- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
175-176

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuuriruhtinas ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

175

Kuusama—Kuusamon ylänkö

176

Kuusama.

Kukkiva oksa. kaksi
marjaa yhteisellä
perällä (oik.), poikkileikattu
marja ja siemen (vas.).

Kuusama (Lonicera), Caprifoliaceae-heimoon
kuuluva kasvisuku, n. 100 lajia pensaita
pääasiassa pohjoisella
pallonpuoliskolla, etenkin Itä-Aasiassa.
Kukat parittain tai
vähäisissä mykerömäisissä
kukinnoissa, pitkätorvisia,
hedelmät liarvasiemenisiä marjoja.
Meillä 2 lajia, joista
val-keakukkainen, punamarjainen L. xylosteum tavataan
lehdoissa suurimmassa osassa
maatamme. Puistoissa
viljellään yleisesti punakukkaista
siperial. L. tataricaa.,
harvemmin näkee meillä
köynnöstävän tuoksukuusaman
1. kaprifolin (L.
capri-folium), jonka kukallisten
oksien ylemmät lehdet ovat
parittain tyveltään
yhteen-kasvettuneet, ja k ö y n n ö s k u u s a m a n (L.
pe-riclymenum), jotka molemmat ovat etelä- ja
keski-euroopp. lajeja. J. A. W.

Kuusamo. 1. Kunta, Oulun 1., Oulun
kih-lak., Kuusamon nimismiesp; käsittää
suurimman osan Kuusamon ylängöstä; pinta-ala 9,058,s
km’ (vastaa Montenegron kuningaskunnan alaa);
rajoittuu idässä Venäjän-Karjalaan, pohjoisessa
Kuolajärven pitäjään, luoteessa ja lännessä
Kemijärven ja Rovaniemen pitäjiin, lounaassa ja
etelässä Pudasjärven, Taivalkosken ja
Suomussalmen pitäjiin; kirkolle Oulun kaupungista 244 km,
Rovaniemeltä (talviteitse) n. 225 km. Viljeltyä
maata 36,534 ha (1901); manttaalimäärä 60 140/m,
talonsavuja 647, torpansavuja 92 (1907). 12,074
as. (1910) kaikki suomalaisia (n. v. 1760 olivat
jo viimeiset varsinaiset lappalaiset siirtyneet
Kuusamon alueelta); 1,351 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä ja karjanhoitoa
pääelinkeinoinaan harjoitti 834 (1901). 1,008 hevosta, 4,666
nautaa (1909) ja 13,804 poroa (1907). —
Kansakouluja 8 (1911), Itä-Pohjanmaan kansanopisto.
Kunnanlääkäri; apteekki; sairashuone.
Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia: Timisjärven
(Posion kylässä), Haatajan (Vasaraperässä),
Mäntykosken (Paanajärvellä) ja Hukkasen
(kirkonkylässä) kotitarvesahat, lukuisia pieniä
vesimyllyjä, 2 nahkuriliikettä (kirkolla). 2
tukinkuljetus-rautatietä Kitkajärveltä Livojoen vesistöön. —
Käsiteollisuutena harjoitetaan kovasimien
valmistamista („Kuusamon liipat"); vuotuinen vienti
n. 100,000 kpl. (1911). — Kuusamo on tunnettu
erinomaisesta luonnonkauneudestaan ja aivan
erikoisista pinnanmuodollisista luonnonsuhteistaan
ylänkömaineen, tuntureineen, jylhine
joki-uomi-neen, syvine järvineen ja rotkolaaksoineen.
Korkeimmista tuntureista mainittakoon: Nuorunen
(n. 600 m), Iivaara (460 m), Ruka-, Pyhä-, Riisi-,
Mäntytunturit, Ukon- ja Kuntivaarat (ks. n.)
y. m. Luonnonilianista järvistä mainittakoon
ennenkaikkia merkillinen Paanajärvi (ks. t.);
muita huomattavia järviä: Kitkajärvet (Yli- ja
Ala-K.), Muojärvi, Tavajärvi, Iijärvet, Irnijärvi
y. m. Huomattavia laaksomuodostuksia:
Oulanka-ja Savinajoen „caüon"-laaksot, Kitkajoen laakso
ja sen lähettyvillä (Juumajärven alapuolella)
omituiset jyrkkäseinäiset „vuomat"
(„Hautanii-tynvuoma", .läkälävuoma" v. m.). Erityisenä

