- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
203-204

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kvadrivium ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

203

Kvantung—Kvartsi

201

Kvantung 1. K v a n t o, Japanin Kiinalta1
vuokraama alue Etelä-Mantsuriassa
Liautungin-niemimaan eteläisin osa. 3,162 km3, 445,414 as.
(1907), joista japanilaisia n. 30.000 paitsi
sotilaita. Tuotteita: maissi, hirssi, pavut, tattari,
riisi, tupakka, hamppu, suola, kalat. Rautatie
alueen läpi Mantsuriau radalle. Tärkeimmät
paikat: pääkaupunki Dairen 1. Tairen (ent. Daljni),
jossa asuu japanilainen kuvernööri; Riojunko,
ent. Port Arthur. Venäjä oli 1898 vuokrannut
K:n 25 v:ksi; japanilaiset sen valloittivat,
saaden rauhassa 1905 Venäjän vuokraoikeuden siihen.

E. E. K.

Kvarken ks. Kurkk u.

Kvartaali (lat. quartus = neljäs),
vuosineljännes; vuosineljänneksen palkka.

Kvartaaninen kuume (lat. quartä/na), eräs
kuumemuoto, jolle on omituista se. että se
esiintyy joka kolmas vuorokausi, ks. Horkka.

Kvartaarikausi ks. Kvartäärikausi.

Kvartaarimuodostuma ks
Kvartäärisys-t e e m i.

Kvartaarisysteemi ks.
Kvartäärisys-t e e m i.

Kvaternäärimuodostuma ks.
Kvartääri-systeemi.

Kvarteroni (esp. cuarteron, < lat. quartus =
neljäs), valkoihoisen ja mulatin jälkeläinen.

Kvartetti (it. quarte’tto), mus., neljän solistin
esitettävä sävellys; — jouhikvartetti,
mieskvartetti, soolokvartetti (ks.
n.). I. K.

Kvartsekstisointu ks. K ä ii u n ö s.

Kvartsi (ukonkivi, piikivi, kiiseli),
yleisin kaikista maankuoren kivennäisistä. Se
on kokoomukseltaan silisiumdioksidi (SiO,) ja
kuuluu heksagoniseen kidejärjestelmään.
Vuori-lajeissa k. useimmiten on kiteisinä rakeina.
Semmoisena sitä on yhtenä pääaineksena graniitissa,
kvartsidioriitissa, gneississä ja kiilleliuskeessa.
Hiekka, hiekkakivi ja kvartsiitti ovat
suurimmaksi osaksi k:ia. Myös k.-juonet ovat
yksinomaan tätä ainetta ja malmijuonissa k. on
niinikään tavallisesti suurimpana osana.
Kiteytynyttä k :ia tavataan vuorilajien rakojen ja
onkaloi-den seinämissä, malmijuonissa ja myös eräissä
eruptiivivuorilajeissa, esim. kvartsiporfyyrissä.
Tässä tapauksessa kiteillä säännöllisesti on
heksa-gonisen kaksinaispyramidin muoto tai on tämä
muoto yhdistelmänä lyhyen prisman kanssa.
Pyra-midipinnoista k :11a usein on joka toinen muita
suurempi, ja muoto on oikeastaan aina selitettävä
positiivisen ja negatiivisen romboedrin
yhdistelmäksi. Rakoihin ja onkaloihin kasvaneissa
„is-tuvissa" kiteissä on mainittujen pintojen lisäksi
usein tetartoedriset trapetsoedripiunat(ks. Kide).
Trapetsoedreja on kaksi lajia, jotka olematta
yli-teellisiä ovat suurteiltaan yhtäläisiä ja
suhtautuvat toisiinsa kuin esine peilikuvaansa tai oikea
käsi vasempaan. Niinpä k.-kiteitä on kaksi lajia:
oikea k. ja vasen k. Tämä kiderakenteen n. s.
enantiomorfisuus ilmenee kaikissa k:n
kideyksi-iöissä siinä, että ne kääntävät polarisoidun
valon polarisatsionitasoa, oikea k. aina oikealle,
vasen k. vasemmalle. Kääntyminen on tuntuvin,
jos valo kulkee kiteen pääakselin suuntaan,
suhteellinen matkaan, minkä valo kulkee aineessa,
ja eri suuri eri väreille. 1 mm:n paksuinen,
pää-akselia vastaan kohtisuora k.-levv kääntää sitä

