- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
177-178

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuusanka ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

177

Kuusanka—Kuusi

178

Kuusanku

Muista vuorista tiiliä seudulla mainittakoon
Nuo-rusen tunturi Tavajärven itäpuolella (n. 585 m),
Ukonvaara (n. 495 m) sekä kuuluisa, omituisesta
vuorilajista (ijoliitista) muodostunut Iivaara
(n. 459 m) K:n y:n kaakkoisosassa.
Oulanka-joen varrella kohoaa Ritakorkia 439 m:n ja
Kemijärven kaakkoispuolella Suomutunturi n. 400 m:n
korkeuteen. Iv:n y:n huiput ovat suureksi osaksi
jäännöksiä jatulisen ajan suurista vuorijonoista,
jotka „ajan hammas" on kuluttanut ja
tasoittanut verrattain mitättömiksi kummuiksi. K. y.
on n. s. peneplaani 1. puolitasanko; nykyiset
tunturit siellä ovat kulutusta vastaan kestävämmän
aineensa vuoksi jääneet muuta ympärillä olevaa
pintaa vähän korkeammiksi. J. E. jR.

Kuusanka 1. kuukkeli (Garrulus
[Periso-reusj infaustus) kuuluu läheisesti närhin sukuun,

josta se
kuitenkin suoremman,
litteämmän ja
leveämmän,
sivuilta vähemmän litistyneen
nokkansa takia
tavallisesti
erotetaan eri
suvuksi (Periso-reus). K:n
höy-henistö on
erinomaisen pehmeä ja tiheä, pyrstö jonkunverran
nalkkimainen, niin että reunimaiset pyrstösulat
ovat pari cm toisia lyhyemmät. Närhien
luonteenomaisia koreansinisiä siipien peitinhöyheniä ei
k:lla ole. Väri on punertavan-tuhkanharmaa ja
tummahko, pyrstö sekä ylä- ja alaperä
ruosteenpunaiset. Koko pienempi kuin närhin, 28-31 cm.
Palearktisen alueen pohjoisimmissa osissa k. on
koko sukunsa ainoa edustaja; Pohjois-Ameriikassa
tavataan toinen, läheinen laji. Suomessa k. asustaa
yleisenä Lapin havumetsäseuduissa sekä
Pohjoissuomessa noin Oulun-Iisalmen-Laatokan
pohjoisosan seuduille etelään. Muualla maassamme
harvinainen, erittäinkin pesivänä. Pesänsä k.
rakentaa kuuseen tahi petäjään risuista, naavasta
y. m. sekä tekee sen erinomaisen pehmeäksi ja
lämpimäksi tavattomalla höyhenmäärällä, jonka
se metsistä kokoo. Munii jo aikaiseen keväällä
(Lapissa huhtikuun lopulla) 5-6 vihreänharmaata,
ruskea- ja harmaatäpläistä munaa.
Ravinnokseen k. käyttää enimmäkseen hyönteisiä, mutta
syö myöskin linnunmunia ja -poikasia; ansoilla
pyytäjille se tekee kiusaa syöden pyydykseen
käyneitä lintuja. Luonteeltaan k. on hyvin
utelias. E. W. 8.

Kuusankoski. 1. Koski ja tehdas Kymijoessa
sekä tehdasasutus Iitin pitäjässä Kuusanuiemen
kylässä vastapäätä Kymintehdasta. Kosken
(oikeastaan kolme eri putousta) pituus 750 m,
putouskorkeus 9,s m (korkein Kymijoen
putouksista), vesimäärä keskiveden vallitessa 300 m3
sek., 38,000 hevosv. (matalan veden vallitessa
180 m3 sek., 22,800 hevosv. ja korkeanveden
vallitessa 460 m3 sek., 58,267 hevosv.). Tehdas
sijaitsee koskessa olevassa saaressa
Valkealan pitäjässä, ks. lähemmin Kymin
osakeyhtiö. ■—■ Asutusalue, Kymijoen oikealla
rannalla, käsittää n. 2 km3, n. 2,500 as. Matka
Kouvolan ja Korian asemille 9 km, Iitin
kirkolle 18 km. Rakennukset sijoitetut puistikkoi-

hin, enimmäkseen katujärjestykseen. Kansakoulu
toimii kolmessa erillään olevassa
kansakoulu-talossa (309 opp., 7 opott.). Poikien ammattikoulu.
Nuorisoseura, työväenyhdistys ja -liitto,
palokunta, 2 laulukuoroa, soittokunta ja
voimisteluseura. Lääkäri ja apteekki. Suuri seuratalo
(juhla-salinlattia 432 m2), työväentalo. Toripäivät joka
toinen lauantai. — Kysymys Kuusankosken,
Kymin ja Voikan asutusalueitten yhdistämisestä
itsenäiseksi tehdasseurakunnaksi on ollut vireillä,
vrt. Kymintehdas ja Voikka.

