- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
205-206

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kvartsidioriitti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kvartsidioriitti—Kvartäärisysteemi

206

tat, jälkimäisessä punaiset kerrokset
vuorottelevat vaikeitten, himmeiden kerrosten kanssa.
Näitä valmistetaan enimmäkseen keinotekoisesti,
värjäämällä värittömistä muunnoksista, mikä käy
päinsä sen johdosta, että muutamat
kalsedoni-kerrokset kykenevät imemään itseensä väriaineita.
— Harmaanvärinen tiivis kvartsi on nimeltään
limsiö (pii). Sitä tavataan inyhkyröinä
liidussa, ja sen aines on alkuaan piieliöiden
kuorista kotoisin (ks. K o n k r e t s i o n i t). Tähän
kuuluu myös mustanharmaa 1 y d i i 11 i. Limsiötä
on paljon käytetty kivikauden kaluiksi ja
myöhemminkin tuliaseiksi (tulukset). Limsiön
näköinen k.-muunnos on sarveiskivi, joka
esiintyy kasvi- ja eläinfossiilien kivetyttäjänä
sekä muiden kivennäisten (fluorisälvän,
kalkki-sälvän y. m.) pseudomorfooseina.

Joskaan k. ei ole ihmiselle erikoisen tärkeä
aine, on sillä kumminkin arvonsa, kun vain sitä
löydetään puhtaana suurissa määrin. Puhtaasta
kvartsiliiekasta valmistetaan kvartsilasia.
Lisäksi k:ia tarvitaan tavallisen lasin
valmistukseen sekä rautasulattoihin. Näihin tarkoituksiin
käytettävän k:n tulee olla hyvin puhdasta.
Semmoista saadaan kvartsijuonista, jotka
kumminkin meillä harvoin ovat tarpeeksi vahvoja, ja
pegmatiittijuonista. Näissä k:ia on maasälvän ja
kiilteen keralla, ja usein hyvin karkeassa
pegma-tiitissa juonen joko keskus tai reunat ovat
puhdasta k:ia. Ruotsissa pegmatiitteja louhitaan
paljon. ja sekä k:ia että maasälpää käytetään. Esim.
Tukholman saaristossa oleva Ytterbyn louhos on
ollut käytännössä toista sataa vuotta ja 011
nykyään 171 111 syvä. Suomessa on k:ia louhittu
etupäässä maan lounaisosassa. Tammelan
louhokset, jotka kaikki ovat pegmatiiteissä, otettiin
käytäntöön viime vuosisadan alussa Somerolle
perustettua lasitehdasta varten, mutta ovat nyt
monta vuosikymmentä olleet hyljättyinä.
Kiskossa olevat Paavon ja Kuusmiilun
pegmatiitti-louhokset, joista k:ia on otettu Fiskarsin
tehtaaseen, ovat niinikään hyljätyt. Nykyään
Fiskarsiin otetaan tarvittava k. kvartsijuonesta
Tuulijärven läheltä Tenholasta. Lukuisia
k.-löydöksiä on Kemiön saarella (esim. Rosendalissa
ja Skogsbölessä), ja muutamista nykyäänkin
louhitaan k: ia Taalintehtaalla käytettäväksi.
Maamme kaikki lasitehtaat tuottavat
tarvitsemansa k:n Ruotsista. Kumminkin omastakin
maasta varmasti löytyisi suurisuuntaisempiin ja
järjestelmällisiin louhintayrityksiinkin soveltuvia
k.-muodostuksia. -— Puhtaan k: 11 hinta 011 nykyään
n. 15 mk. tonnilta. P. E.

Kvartsidioriitti ks. Dioriitti.

Kvartsihiekka, sellainen hiekka, jossa puhdas
kvartsi on pääasiallisena aineksena, ks. Hiekka.

Kvartsiitti, kiteinen liuskevuorilaji, jossa
kvartsi on pääasiallisena aineksena. Vähissä
määrin on tavallisesti vaaleata kiillettä lisäksi.
Kokoomukseltaan k. 011 aivan samaa kuin
kvartsi-hiekkakivi, ja se onkin metamorfismitulos
viimemainitusta. Näiden kahden vuorilajin välillä on
kaikenasteisia välimuotoja, niin ettei jyrkkää
rajaa niiden välille saata vetää. Yleensä
vuori-lajia pidetään k:na, jos siinä ei saata selvästi
erottaa yksityisiä kvartsi rakeita, niinkuin
hiekkakivissä. K. on lujempaa kuin viimemainittu ja
>en murros on kupurainen niinkuin
kvartsikiven-näisen. Alkuperäisestä hiekan rakenteesta 011

