- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
165-166

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuumailmakone ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

165

Ku umailmakone—Kuume

kirkossa, mutta jos kuulutus tapahtuu
laillistetussa eriuskolaisseurakunnassa, tämän johtaja
tai muu viranomainen, joka pitää seurakunnan
kirkonkirjoja. Kuuluttaminen 011 tapahtuva
saarnatuolista ja sen saa toimittaa myöskin
kirkkoneuvoston jäsen, seurakunnan vanhin tai
lukkari, ks. Kuuluttaminen. K. V. H.

Kuumailmakone, kone, joka saa
käyttövoimiinsa kuumennetun ilman laajenemisesta. Avo-

Kuva 1.

naiset k:t (ruots. Eriksson 1855) tarvitsevat
joka iskullaan uutta ilmaa. Suljetut k:t
käyvät samalla ilmamäärällä, joka vuoroin lämpiää
ja jäähtyy. T u 1 i-i 1 m a k o n e e t käyvät
avonaisten k:tten tapaan polttokaasuilla; koneen
pääosat ovat pumppu, suljettu tulisija ja
työ-silinteri. Vain suljetulla k:lla on merkitystä.
Tunnetuimmat näistä ovat Lehmannin ja Riderin
k:t. Lehmannin k. (1868) toimii siten, että
kun jako- 1. pakotusmäntä 11 (kuva 1) on
silinterin a a tulipesän puoleisessa päässä e, on ilma
tilassa m, jossa se silinteriä ympäröivän veden
vaikutuksesta jäähtyy ja sen paine vähenee,
työ-mäntä d vetäytyy taaksepäin ja jakomäntä l
eteenpäin, ilma virtaa c:lien, kuumenee siellä ja
laajenee työntäen männän d eteenpäin; kun
jako-mäntä l on peräytynyt e:hen alkaa sama
toiminta uudestaan. Riderin k. on
2-silinteri-nen. Ilma kulkee regeneraattorin eli lämmön-

säästäjän f (kuva 2)
kautta vuoroin
jako-silinteriin !), jossa
sen paine
kylmenemisestä vähenee,
vuoroin työsilinteriin a,
jossa se kuumenee
ja laajenee.
Työ-mäntä d kulkee ’l2
iskua männän c
edellä, mäntien
kaniinit muodostavat siis
keskenään 90°
kulman. — Ensimäisen
k:n keksi
skotlantilainen R. Stirling
1816. Myöhemmistä
k:eista
mainittakoon helsinkiläisen
O. Stenbergin
rakentama „Kaloriska"
(1877). Tätä konetta,
joka oli Lehmannin
k:n kaltainen, valmistivat aikoinaan veljekset
Sachsenberg Rosslaussa, Saksassa. —
Kuumailma-konetta käytetään siellä täällä pumppukoneena,
lasten leikkikaluissa y. 111. V. L.

Kuumanhauras ks. R a u t a.

Kuumat lähteet ovat lähteitä, joissa veden
lämpö lähentelee kiehumispistettä ja eroavat siinä
suhteessa lämpimistä lähteistä 1. t h e
r-meistä, joiden vesi on lämpimämpää kuin seudun
keskilämpötila. Lähteiden kuumuus johtuu joko
siitä, että ne tulevat maansisäisistä kuumista
kerroksista, tai kivennäisainesten niihin liuetessa
tapahtuvista kemiallisista prosesseista.
Runsaammin kivennäisaineksia sisältäviä k:a l:itä
käytetään terveyslähteinä. Tunnetuimpia ovat
Karls-badin Sprudel (73° C), Baden-Badenin
Haupt-Stollenquelle (63° C), Wiesbadenin Kochbrunnen
(69° C) ja Adlerbrunnen (64° C), useat
Aache-nin lähteet (75° C alaspäin), Burtscheidin
Kochbrunnen (73° C). Lämpimiä lähteitä on
Karls-badissa. Nauheimissa (39° C alaspäin), Emsissä
(36° C), Teplitz-Schönaussa (46° C alaspäin)r
Bad Gasteinissa (49° C), Vichyssä (45° C).
Budapestin luona (38° C), Johannesbad (29° C),
Wienin lähellä Badenissa (35° C), Kissingenissä
(18° C). (E. E. K.)

Kuuma vyöhyke, matemaattisesti
kääntöpiirien välissä oleva maapallon osa. Käytännössä
sopivat rajoiksi paremmin -(- 20° C:n
vuosi-iso-termit.

Kuume (lat. febris), elimistön reaktsioni.
(vastavaikutus), mikro-organismeja ja näitten
synnyttämiä vahingollisia ainevaihtotuloksia
vastaan, minkä reaktsionin tärkein tunnusmerkki
on kohonnut ruumiinlämpö. Tämän
määritelmän mukaan ei k:ksi lueta sellaista
ruumiinlämmön kohoamista, mikä tavataan
auringonpistoksessa, kuumien kylpyjen jälkeen, kovassa
ruumiillisessa työssä, aivoverenvuodoissa,
muutamissa (ei bakteeri-) myrkytyksissä j. n. e. K:ssa
esiintyvistä muista ilmiöistä on ainevaihdon
vilkastuminen vakinaisin; sydäntoiminnan
kiihtyminen. vilunväristykset, jano, väsymys,
päänsärky, uneliaisuus, hourailut y. m. saattavat sen
sijaan vaihdella kuumeen laadun ja yksilöllisten
ominaisuuksien mukaan. Terveen ihmisen
ruumiinlämpö on keskimäärin päivällä 37,8° ja
yöllä 36.9°; epänormaalisena pidetään sitä vasta,
kun se kohoaa yli 37,5°. K:ssa se saattaa nousta
aina 42°:een ja joskus siitäkin yli. Korkein
tähän asti huomattu ruumiinlämpö on 44.7°. Eri
taudeissa ovat ruumiinlämmön kohoaminen,
korkeus, kestävyys ja laskeutuminen hyvin erilaiset.
Kohoaminen voi tapahtua hyvin nopeasti, kuten
vilutaudissa, tai vähitellen, kuten lavantaudissa.
Kulkunsa puolesta k. saattaa olla yhtäjaksoinen
(febris contivua), kun ero aamu- ja
iltapäivä-lämpömäärän välillä on vähäinen, vaihteleva (f.
remittens), kun päivittäiset vaihtelut ovat
suuret, ja vuorotteleva (f. intermittens), kun
kuumeiset ja kuumeettomat päivät vuorottelevat.
Paitsi näitä muotoja mainittakoon vielä
keuhkotaudissa tavattava hektinen k. (f. hectica), jonka
omituisuutena on, että lämpö on suurempi aamulla
kuin illalla. K:n laskeutumistavassa erotetaan
kaksi päätyyppiä: nopeasti, muutamissa
tunneissa tapahtuva (erisin), kuten keuhko-k:ssa, ja
vähitellen, useita päiviä kestävä (lysis), kuten
lavantaudissa. Kun ruumiinlämpö k:ssa tai heti
sen jälkeen äkkiä alenee alle tavallisen määrän
(36:n alapuolelle), on se useimmiten
äkkiheikon-tumisen (kollapsin) merkkinä.

Lämmön kohoaminen elimistössä voi johtua

Kuva 2.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0099.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free