- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
163-164

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuuli ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

163

Kuulohermo—Kuulutus

164

(käärmeillä ovat rumpukalvo, keskikorva ja
Eustachion torvi surkastuneet) ja linnuilla yksi
ainoa täryontelon poikki kulkeva luupuikko
(co-lumella) yhdistää sokkelon ulkoseinässä olevaan
pitkänpyöreään akkunaan. Imettäväisillä
keskikorvassa on 3 peräkkäin olevaa, toisiinsa
liikkuvasti liittyvää kuuloluuta (vasara, alasin ja
jalustin) columellan paikalla. Rumpukalvo, joka
sammakkoeläimillä, matelijoilla ja linnuillakin
on ruumiin pinnassa, painuu imettäväisillä
syvemmälle kalloon ja sen eteen kehittyy
ulko-korva. Tässä huomaamme ruston (k o r v a r u
s-t o n) tukeman, ääniaaltoja kokoovan
korvalehden ja keskikorvaan johtavan
korvakäytävän I. kuulosolan. —
Luurankois-ten kuuloelimelle on ominaista, että se on
rustoisen tai luisen suojaavan luusokkelon
ympäröimä, joka yleensä vastaa muodolleen
kuuloelintä rakkuloineen ja kaariputkineen.
Kuuloelimen seinä on hyvin ohut ja pehmeä; siitä
johtuu nimitys kalvosokkelo. Tämä on
luusokke-loa yleensä jonkun verran pienempi, joten
niiden väliin muodostuu ulkoveden (perilymplia)
täyttämä ulkovesiontelo (cavum
perilympliati-cum). Kalvosokkelon sisässä on sisäveden
(endo-lympha) täyttämä sisävesiontelo (cavum
endo-lympliaticum). — 2. Fysiologia.
Kuuloelimeen vaikuttavat ääniaallot, joita korvalehti
kokoo ja korvakäytävä johtaa rumpukalvoon.
Kuuloluitten välityksellä, joista ensimäinen,
vasara, koskettaa rumpukalvoa ja kolmas,
jalustin, levyllään painautuu soikeata akkunaa
vastaan, johtuvat ääniaallot keskikorvan poikki
sokkelon nesteeseen. Tässä syntyy värähdyksiä,
joiden luku, muoto ja vahvuus ovat samat kuin
ulkoa korvaan tulleiden ääniaaltojenkin.
Aistimukset, joita kuuloaisti välittää, voimme jakaa
säveliin ja hälyääniin. Edelliset syntyvät
värähdysten ollessa puhtaasti jaksottaisia,
jälkimäiset niiden ollessa jaksottomia tai hyvin
lä-hekkäisjaksoisten värähdysten kasautuessa.
Sävelelle ominaisia ovat sen voimakkuus, korkeus
ja väritys 1. sävy. Voimakkuuden määrää
kunkin ääniaallon värähdysväli. Heikoin ääni, minkä
ihmiskorva tajuaa, on se, mikä syntyy kun 1 mg
painoinen korkinkappale putoo 1 mm
korkeudesta 90 mm:n päässä korvasta. Sävelen
korkeus riippuu 1 sekunnissa tapahtuvain
värähdysten luvusta. Jotta korva käsittäisi äänen
sävelenä, tulee sitä kohdata ainakin 11-16
koh-tausvärähdystä; jos värähdysluku nousee yli
40,000-50,000, ei korva enää sitä ääneksi käsitä.
Värähdysten noustessa noin 40:een sekunnissa
ääni saa varman musikaalisen korkeuden;
korkeimmat musiikissa esiintyvät äänet väräjävät
noin 4,800 kertaa. Läheisten sävelien
erottamis-kyky on eri yksilöillä hyvin erilainen.
Harjaantunut korva kykenee keskulaisen korkeista
(100-1,000 värähdystä sekunnissa) sävelistä
erottamaan sellaisiakin, joista toinen tekee
sekunnissa ’/s värähdystä enemmän kuin toinen, mikä
merkitsee, että ihmiskorva joskus yhden
oktaavin äänivälillä voi havaita toistatuhatta eri
säveltä. Sävelen väritys riippuu sen mukana
kai-kuvain n. s. yläsävelten voimakkuudesta; nämä
syntyvät siitä, etteivät väräjävät jänteet
(soitinten kielet) ja ilmapatsaat (esim. urkutorvissa)
värähtele ainoastaan koko pituudeltaan, vaan
sen ohessa myös osittain. Näiden osittaisväräh-