luonnonnähtävyytenä vielä mainittakoon korkea
seinäjyrkkä „Ruskeakallio" Paanajärven
rannalla. Kauneimmat kosket: Oulankajoen
Taivalkoski ja Kiutaköngäs sekä Kitkajoen Jyrävä. —
Monessa paikoin Kuusamon vuoristoissa on ole
massa huomattavia metallirikkauksia (esim.
Paanajärven luona Honkavaarassa vaskea, samoin
Oulankajokivarressa, y. m.) ja on niistä jo
louhittukin jonkunverran vaskea; se ei toistaiseksi
vielä ole kuitenkaan kannattanut kalliiden
kuljetuskustannusten vuoksi. — Kasvitieteellisesti
Kuusamon seutu muodostaa aivan oman
rajoitetun kasvimaakunnan (Ks.), joka monella tavoin
erottuu muista ympäröivistä seuduista. — K:n
pitäjän kautta kulkee useita ikivanhoja
kulkuteitä Vienanmerelle ja Vienan-Karjalaan
(Kou-taan, Kierettiin, Pääjärvelle, Tuoppajärvelle,
Uh-tuaan y. m.), joita myöten vielä nykyäänkin
talvisin käy erittäin vilkas liike (vrt.
Kouta-joki). — Kirkonkylä tasanko-aukeamalla
Kuu-samonjärven luoteisrannikolla. —
Höyrylaivaliikennettä Kuusamo- ja Kitkajärvillä. —-2.
Seurakunta, konsistorillinen, Kuopion hiippak..
Oulun tuomiorovastik.; erotettu Kemin Lapista
omaksi khrakunnaksi 1675. — K:oon kuuluvista
Posion y. m. kylistä ja vähäisistä osista
Taivalkosken, Pudasjärven ja Rovaniemen
seurakuntia on (sen. päät. 1 p:ltä huhtik. 1908) määrätty
muodostettavaksi uusi Posio niminen khrakunta.
Kirkko rak. 1800, korjattu 1858, 1884. 1894. [A.
H. Snellman, ..Oulun kihlakunta" (Suom.
mui-naism.-yhd. aikak. IX, sivv. 7-10, 43-48, 116,
180-182. 243-244); E. Lagus, „Utdrag af en
Beskrifning öfwer Kusamo Socken" (Kongi. vet. acad.
handlingar, 1772); Kaarlo Hänninen,
havaintoja Paanajärvestä" (Maantiet, yhdistyksen
ai-kakausk. 1910). ’ L." n-ven.

Kuusamonkoski on Koitajoessa Pamilon
yläpuolella; putouskorkeus 10,2 m, voimakkuus
keski-veden aikaan 13,600 hevosv. ja korkean veden
aikaan 28,560 hevosv. L. H-nen.

Kuusamon ylänkö. Ennen, kun luultiin kaik
kia vedenjakajia korkeiksi selänteiksi, arveltiin,
että Kuusamon korkeimmat seudut olivat sen
ylängön länsipuolella, missä muka Maanselkä kulki.
Täällä on myös, Kuusamon ja Iijoen vesistöjen
vedenjakajalla vanhastaan tunnettu kylä
nimeltään Maanselkä, joka keskiajalla ja paljoa
myöhemminkin oli suuri lappalaiskylä. Itse
Kuusamoa ja sen läheisiä osia naapuripitäjistä on
vanhastaan mainittu epätasaisemmiksi kuin monia
muita seutuja Suomessa, jonka vuoksi näitä
seutuja onkin (tosin varsin vähäisellä syyllä)
nimitetty „Suomen Sveitsiksi". Näiden ylänkömaiden
ensimäiset etuvartijat lounaassa ovat
Syötevaa-rat Pudasjärvellä (n. 448 m) ja Kostonpyliitys
(n. 425 m). Järvet ja laaksot ovat Iv:n y:llä
koko joukon 200 m:iä korkeammalla; Jokijärvi
n. 213 m, Irnijärvi n. 225 m, Kuusamojärvi ja
Muojärvi n. 245 m, Tavajärvi n. 259 m, Yli- ja
Alakitka n. 227 m korkeudella. Koko joukon
matalampi on Paanajärvi (n. 128 m). Tämän ja
Oulankajoen syvät laaksot muodostavat K:n y:n
alueen rajan pohjoiseen päin. K:n y:llä
ulottuvat useat paikat enemmän kuin 300 m:n
korkeuteen. Kohoavatpa korkeimmat huiput paljoa
ylemmäksikin. Yli-Kitkan luoteispuolella ovat
Riisitunturin ylimmät huiput n. 462 m, ja
Rukatunturi järven itäpuolella n. 482 m korkeita.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0104.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free