kumminkin k:ssa usein jäljellä selvä
kerroksellisuus. aallonmerkkejä ja sadepisarain jälkiä.
Väriltään k. on säännöllisesti valkeata,
harmaata tai punertavaa. Runsaasti kiillettä
sisältävät muunnokset ovat selväliuskeisia, ja niitä
sanotaan kvartsiittiliuskeiksi, kun taas
puhdas k. on sangen massamaista. Tämmöistä
voidaan käyttää rakennuskivenä. Ani harvoin
k. on niin puhdasta, että se kelpaisi
lasinval-mistukseen (ks. Kvartsi). — K:t ovat
lius-keisten vuorilajien alueilla hyvin levinneitä.
Vanhimmassa alkuvuoressa ei niitä kumminkaan
tavata. Meillä k:t ovat yleisimpiä Itä- ja
Pohjoissuomen laatokkalaisten. kalevalaisten ja
jatuli-laisten liuskeitten vyöhykkeissä. Etelä-Suomen
liuske-alueilla ne ovat harvinaisia. Suurenlaisia
k.-alueita täällä on Tiirismaassa lähellä Lahtea
ja Tytärsaarella. P. E.

Kvartsiporfyriitti, paleovulkaaninen
vuori-laji, jonka nuorempaa vastinetta nimitetään d
a-s i i t i k s i. P. E.

Kvartsiporfyyri ks. Lipariitti.

Kvartsitiili, d in aski vi, eräs tiililaji. jota
käytetään uunien muuraamiseen
rautateollisuudessa, posliini-, lasi- ja sementti valmistuksessa:
valmistetaan esim. Englannissa ja Saksassa. K:t
ovat miltei pelkkää piihappoa, johon on hiukan
lisätty sidosaineita. S. V. II.

Kvartti (lat. quartus = neljäs). 1. Neljännes,
koulun välitunti. — 2. nius. Asteikon 4:s aste.—
3. nius. Sävelsuhde, joka laajuudeltaan vastaa
suhdetta asteikon l:sen ja 4:unen asteen välillä.
Laadultaan k:t ovat .,puhtaita". ..ylinousevia"
ja ..vähennettyjä" (ks. 1 n tervaili). Puhtaalla
k:lla 011 suuri merkitys sekä melodisessa että
harmonisessa suhteessa. — 4. ks. Miekkailu.

I. K.

Kvartäärikausi. se geologinen aika. jonka
j kuluessa kvartäärisysteemiu (ks. t.)
muodostumat syntyivät. Verrattuna vanhempiin
geologi-—■iii» kausiin k. 011 varsin lyhyt. Sitä todistaa
111. 111. se seikka, että sen kuluessa tapahtuneet
elimellisen luonnon kehityskannan muutokset
ovat olleet verrattain vähäpätöisiä. Kumminkin
on tämäkin aika arvioitava muutamaksi
sadaksi-tuhanneksi vuodeksi. Suurin osa siitä kuuluu
jääkauteen. Tämän jälkeisen ajan pituuden G. De
Geer on laskenut 13.000 vuodeksi lukien siitä
ajasta, jolloin suuren mannerjäätikön reuna
alkoi peräytyä eteläisimmästä Ruotsista. P. E.

Kvartäärimuodostuma ks.
Kvartäärisysteemi.

Kvartäärisysteemi käsittää nuorimmat
geologiset muodostumat. Se ja sitä lähinnä
nuorempi tertiäärisysteemi yhteensä muodostavat
kenozooisen I. neozooisen sarjan. K.
jaetaan kahteen ryhmään: pleistoseeni 1.
jääkautiset ja interglasiaaliset muodostumat
(vanhempi nimitys 011 d i 1 u v i u m) ja h o 1
o-seeni 1. jääkandenjälkeiset muodostumat
(vanhempi nimitys a lluvium). K:n sedimenteissä
.ovat säännöllisesti yksityiset osat, kuten soran
mukulat, hiekan jyväset ja saven hiukkaset
toisistaan irrallaan, ja näitä sedimenttejä nimitetään
sen vuoksi irtonaisiksi maalajeiksi,
kun taas vanhemmat kerrostumat enimmäkseen
ovat iskostuneet kiinteiksi vuorilajeiksi. Kaikki
Suomen ja koko Fennoskandian maalajit
kuuluvat kvartääriin, jotavastoin tertiäiirisysteemiä ei

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0123.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free