Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kuvastuminen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
199
Viimeisten vuosikymmenien kuluessa tehdyt
monet graafilliset keksinnöt — autotypia, fototypia,
heliogravyyri, kolmi- ja neliväripainos — ovat
tehneet mahdolliseksi taiteilijan alkuperäisen kuvan
aivan tarkan jäljentämisen mekaanista tietä ja
työntäneet uudelleen syrjään vaivaloisemmat ja
kalliimmat puupiirrosmenetelmät. Kuvitus on
sen kautta voittanut tavattomasti alaa, mutta se
on samalla menettänyt jonkun verran taiteellista
ja yksilöllistä arvoaan ja merkitystään. 19:nnen
vuosisadan kuvitustaiteen etevimmistä
edustajista mainittakoon ranskalaiset Devéria, Gavarni,
Daumier, Vernet, Meissonier, Raffet. Doré, Rops
sekä pilakuvien piirtäjät Willette, Forain, Caran
d’Aehe, Legrand, Steinlen, Toulouse Lautrec y. m.;
saksalaiset Richter. Menzel, Busch, Oberländer,
Kaulbach vanh., Klinger, Heine, Thöny, Paul,
Reznicek, Wilke; englantilaiset Cruikshank,
Gilbert, Leech, Keene, du Maurier, Burne-Jones,
Crane, Morris, Beardsley ja Nicholson.
Pohjoismainen kuvitustaide on tuottanut niinikään
joukon kauniita teoksia. Sellaisia ovat ruots. Carl
Larssonin vesivärisarjat omasta kodistaan, norj.
E. Werenskjoldin ja Th. Kittelsenin kuvat Norjan
kansantaruihin ja tansk. Hans Tegnerin
Andersenin satuihin ja Holbergin komedioihin.
Suomalaisista taiteilijoista ovat kuvittajina toimineet
vain Albert Edelfelt (Runebergin „Vänrikki
Stoolin tarinat" ja Topeliuksen ,,Lukemisia lapsille"),
Akseli Gallén-Kallela (Kiven „Seitsemän
veljestä"), S. A. Keinänen (Kalevala) ja jonkun
verran Eero Järnefelt (Ahon „Rautatie"). — Tyyliin
nähden huomaa nykyaikaisessa kuvitustaiteessa
kaksi pääsuuntaa: yksityiskohtaisen realistisen ja
impressionistis-dekoratiivisen, joka on saanut
paljon vaikutuksia japanilaisten mestarillisista
puupiirroksista. Hyviä esimerkkejä kuvitustaiteen
kehityksestä tarjoavat varsinaisia kuvitettuja
teoksia lukuunottamatta monet aikakauskirjat ja
varsinkin nykyaikana niin yleiset pilalehdet.
[Geffcken, ..Der Bilderkatechismus des 15.
Jahr-hunderts" (1885); Portalis, „Les dessinateurs
d’il-lustrations au XVIII siècle" (1877); J. & E. de
Goncourt, ,.L’art du 18. siöcle" (1880-82, saks.
1910); Muther, ,,Die ältesten deutschen
Bilderbi-beln" (1883) ; sama, ..Die deutsche
Biicherillustra-tion der Gothik und Friihrenaissance" (1884);
Bou-chot, „Le livre" (1886); Crane, „The decorative
illustration of books. old and new" (1896, saks.) ;
Kampmann, ,.Die graphischen Ktinste" (1898);
Kautsch, ..Die deutsche Illustration" (1904);
K risteller, „Kupferstich und Holzschnitt in vier
Jahrhunderten" (1905); sama, „Die italienische
Biicherillustration der Renaissance" (Museum,
VII); Osborn. „Der Holzschnitt" (1905); Singer,
..Die französisclien Buchkiinstler des 18.
Jahrluin-derts’’ (Museum. X) ; sarjat .,Klassiselle
Illustra-toren" ja ..Moderne Illustratoren"; Laurin,
,,Skämtbilden" (1908).] F. L.
Kuvääri ks. K u v e r 11 i.
Kuvöösi (ransk. couveusc), kaappilaitos, jossa
onnenaikaansa syntyneitä lapsia hoidetaan
tasaisessa lämmössä.
Kuxhaven ks. Cuxhaven.
Kuyper fköiper], Abraham (s. 1837),
alankoni. teologi, politikko, tuli 1872 vanhoillisen ,,De
standaard" lehden julkaisijaksi ja esitti valtiollisen
ohjelmansa kirjassa „Het calvinisme, de
gronds-lag en vvaarborg onzer constitutioneele vrijhe-
200
den", jossa hän puolustaa ankaralla
kalvinilaisella pohjalla olevaa katsomusta. K. luopui
papinvirastaan tultuaan toisen kamarin jäseneksi.
