- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
181-182

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuusio ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kuusio—Kuusjoki

182

giliuksen sekä Runebergin eepillisten runojen
käännöksissä. V. T.

Kuusio ks. Pedicularis.

Kuusipeura (Cervus dama 1. Dania vulgaris),
täyteissarvisiin kuuluva, Välimeren rannoilta
kotoisin oleva kaunis
märehtijä. Kesällä
yläpuoli ja reidet
ruskeanpunaiset, vatsapuoli
valkea, hartioilta ja
selästä reisille asti
valkeita täpliä; talvella
selkäpuoli
mustanruskea, vatsapuoli
punertavan tuhkanharmaa.
Sarvet suuret ja
kauniit; niissä on varsi
liereä, mutta latvus
lapiomainen, piikkireu-nainen. K. on n. 1,5 m
pitkä ja n. 90 cm
korkea. Liikkuu sirosti,
juoksee kepeästi,
hyppää kahdenkin m:n korkeiden esteiden yli ja ui
myös hyvin. Syö kaikenlaisia ruohoja, lehtiä ja
oksia, voi kuorimalla puita tehdä tuntuvaa
vahinkoa. Naaras synnyttää tavallisesti kesäkuussa
yhden, harvemmin kaksi vasikkaa. Vanhat
koiraat pudottavat toukokuussa, nuoret kesäkuussa
sarvensa ja elokuussa ovat jo uudet
täysikasva-neet. Nahka ja liha ovat arvokkaat. K:aa
pidetään Keski-Euroopassa puistoissa puolikesynä ja
muuallakin vankina eläintarhoissa. P. Ii.

Kuusisto ks. Kuusluoto ja Kuusiston
linna.

Kuusiston linna, samannimisen saaren
itäisimmässä huipussa, n. 15 km Turusta itään, oli
Suomen katolisten piispain valtalinna ja lienee
perustettu jo piispa Ragvald II :n aikana n. 1317.
Lopullisen laajuutensa ja lujuutensa se näyttää
kuitenkin saaneen vasta Maunu Tavastin aikana
n. v:n 1431 vaiheilla. Linna sijaitsee kallioisella
niemellä, jonka kaula on vesihaudalla katkaistu.
Päälinnan muodostaa länsi-idän suunnassa oleva
päärakennus, jonka keskustalta nähtävästi on
kohonnut torni ja sen pohjoispuolella kallion
reunaa kiertävä sekä päärakennuksen päihin yhtyvä
kehämuuri, joka rajoittaa avaran sisäpihan.
Tätä kehämuuria vastaan on sitten sekä pihan
länsi- että osaksi myös sen itäpuolelle tehty
talous- y. m. rakennuksia. Etelässä ja idässä ym-

Kmisiston linnan rauniot.

päröi päälinnaa esilinna, johon kuuluu
päärakennuksen länsipäähän liittyvästä tornimaisesta
ulkovarustuksesta lähtevä ja päälinnaa kiertävä,
aikanaan ampumakäytävällä varustettu
kehä-muuri kolmine muuritorneineen. Näistä on
itäisin sekä sen kohdalla päälinnan kehämuurissa
oleva torni yhdistetty välirakennuksella, ja siitä
kaakkoon olevasta tornista on tehty välimuuri
päärakennuksen kaakkoisnurkkaan.
Viimeksimainitun välimuurinkiu itäkylkeen on
sittemmin tehty useampia huoneita käsittävä
rakennus. Niimä välirakennukset jakavat esilintian
kolmeen pihaan. Rakennukset ovat pääasiassa
harmaasta kivestä, mutta tiiltäkin on käytetty
erittäin sisä- ja väliseinissä. Linna joutui
keskiajan lopulla vähäksi aikaa tanskalaisten käsiin
ja oli läänitettynä tunnetulle Severin Norbylle,
kunnes tanskalaiset 1523 maasta karkoitettiin.
Kesäk. 3 p. 1528 Kustaa Vaasa antoi käskyn
hävittää Kuusiston linnan ja siitä lähtien se on
ollut raunioina. [R. Hausen. „Ivustö slott": J.
Rinne, „I\uusiston linnan rauniot".] J. Re.

Kuusistonsalmi, n. 10 km Turusta
kaakkoou-päin, kulkee kapeana salmena Kuusistonsaaren
(ks. Kuusluoto) ja mantereen välillä; sen
rannalla m. m. Rauhalinnan, Raadelmaan,
Tuor-lan ja Kuusiston kartanot sekä Kuusiston
linnan rauniot. L. H-nen.

Kuusivyöhyke ks. Kuusi.

Kuusjoki. 1. Kunta, Turun ja Porin 1.,
Halikon kihlak., Uskelan-Muurlan-Perttelin-Kuusjoen
nimismiesp.; kirkolle Salon asemalta 21 km.
Pinta-ala 125,» km5, josta viljeltyä maata 4,725
ha (1901); manttaalimäärä 20 ’/u, talonsavuja 111,
torpansavuja 68 ja muita savuja 322 (1907). 2,419
as. (1910), miltei kaikki suomenkielisiä; 407
ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoitti 293 (1901). 263 hevosta ja 1,048
nautaa (1909). — Kansakouluja 3 (1911).
Usean kunnan kanssa yhteinen säästöpankki
i Salon kauppalassa). — Teollisuuslaitoksia: Im-

Euusiston linnan aseina.
I sisäpiha, II. III. IV esipihoja, a päärakennus, d torni
päälinnan kehämuurissa e, f, g, h esilinnan torneja.

Kuusipeura.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0107.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free