- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
185-186

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuutiojuuri ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

185

Kuutiojuuri—Kuvakudonta

186

Kuutiojuuri ks. J uuri.

Kuutiomitta, kappalten tilavuuden
määräämisessä käytetty mitta. vrt.
Metrijärjestelmä. K:na oli Suomessa ennen
metrijärjestelmän voimaan astumista kuutiojalka (jlk3) = 1.000
kuutiotuumaa = 26,17 dm*. 1 m3 on siis = 38,n jlk3.

U. S:n.

Kuutti (ruots. skot) ks. Jalusnuora.

Kuutto (< luult. ruots. skuta), pienenläntä
alus sisävesi- tai rannikkoliikkeessä. Kuutto
nimitys annetaan toisinaan jokaiselle alukselle
huolimatta sen laadusta. F. TT. L.

Kuuvuoret (lat. Lunoe Montes, arab. Dzebel
el Komr), Ptolemaioksen mukaan oletettu,
Afrikan poikki Intian valtamerestä Atlantin
valtamereen kulkeva vuorijono, jolla Niilin lähteet
muka olivat. Mahdollisesti tämä käsitys
perustuu hämäriin tietoihin Yictoria-järven
itäpuolella olevista vuorista. E. E. Jl.

Kuuvuosi. Useimmissa alkuperäisissä
ajanlaskuissa on aikayksikkönä käytetty kuukautta.
Kun vuodenaikojen vaihtelua koetettiin sovittaa
kuukausimittaan, syntyi vaikeuksia, koska jako
ei mene tasau, jos jaetaan vuoden pituus
kuukauden pituudella. Eri ajanlaskuissa on silloin
menetelty eri lailla: kreikkalaiset, jotka olivat
keksineet enneadekaeteerisen jakson (ks. t.),
sovittivat 29- ja 30-päiväiset kuukautensa siten,
että 19 v:ssa oli 235 kuukautta, niin jaettu,
että 12 v:ssa oli 12 ja 7 v:ssa 13 kuukautta;
roomalaiset, joilla alussa oli samanlaatuinen
ajanlasku, jättivät lopulta sikseen kuun vaihtelut
kuukauden mittana, ja jakoivat aurinkovuoden
12 kuukauteen, j. n. e. Jos taasen kuun
vaihtelujen määräämää kuukautta yhä pidetään
mittayksikkönä, niin saadaan kuuvuosi = 12 kuukautta,
joista 6 on 29- ja 6 30-päiväistä, siis yhteensä
= 354 päivää. Koska svnodinen kuukausi
kuitenkin on 44 min. pitempi kuin täten laskettu
keskimäärin 29,s-päiväinen kuukausi, on myöskin
k:ssa karkauspäivä joka 3:s vuosi otettava
huomioon, jos tahtoo antaa uuden kuun pysyvästi
määrätä kuukauden ja vuoden alun. K. on
nykyään käytännössä ainoastaan muhamettilaisilla,
jotka laskevat aikansa Hedzrasta (Muhammedin
jiaosta 15 p. heinäk. v. 622 j. Kr.). H. R.

Kuva-arvoitus 1. r e b u s (lat. rëbus, mon.
ablat. sanasta res = asia), kuvasarja, jonka kuvia
ja merkkejä vastaavista sanoista muodostuvat
arvattavaksi sepitetyt sanat. vrt. Arvoitus.

Kuvaava mittausoppi ks. Geometria.

Kuvaavat taiteet ks. Taide.

Kuvaelma, iltamia t. juhlatilaisuuksia varten
näyttämölle sovitettu kuva, jonka muodostavat
kulissit ja näyttämökoristeet ja niiden kehykseen
sovitetut henkilöt, jotka pysyvät ääneti ja
liikkumatta. Joskus kuitenkin yhdistetään
kuvaelmaan tanssia tai säestetään sitä musiikilla. —
Kuvaelma tarkoittaa myös näytelmän näytöksen
osaa, jolla on oma näyttämökuvansa ja joka siis
vaatii kulissien ja näyttämökoristeideu vaihdosta.
Tämä vaihdos saattaa tapahtua joko väliverhon
ollessa suljettuna, tai myös näyttämön pimetessä
ja väliverhon ollessa auki (avoin muutos).
Varsinkin klassillisissa kappaleissa, etenkin
Shake-spearella, ovat näytökset jaetut useampiin
kuvaelmiin. J. H-l.