dystea synnyttämät heikommat sävelet
sekaantuvat pää- 1. perussäveleen. .— Kuuloelimen eri
osien tehtävästä mainittakoon, että uiko- ja
välikorva ovat yksinomaan ääntä johtavia elimiä.
Eustachion torven kautta pääsee ilma välikor
vaan, joten ilman paine rumpukalvon
kummallakin puolella pysyy samana. Sisäkorvassa on
kalvosokkelo tasapainoelin ja näkinkierä
kuuloaistimuksen keskus. Ääniaallot, jotka ovat
tunkeutuneet näkinkierään pitkänpyöreän akkunan
kautta, panevat Corti’n elimessä tavattavien
kuulosolujen ripsikarvat väräjämään. Tämä
ärtymys johtuu sitten kuulohermoon ja siitä
aivoihin kuuloaistimuksen keskuspaikkaan.
Pitkänpyöreän akkunan luona on sisä- ja välikorvan
rajalla kalvopeitteinen pyöreä akkuna, jonka
tehtävänä on tasoittaa nesteen painetta sisäkorvassa.
— Hyöty kahdesta korvasta on siinä, että
helpommin huomaamme äänen suunnan, kun ääniaallot
voimakkaammin kohtaavat toista kuin toista
korvaa. Etäisyyttä ääntä synnyttävästä esineestä
arvostelemme äänen voimakkuudesta. P. Ii.

Kuulohermo ks. Kuuloelin.

Kuulokoje (kuulotorvi), huonokuuloisia
varten keksittyjä koneita, jotka yleensä ovat
siten rakennettuja, että niiden suppilomaisesti
laajentunut pää kokoaa ääniaaltoja ja johtaa ne
itse torven ja sen kapeamman, korvakäytävään
pistetyn pään kautta korvaan. Toisissa
kuulokojeissa on sitäpaitsi ääntä vahvistava osa.

Kuuloluut ks. Kuuloelin.

Kuulomittari ks. Audiometri.

Kuulosola ja Kuulosolu ks. Kuuloelin.

Kuulotorvi 1. stetoskooppi, torvimainen
putki, jonka avulla lääkäri tutkii (kuuntelee»
keuhkojen ja sydämen toimintaa.

Kuulustelu. 1. Kirjallisessa
oikeudenkäynnissä ja lainhakuasioissa voidaan asianosaiset
joko heidän omasta pyynnöstään taikka oikeuden
aloitteesta erinäisissä tapauksissa kutsua
oikeuden eteen kuulustelussa antamaan suullisia
selvityksiä asiasta. — 2. Konkurssissa tapahtuu
paikalletulopäivän jälkeen yksi tai kaksi
kuulustelua, joissa pesän velkojat saavat tehdä
muistutuksia toistensa valvomia saatavia vastaan sekä
esiintuoda todistuksia oman valvontansa oikeel
lisuudesta. — 3. Erinäiset viranomaiset, esim.
kuvernööri, voi kutsuttaa alaisensa virkamiehet
luokseen n. s. kansliakuulusteluun. ks.
Konkurssi, Pesäero, Oikeudenkäynti ja
Todistaja. A*. V. H.

Kuuluttaminen. Suomen lain mukaan
saatetaan erityiset olosuhteet tai seikat yleiseen
tietoon kuuluttamalla, mikä tapahtuu pääasiassa
virallisissa sanomalehdissä, kirkossa tai
julkipanolla käräjä- tai kunnantalon ovella.
Viranomaisen antaman julkisen kuulutuksen
paikaltaan repimisestä taikka turmelemisesta on
säädetty rangaistus, ks. Kuulutus. K. V. II.

Kuulutus. Ennenkuin vihkiminen tapahtuu,
kuulutetaan siitä kirkossa kolmena sunnuntaina
siinä seurakunnassa, johon morsian kuuluu. Yksi
kuulutus on sallittu siinä tapauksessa, että
sulhasen on lähdettävä sotaan taikka „muille
valtakunnan asioille"; vihkimistä ei kuitenkaan tässä
tapauksessa saa toimittaa ennenkuin 2
päivää-kuuluttamisen jälkeen (Naimiskaaren 7 luvun
2 §). Kuulutuksen antaa seurakunnan pappi, jos
kuulutus on tapahtuva evankelis-luterilaisessa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0098.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free