vastaan kohtisuorasti sattuvan keltaisen valon
(natriumvalon) polarisatsionitasoa 22°. —
Kaikille k.-kiteille ominaista on, että niiden
prisma-pinnat ovat poikkipäin viiruisia. Kiteet ovat
yleiseen kaksoisia, joissa useimmiten oikea ja
vasen muoto ovat yhtyneinä. — K :11a ei ole
erikoista lohkosuuntaa. Puhtaan kivennäisen om.-p.
on 2.633, kovuus 7, kiilto hieman rasvamainen
lasikiilto. Aine on itsessään väritön, vuorilajeissa
tavallisimmin valkeata tai harmaata, puoleksi
läpinäkyvää tai läpikuultavaa. Se liukenee
vaikeasti kaliumhydroksidiin, vaan ei happoihin,
lukuunottamatta fluorivetvhappoa. Ei sula
kuu-mimmassakaan puhallusputken liekissä, mutta
kyllä sähköuunissa ja räjähdyskaasun liekissä,
jolloin se jäähtyessään jähmettyy amorfisena
kvartsilasina. Tällä on aivan toiset ominaisuudet
kuin k :11a. om.-p. esim. vain 2.». Keinotekoisesti
on k:ia voitu valmistaa monellakin tavalla, joille
yhteistä on, että tulistuneen vesikaasun kovassa
paineessa annetaan vaikuttaa piihappoon tai
sili-kaatteihin. — Useita kiteytyneitä, läpinäkyviä
tai kaunisvärisiä k.-muunnoksia käytetään
ko-ristekiviksi (puolijalokiviksi) ja muutamiin
muihin tarkoituksiin (maljoiksi, huhmareiksi). Niillä
on lukuisia nimiä. Läpinäkyvät, värittömät
kiteet ovat vuorikiteitä. Näille muinaisajan
kansat ensinnä antoivat kristallin nimen, joka
sitten on siirtynyt merkitsemään kidettä yleensä.
Niitä tavataan runsaasti Alpeilla. Savunharmaa,
puoliläpinäkyvä k. on savutopaasi, mustia
kiteitä taas sanotaan m orioneiksi.
Keltainen k. on saanut s i t r i i n i n nimen.
Violetin-väristä k:ia on vanhasta ajasta pitäen nimitetty
ametistiksi. Tätäkin saadaan etupäässä
Alpeilta. Kiteinen k. niinikään jakaantuu värin
mukaan moneen muuunokseen: sinertävän-valkea,
maitomaiselta hohtava, vuorilajeissa tavattava k.
on maitokvartsi, pegmatiittijuonissa (esim.
Tammelassa) esiintyvä punainen muunnos on
ruusukvartsi. Kaikkien mainittujen
värillisten muunnosten väri johtuu niissä olevista
orgaanisista väriaineista ja häviää
kuumennettaessa (ametistin jo 250c:ssa). Toisissa lajeissa
taas väri johtuu vieraista kivennäisistä, joita
niissä on pienen pieninä sulkeumina. Vihreä
p r a s e e m i sisältää sädekiveä, „K a t z e
n-a u g e" asbestikuituja, sininen
safiiri-kvartsi krokydoliittia. Ruskeissa k:eissa on
rautahydroksidia, punaisissa rautaoksidia.
Harmaa. usein kiteytynyt h a i s u k v a r t s i sisältää
bitumiinisia aineita. — Tiiviitä k.-muunnoksia
nimitetään yhteisesti kalsedo niksi.
Mikroskoopin avulla niissä näkyy kiteinen rakenne,
toisissa rakeinen, toisissa kuituinen. Useimmat ovat
läpikuultavia ja esiintyvät munuamaisina tai
epäsäännöllisinä massoina, yleisimmin vuorilajien
onkaloissa. Värin mukaan kalsedoneilla on monta
nimeä: väritön, himmeä muunnos on k a s
o-1 o n g i, ruskeanpunainen jaspis,
kellanpunainen karneoli, ruskea, läpikulkevassa valossa
veripunainen s a r d e r i, omeuanvilireä k r y s
o-p r a a s i, merenvihreä plasma, vihreä
puna-pilkullinen heliotrooppi. Sellaista
kalsedo-nia, jossa on erivärisiä osia yhdessä,
nimitetään akaatiksi, jota vielä on monta
muunnosta : j nov a-a kaatti, koralliakaatti,
sammalakaattiy. m.
Onyksijasardo-n y k s i ovat akaatteja, joissa edellisessä mus-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0122.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free