(V. V-ma.)

2. Koski Laukaan pitäjässä, Vatiajärven (ks.
t.) laskussa Saraveteen, Ilorlianvirran ja
Kuo-ressalmen välillä; siinä on oikeastaan kaksi
koskea, Isokoski ja Alakoski; pituus kaikkiaan n.
400 m, leveys 45-140 m, putouskorkeus 4,48 m,
he-vosvoimamäärä keskiveden aikaan 5,760 ja
korkean veden aikaan 14.040. N. 60 m kosken
itäpuolella kulkee kaivettu, 90 m pitkä ja 2 m
leveä tukinuittoränni ja taas n. 80 m sen
itäpuolella 178 m pitkä ja 2 m leveä venekanava (rak.
1840-45, korjattu 1847-48). — 2 myllyä.
Maantiesilta Iv:n yli rakennettiin 1840-luvulla
(kuston-nukset 10,000 hopearuplaa). —- K. on erittäin
tunnettu lohirikkaudestaan. -— Aivan lähellä on
Kuusan rautatienasema. L. n.-nen.

Kuusi fPicea excelsa) kasvaa Euroopassa
etelään Kaman suulle, Kiovan tienoille,
Rhodope-vuorille Balkanilla, Alppien ja Pyreneitten
etelärinteille, Keski-Euroopan vuoristoissa, mutta ei
Ranskan, Belgian ja Hollannin alangoilla,
Englannissa eikä Tanskassa. K:n pohjoisraja
Norjan rannikolla alkaa napapiirin paikkeilla,
kohoaa itäänpäin kulkien Suomessa 68° ja 69°; n
välillä, nousten Kuollan-niemimaan länsi-osissa
joks. keskivälille viimeksimainittua ja 70:ttä
leveysastetta. Tästä itään se alenee seuraten
napapiiriä ja yhtyen vähitellen Itä-Aasiassa 60°:seen.
Etelärajoina Aasiassa ovat Amur ja Altai.
Fennoskandiassa k. yleensä muodostaa koivu- ja
mänty-vyöhykkeiden eteläpuolella erityisen
kuusi-vyöhykkeen (regio silvatica), joka
kuitenkin etenkin Kuollan itäosissa tunkeutuu
puurajaan saakka. K. saapui meidän maahamme
verrattain myöhään, ancylus-kauden
jälkipuoliskolla. — Juuristo alusta alkaen matalalla kulkeva
tunkeutuen tuskin 0,5 m:iä syvemmälle, mutta
ulottuen vaakasuorassa tasossa useampia metrejä
puusta ulospäin. Runko tavallisesti suora ja
liaaraton. Kuori pysyy verrattain ohuena,
nuorena sileänlainen, usein punanruskeitten
kalvo-maisten, säännöttömäni hilseitten peittämä,
vanhempana ruskean- tai tummanharmaa loheten
pyöreähköiksi levyiksi, joita laakeat vaot
erottavat toisistaan. Neulaset yksitellen, tiheässä, joka
puolelle siirrottavia (vain sivuhaaroissa ylimmät
neulaset taipuvat jonkunverran ulos-ja alaspäin),
poikkileikkauksessa joks. neliömäiset, lyhyesti
otakärkiset, kiinnityspaikat nystymäisesti
koholla, niiden väri yleensä tummanvihreä, ikä
terveessä puussa n. 7-8 vuotta. Varren
pääte-silmu terävästi kartionmuotoinen, hankasilmuista
ylimmät tiheässä kiehkurassa välittömästi sen
alla, alemmat epäsäännöllisesti hajalliset.
Oksissa on tav. vain 2 hankasilmua päiitesilmun
alla. Kerkkä kasvaa nopeasti täyteen
pituuteensa, on aluksi pehmeä ja hauras puutuen
ke-semmällä. Sen pinta hyvin epätasainen johtei-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0105.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free