Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kvasi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
•311
Kveenit—Kyaksares
212
netaan suuri arvo. Kveekarit ovat ajaneet
us-konvapauden, vankilain parantamisen, orjuuden
poistamisen, raulia-aatteen y. m. asiaa. He ovat
yleensä ahkeria, rehellisiä, vakavia ja maailman
melusta syrjässä pysytteleviä hiljaisia ihmisiä.
Vannomisesta, sotapalveluksesta ja valtionviroista
lie kieltäytyvät, vierovat ylellisyyttä, eivät siedä
huveja. ITe sinuttelevat kaikkia.
Jo 1600-luvulla Ameriikan kveekarit jakaantui- |
vat kahtia „kuiviin" ja ,,märkiin", eron syynä
olivat vain vanhat menot ja elintavat. 1800-luvulla
amer. Hicks julisti panteistisen
maailmankäsityksen kveekarien opin pohjaksi. Häneen liittyi
ii. 10.000 kveekaria. Tällöin muodostui
vastapuo-lue ..evankeliset ystävät" (evangelicnl
friends), jotka Raamattuun vedoten vastustivat
ratsionalismia ja panteismin. Ameriikassa on
nykyään 4 ryhmää kveekareita, joista „ystävät"
ovat lukuisimmat. Kveekarien lukumäärä on
vähentynyt; 1908 oli 1,103 seurakuntaa ja niissä
119,176 jäsentä. He ovat arvossa pidettyjä ja
yleensä varakkaita. Englannissa oli 1906 17.442
jäsentä. Norjassa. Alankomaissa. Holsteinissa ja
varsinkin Hessenissä heillä on jonkun aikaa
ollut menestystä. Austraaliassa oli 1900 8.000
kveekaria. f..The american chureli history series". 12
os., ,.Friends (Quakers)" (1894), L. W. Bacon,
..A history of american christianity" (1897), Th.
Sippel, „über den Ursprung des Quäkertums"
1910); vrt. Fox.]
Kveenit. 1. ks. Kainulaiset. — 2. norj.
Krcener, Norjassa käytetty suomalaisten nimitys.
Kveflaks ks. Koivulahti.
Kveihvatsöng (mong. Kukuhoto = „sininen
kaupunki"), kaupunki Kiinassa Sansin maakunnassa,
Hoanghon lisäjoen varrella, usean liikennetien
risteyksessä; tiedot asukasmäärästä epävarmat.
Monipuolinen teollisuus: kauppa vilkas.
Lähettyvillä marmorilouhoksia ja kivihiilikaivoksia.
— Laaja linnoitus; kuuluisa korkeakoulu.
(E. E. K.)
Kveitsou, maakunta Etelä-Kiinan sisäosassa;
157,200 km3, 3,4-7.65 milj. as. K. on 1,000-1.500 m
korkeaa epätasaista ylätasankoa, johon joet ovat
kaivaneet syviä uomia. Sen kautta virtaa
Jang-tsekiangin lisä joki Vukiang. — Paikoitellen on
säilynyt alkuasukkaita, miautse-heimoja. — Maa
on verrattain hedelmätöntä; tärkeimmät
kauppatavarat silkki, paperi, hevoset, kankaat. Vuorissa
lienee runsaasti kivihiiltä, rautaa, lyijyä, vaskea
y. m. Pääkaupunki K v e i j a n g. — K. kärsi
suuresti muhamettilaiskapinassa 1861;
pohjoisosa melkein kokonaan hävitettiin. E. E. K.
Kvenlun ks. K u e n 1 u n.
Kversiitti, tammenterhoissa esiintyvä,
kiteinen, makea aine, joka ominaisuuksiltaan
muistuttaa jotain sokerilajia, mutta on
bentsoli-vhdistys.
Kverulantti (lat. querulus), vaikerteliia,
rui-kuttelija.
