainoastaan 8-10 kg
ja johon ei tarvitse erikoista lavettia, piipun
suulle asetetaan ampuessa vain kaksi tukijalkaa.
Ampumanopeus on sama kuin kuularuiskun,
yhtämittainen ampuma-aika kuumenemisen vuoksi
lyhyempi. N. s. Madsen in kuularuiskukivääriä
käyttivät venäläiset venäläis-japanilaisessa
sodassa. — On myös valmistettu k:n tapaisia
tykkejä, konetykkejä (engl. ■ pom-poms).

Kuuli ks. Kuli.

Kuulo, aistimus, joka syntyy ääniaaltojen
kohdatessa kuuloelintämme, ks. Kuuloelin.

Kuuloaisti ks. Kuuloelin.

Kuuloaistin ks. Kuuloelin.

Kuuloelin. 1. Anatomia. K:nä luurangot-j
tornilla toimii ihoon painunut kuoppa; tätä
ympäröivät epitelisolut
(kuulosolut) ovat
kankeilla karvoilla
(kuulo-karvoilla) varustetut.
Tällaisen, vedellä
täytetyn kuulorakku-an (statocysti)
sisässä on yksi tai
useampi orgaanisesta tai
epäorgaanisesta
aineesta muodostunut
kappale, k u u 1 o k i v i
(korvakivi) otoliitti.
Näiden tehtävänä on panna kuulorakossa olevan
nesteen liikkeet pontevammin vaikuttamaan
kuu-tokarvoihin, joihin kuulohermon haarat
päätty-^^ vät. On kuitenkin luultavaa, että
kuulorakkula toimii myös (ja ehkä
yksinomaan) tasapaino- ja
asento-elimenä siten, että otoliittien
siirtyminen paikaltaan aiheuttaa
tunteen ruumiin asennon
muuttumisesta. Kuulorakkuloita tavataan
meduusoilla kellon reunassa,
meri-makkaroilla, nivelmadoilla
nielu-renkaan läheisyydessä, äyriäisillä
ensimäisen tuntosarviparin
tyvi-nivelessä, ja nilviäisillä. Varmoja
kuuloelimiä tapaamme
heinäsirkoilla keskiruumiin 3:ssa nivelessä,
kotisirkoilla ja hepokateilla etusäärissä; nämä
ovat erittäin monimutkaisia rakenteeltaan. —
Luu-rankoisissa on suikulaisen k., kuten eräät
muutkin sen aistimet, seurauksena elämäntavoista
surkastunut. Kaikilla muilla luurankoisilla
kuulorakkula on parillinen elin aivojen
kummallakin puolella. Ainoastaan luurankoisten
sikiöillä k. vastaa luurangottomien alhaista
kehitys-kantaa. Täysikasvaneilla se on läpikäynyt
enemmän tai vähemmän huomattavan
muodonvaihdoksen ja siitä on erilaistunut yksinomaan
6. V. Painettu 12/u12.

ääniaaltoja aistiva osasto, joka alaltaan ja
merkitykseltään saavuttaa korkeimman
kehityksensä imettäväisillä. Ympyräsuisilla muodostaa
kuuloelimen
yksinkertainen rakkula k a
a-riputkineen (ca-nalis semicircularis),
joita on 1 tai 2.
Varsinaisilla kaloilla on
kuulorakkula
kuroutunut kaksiosaiseksi,
eteiseksi
(utricu-lus) ja säkkiseksi
(sacculusj, joita
yhdistää kapeampi k
a-nava (canalis sac-

culo-utricularis).
Kaariputket, joita on
3, ovat avaruuden
kolmessa pääsuunnassa
ja alkavat
laajennuksella, pullosella
(ampulla) eteisestä ja
päättyvät taas tähän,
tehtyään
puoliympyrän. Eteisessä on
laajennus, jossa on pieni, valkoinen, säkkisessä
suurempi, liammasreunainen kuulokivi. Rakkuloita
kaariputkineen nimitetään labyrintiksi 1.
sokkeloksi. Ääniaallot johtuvat kaloilla sokkeloveteen
sitä ympäröiviä luita myöten. Sokkelorakko käy
luurankoisten kehityssarjassa yhä
mutkikkaammaksi rakenteeltaan. Sammakkoeläimillä,
matelijoilla ja linnuilla siinä on kolmen kaariputken
ohessa vielä lisäksi pitkulainen pullistuma,
kuulopullo (lagena), joka imettäväisillä
kehittyy kiemuraiseksi näkinkieriiksi
(coch-leaj. Sekä näkinkierään että sokkelon
muihinkin osiin päättyy kuulohermon (8:nnen
aivo-hermoparin) haaroja, joiden viimeiset pääte-elimet
milloin hienoina karvoina vapaasti pistävät
sokkeloveteen (kaariputkissa), milloin taas
liittyvät monimutkaiseksi hermokoneistoksi, Corti’n
elimeksi (näkinkierässä). Ainoastaan
viimemainittu elin on
varsinainen äänen
aistija, jotavastoin
hienorakeista
oto-liittipuuroa sisältävien sokkelon
osien
hermopäätteet ovat
tasapaino- ja
asento-aistimia. Vasta
ilmaa hengittävillä
luurankoisilla
liittyy sokkeloon 1.
sisäkorvaan
vielä ääntä
johtavia lisäelimiä.
Nielusta on
sisäkorvan ja ihon väliin
tunkeutunut umpiputki, jonka loppupää on
laajentunut keskikorvaksi 1.
täryonte-1 o k s i. Keskikorvaa nieluun yhdistävää tiehyttä
nimitetään Eustachion torveksi. Osa
keskikorvan ulkoseinää on kehittynyt ohueksi,
pyöreäksi kalvoksi, rumpu- 1.
tärykalvoksi, jonka sammakkoeläimillä, matelijoilla

Erään simpukan
kuulorakkula.

Erään
ympyräsuisen (Myxine)
kuulorakkula.
a kaariputkien
pulloset, c vielä
yhtenäinen
kuulorakkula ynnä
sisävesiputki
(ductus
endo-lymphaticus).

Ahvenen sokkelo ulkoa
katsottuna. a yhteiskäytävän kärki,
aa. ae, ap kaariputkien pulloset,
ra, re, rp kaariputket e
kuulo-luu, / kuulopullon aihe, p sen
kuulohermon päättymä, r
etehi-sen pullistuma, ra kuulohermon
haara pullosessa, s
yhteiskäy-tävä (sinus utriculi superior),
tn Säkkinen, t etehisen, ti
säk-kisen kuulohermon päättymä,
u etehinen.

Ihmisen korva. A kuulosola, B
rum-pukalvo, C täryontelo, D Eustachion
torvi, E vasara, F alasin, G
jalustin, H etehinen, J’ kaariputket,
K taryontelon portaat, L pyöreä
ikkuna, il etehisportaat, N ohimoluu,
O korvanedussylkirauhanen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0097.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free