Kuvainpalvelus. Lukuunottamatta
Zoroaste-rin ja ankaraa Mooseksen oppia (Moos. 20, seur.:

5 Moos. 41S-,,; Jer. 10; Jes. 40, 41, 46 y. m.) ja
islamia on jumaluuden ja uskonnollisten
aatteiden kuvallinen esittäminen läpikäyvänä piirteenä
eri uskonnoissa. Epäillen kristityt alussa oitivat
taiteen palvelukseensa ja käyttivät pääasiallisesti
symbolisia kuvia. Huolimatta kirkkoisien ja
Elviran kokouksen v. 306 lausumista epäilyksistä
realistiset kuvat saavat yhä suuremman sijan
kirkoissa. Pyhimysten ja pyhäinjäännösten
palveleminen tuo mukanaan kuvainpalveluksen, joka
6:nnelta vuosis. alkaen, varsinkin itämailla,
tulee yleiseksi kirkolliseksi tavaksi. Vasta 8:nnella
vuosis. alkaa vakava k:n torjuminen, jonka ensi
vaihe (726-842) tunnetaan kuvariidan
nimellä. Kahdella ediktillä, 726 ja 730, keisari Leo
III Isaurilainen kielsi proskynesis-tavan, s. o.
lankeamasta maahan kuvien edessä ja niitä
suutelemasta ja vaati poistamaan kuvat kirkoista.
Mutta tämä kuvainraastaminen (ikonoklasmos) ja
kuvainraastajain (ikonoklastien) into ei saanut
suuria aikaan. Kuvainpalvelijain (ikonoduulien)
puolella olivat munkit ja yleinen rahvaan suosio.
Keisari Konstantinos Kopronymos piti 754
synodin, jossa kuvainpalvelus julistettiin
epäjumalanpalvelukseksi, mutta eräs roomalainen
synodi kirosi keisarin uudistuspyrinnöt. Keisari
Leo IV jatkoi kuvainraastamista ja vasta hänen
kuolemansa jälkeen tuli rauha, kun keisarinna
Eirenen toimesta pidettiin 787 Nikeassa yleinen
synodi, jossa päätettiin, että kuvia sai kumartaa
ja suudella, mutta ei saanut osoittaa niille
jumalallista kunnioitusta. Kuvariidat elvyttivät
taas seuraavalla vuosisadalla keisarit Leo V
Ar-meenialainen ja Theopliilos, mutta kuvia suosivan
keisarinna Theodoran toimesta uudistettiin
Konstantinopolin synodissa Nikean päätös. Tätä
ku-vainystäväin voittoa vietetään vieläkin
vuotuisella „oikeaoppisuuden juhlalla".

Läntisessä osassa kirkkoa kuvainpalveluksella
ei ollut samaa merkitystä kuin idässä. Kuvien
tehtäväksi katsottiin kirkkojen kaunistaminen,
kansan opettaminen ja pyhäin muiston
ylläpitäminen. Varsinkin ristiinnaulitun (krusifiksin)
kuvan palvelemisen lisäännyttyä katolinen kirkko
on kuitenkin turvautunut Nikean päätökseen.

Protestanttisuus hylkää kuvainpalvelukseu ja
toi mukanaan kuvainraastamisen, joka
reformee-ratulla taholla vei kauniiden, arvokkaiden
historiallisten muistomerkkien hävittämiseen.
Luterilaisella taholla kuvat olivat adiafora ja Luther
itse vastusti Karlstadtin toimeenpanemaa
kuvainraastamista. [H. Alt, „Die Heiligenbilder"(1845),
Tli. Trede, „Das Heidentum in der römischen
Kirche" (4 nid., 1889-91), K. Sehwarzlose, „Der
Bildstreit" (1890).]

Kuvainraastajat ks. Kuvainpalvelus.

Kuvakirjoitus ks. Kirjoitus.

Kuvakudonta, kaikenlainen kuvilla ja
kuvioilla kirjaillun kankaan pujottamalla ja
sitomalla valmistaminen kehyksissä, pysty- tai
vaakasuorissa puissa; taidekudonta. Loimina
tavallisesti on liina- tai puuvillalanka, kuteina joko
yksi- tai monivärinen liina-, villa- ja silkki-
vieläpä metallilankakin. K:n huippua edustavat
värilliset, varjostetut gobeliinit (ks. t.), jotka
arvoonsa ja vaikutukseensa nähden vastaavat
maalaustaiteen fresko-tekniikkaa. Kuten tämäkin
kehittyneempi k. edelläkäypänä työnä kysyy
työtavan vaatimuksia varteen ottavan, huolella tut-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0109.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free