Luo-vuttuaan valtiopäiviltä K. 1880 tuli teologian
opettajaksi sam. v. perustamaansa Amsterdamin
vapaaseen kristilliseen yliopistoon. Hän esiintyi yhä
politikkona, tuli uudelleen toisen kamarin
jäseneksi ja oli kesäk. 1901- kesäk. 1905 pää- ja
sisäasiain ministerinä nojaten kalvinismen ja
katolisten väliseen „kristillis-demokraattiseen"
liittoon. Hänen politiikkansa sai varsin klerikaalisen
sävyn. K. sekaantui usein ulkopolitiikkaan ja oli
buurisodan aikana innolla buurien asian puolella.
Vapaamielisten voitettua vaaleissa 1905 K. erosi.
V. 1908 K. jälleen tuli toiseen kamariin ollen
siellä enemmistössä olevien oikeistoryhmien
johto-miehiä. Sai sam. v. „valtionministerin"
arvonimen. Julkaissut useita teoksia.
Kuznetsk [-e’-]. 1. Piirikunnankaupunki
Itä-Venäjällä, Saratovin kuvernementissa Suraan
laskevan Truevin rannalla, Penzan-Samaran
rautatien varrella; 21,470 as. (1900). Sairaala,
kirjasto. — Karjanhoidon tuotteisiin perustuva
teollisuus; vilja- ja suolakauppaa. — Perustettu
1780. — 2. Piirikaupunki Länsi-Siperiassa,
Toms-kin kuvernementissa Tomin varrella, joka K:iin
asti on kulkukelpoinen; 3,117 as. (1897). —
Piirissä vuorikaivoksia. (E. E. K.)
Kuznetsov [-o’f], Nikolaj Ivanovits
(s. 1864), ven. kasvitieteilijä, Pietarin kasvit,
puutarhan nuorempi konservaattori 1891,
kasvitieteen maist. ja Tarton yliopiston ylimäär.
professori ja kasvit, puutarhan esimies 1895. vakin.
prof. 1901. Julkaisuja: ..Aineksia Novaja Zemljan
jäkäläkasviston tuntemiseen" (Scripta botanica I,
2 lait. 1886-87, ven.), ,,Arkangelin kuvernementin
Senkurskin ja Ilolmogoryn piirien kasvisto" (Piet.
luonnont. seuran ,,Trudv" XX, 1888, ven.),
,,Kaukasuksen pohjoisrinteen geobotaaninen tutkimus"
(Ven. maant. seur. julk. XXVI, ven.), ,.Jääkauden
vaikutuksesta Euroopan kasvien maantieteelliseen
levenemiseen" (Ven. maant. seur. julk. XXVII,
ven.). J. A. IV.
Kvadit (lat. quadi), sveevien heimoon kuuluva
germaanilainen kansa, joka asui nyk. Määrissä;
tunnusti jonkun ajan roomalaisten yliherruutta,
mutta ryhtyi heitä vastaan sotaan markomannien
liitossa 167 j. Kr. Myöhemminkin k. usein
hyökkäsivät Rooman alueelle. 4:n vuosis. lopulla k.
yhdessä markomannien kanssa sulautuivat
baieri-laisiin. [Kirchmayr, ,,Der altdeutsche Volkstamm
der Quaden".] G. R.
Kvadraatti ks. Neliö.
Kvadraattikirjoitus 1. neliökirjoitus
(hepr. ketnbli marubbcY), ks. Heprean kieli
ja kirjallisuus, ITI, 353-54.
Kvadrantti (lat. quadrans = neljäs osa). 1. Mat.,
ympyrän kehän neljännes. Kaarien
trigonometristen funktsionien arvoja tutkittaessa ympyrän
kehä jaetaan kahdella toisiaan vastaan
kohtisuoralla halkaisijalla neljään yhtä suureen osaan,
joita järjestyksessä lueteltuina sanotaan 1 :ksi,
2:ksi. 3:nneksi ja 4:nneksi k:ksi. — 2. Tähtit.
ks. Tähtitieteelliset koneet. U. S:v.
Kvadratuuri ks. Neliöiminen.
Kvadriljoona (ransk. quadrillion), 1:Iiii alkava
luku, jota seuraa 24 nollaa, siis = 1024 = biljoona
kertaa biljoona. Ranskassa k. on = miljoona
mil-jaardia.
Kuvääri—Kvadriljoona
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