Kverulanttiharhamielisyys (ks. K v e r
u-lantti), paranoiassa ja joskus muissakin
psykooseissa esiintyvä mielisairausmuoto, jonka
tärkeimpinä tunnusmerkkeinä ovat kohonnut,
itsetunto ja pitkälle menevä epäluuloisuus sekä
näistä johtuva riitelemishalu. Kun tällaisilla
ominaisuuksilla varustettu henkilö, syystä tai
syyttä, uskoo joutuneensa loukkauksen tai
vainoamisen alaiseksi, ryhtyy hän useimmiten oikeu-
denkäynnillä hyvitystä hankkimaan ja itseään
puolustamaan. Tyytymättömänä oikeuksien
päätöksiin hän ajaa tavallisesti asiataan kaikkien
oikeusasteitten läpi ja sitä paitsi hän usein
syyttää tuomareita puolueellisuudesta ja koko
oikeu-denkäyntilaitosta epätäydellisyydestä, vrt. P
a-r anoi a. E. Th-n.
Kvestori ks. Q u æ s t o r.
Kvidja ks. K u i t i a.
Kvietismi (lat. quies = lepo), espanjalaisesta
Miguel de Molinoksesta (k. 1697) alkunsa
saanut mystillis-uskonnollinen liike, joka on jatkoa
keskiajan kirkolliselle mystiikalle, mutta jota
kirkko nyt kävi vastustamaan. Iv:n ja
kirkollisen mystiikan välillä ei liene mitään
periaatteellista eroa. K:lle voinee sanoa olevan ominaista,
että se antaa eijemmän kuin tavanomainen
mystiikka painoa omien toiveiden ja oman tahdon
kuolettamiselle, .,pyhälle välinpitämättömyydelle".
[Heppe. ..Geschiehte der quietistischen Mystik in
der katholischen Kirche" (1875).]
Kvinteroni (esp. quinteron, < lat. quintus =
viides), kvarteronin (ks. t.) ja valkoihoisen
jälkeläinen.
Kvintessenssi (ransk. quintessence, < kesk.
lat. quinta essentia = viides alkuaine). 1.
Keskiajan skolastikoilla tavattava nimitys, joka
tarkoittaa vanhan ajan luonnonfilosofien olettamaa,
tulen piirin yläpuolella olevaa ainetta
(„eette-riä"), jonka arveltiin olevan puhtain ja
hienoin aine ja josta ihmisen sielu oli
muodostunut. — 2. Keskiajan alkemiassa esiintyvä
nimitys, jolla tarkoitettiin aineen kemiallisesti
puhdistettua, konsentreerattua ja puhtainta voimaa,
sekä sen ohella alkoholin nimitys, vrt.
Alke-m ia. — 3. Asian olennainen osa, ydin, mehu.
Kvintetti (it. quinte’tto, < lat. quintus =
viides). viiden solistin esitettävä sävellys. —
Jouhi-kvintetti (ks. t.). ’ I. K.
Kvintiljoona (ransk. quintillion), l:llä alkava
luku, jota seuraa 30 nollaa, siis = 1030; Ranskassa
= miljardi miljardia.
Kvintti (lat. quintus = viides). 1. Asteikon 5:s
aste. — 2. Sävelsuhde, joka laajuudeltaan vastaa
suhdetta l:sen ja 5:nnen asteen välillä.
Laadultaan k :t ovat ..puhtaita", ..ylinousevia" ja
,.vähennettyjä" (ks. Intervalli). Puhdas
kvintti on sävelten harmonisen sopeutuvaisuuden
päiiperustuksena. Melodiikassakin k:llä on
huomattava merkitys. /. K.
Kviriitit ks. Quirites.
Kvirinaali ks. Q u i r i n a 1 e, Quirinalis
ja Rooma.
Kvitka, Grigori j Fedorovits
(1778-1843), väliäven. kirjailija, 011 Osnovjanenkon
nimellä julkaissut novellin muodossa oivallisia
kuvauksia vähävenäliiisestä kansanelämästä.
J. J. M.
Kvitteni ks. C y d o n i a.
Kvitteni-eetteri, kvitteni-essenssi,
he-delmäessenssi, pääasiassa pelargonihapon
etyli-esteriä: tuoksultaan miellyttävä, ruusuntapainen :
käytetään hajuvesi- ja likööriteollisuudessa sekä
leipomoissa. S. V. H.
Kyaksares f-a’rësj (kreik.. < iraan. Uvakhsutrn
> bab. Ualcsatar), Median kuningas Deiokeen
sukua. medialaisen suurvallan varsinainen perustaja,
tuli kuninkaaksi 625 e. Kr., hävitti
Nabopolassa-rin kanssa Assyrian valtakunnan 606, kukisti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
