- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
217-218

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kykloni ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

217

Kykloni—Kylliälä

218

sivat runsaassa määrin aiheita k:stä r :sta. Näistä
on jäljellä vain mitättömiä katkelmia;
gramma-tikko Prokloksen selonteko niiden sisällyksestä
on säilynyt patriarkka Photioksen
muistiinpanoissa ja Iliadin skholioneissa. 0. E. T.

Kykloni ks. M y r s k y.

Kyklopia (ks. Kykloopit) 1. v k s i s i
1-m ä i s y y s on sikiökaudella syntynyt
kehitys-virhe. Sikiön silmäin aiheet ovat siirtyneet
tavallista lähemmäksi toisiaan ja kasvaneet lopuksi
täydellisesti yhteen suureksi kyklooppisilmäksi.
Toisissa tapauksissa on kuitenkin yhteenkasvaminen
epätäydellinen, jolloin nähdään kyklooppisilmän
vieressä toisen silmän surkastunut jäte.
Kykloopin silmäaukko on tavallisesti
vinoneliönmuotoi-nen ja tav. siinä on neljä silmäluonta.
Yllämainitusta silmäin siirtymisestä seuraa, että niiden
väliin säännöllisesti kehittyvä nenä tulee
työnnetyksi ylöspäin, jotenka se esiintyy
kyklooppi-sikiöllä parittoman silmän yläpuolella kärsä- tai
nuijamaisena lisäkkeenä. Paitsi yllämainittuja
kehitysvirheitä on kyklooppisikiöiden elimistössä,
etenkin aivoissa, tavallisesti siksi suuria
kehityshäiriöitä, että ne yleensä eivät ole elinvoimaisia
vaan kuolevat synnyttyään. Y. K.

Kykloopit (< kreik. kyklos = pyöreä, öps =
silmä, siis = ,.pyöreäsilmäiset"), kreik.
taruolen-not, jättiläiset, joilla oli yksi ainoa silmä
keskellä otsaa. Homeros kuvaa heitä raa’aksi,
kaukaisessa saaressa asuvaksi paimenkansaksi;
myöhemmän runouden mukaan k. raatavat
tulivuorissa Hephaistoksen apulaisina ja ovat siellä
takoneet Zeuksen ukonuuolen.

Kyklooppi-muuri 1. pelasgilainen
muuri on Kreikan, Vähän-Aasian ja Italian
vanhimmalta sivistyskaudelta,
pelasgilai-selta ajalta (ennen v. 1000 e. Kr.)
kau-punginmuurien ja kuningasten hautojen jätteissä
säilynyt muurimuoto. K. on tehty luonnollisista
louhimattomista kivistä jofco aivan laastitta tai
huomattavimmat kolot savella täyttäen, harvoin
samankorkuisista louhituista kivistä
harkko-muurin tapaan. T. 8.

Kylfingit ks. Kolbjagit.

Kyliks, kreik. juoma-astia. ks.
Saviteolli-s u u s.

Kyljys ks. Koti et ti.

Kylki, merit., aluksen ulkopuolinen sivupinta,
keulapullea ja peräkuverrus poisluettuina.

Kylkiluun katkeama, eläinl., johtuu
pääasiassa loukkauksesta. Vamma paranee yleensä
helposti, kun eläin saa olla jonkun ajan levossa,
mutta jos kylkiluu on katketessaan vioittanut
sisäosia tai -elimiä, voi niihin syntyä
kuolemankin aiheuttavia kipuja. Kp.

Kylkiluut (costce) ovat luurankoisilla
selkärangan nikamiin liittyviä rusto- tai luukaaria,
jotka muodostavat suojaavan kehän riutaontelon
(joskus vatsaontelonkin) ympärille. Luukaloilla,
kiillesuomuisilla ja keuhkokaloilla k. ovat
selkänikamissa kiinni yksinkertaisella nivelnastalla;
niiden ventraalipäät ovat vapaat, rintalasta kun
puuttuu. Ne ovat syntyneet nikamien alemmista
kaarista eroten siinä suhteessa muiden
luuran-koisten k:sta, jotka ovat kehittyneet nikamista
riippumattomina ruumiin lihaksien välisessä
sidekudoksessa ja vasta myöhemmin liittyneet
nikamien syrjähaarakkeisiin. Sammakkoeläimillä k.
ovat hyvin lyhyet tai puuttuvat kokonaan. Ma-

telijoilla tavataau k:ita kaikissa paitsi
pyrstö-nikamissa. Ne liittyvät vatsapuolella rintalastaan
tai päättyvät käärmeillä vapaasti
ventraalipuo-lelle. Linnuilla k. liittyvät selkänikamiin
kahdella haaralla ja vatsapuolella ne ovat leveässä
rintalastassa kiinni. Keskellä on nivel, joten ne
jakaantuvat kahteen osaan.
Selkäranganpuolei-sessa osassa on taaksepäin suunnattu lisäke
(pru-cessus uncinatus), joka lepää seuraavalla
kylkiluulla lisäten siten rintakehän lujuutta.
Imettäväisillä voimme erottaa n. s. todellisia k:ita
(costæ verce), jotka ovat suorastaan rintalastassa
kiinni. vale-k:ita (costæ spurice 1. falsce), jotka
ruston välityksellä liittyvät rintalastaan, ja
vapaita k:ita (costce f luet nantes), jotka päättyvät
vapaasti ruumiin sivulihastoon. Ihmisen 12:sta
kylkiluuparista on 7 ensimäistä todellisia, 3
seuraavaa vale-k:ita ja viimeiset 2 vapaita. —
Hengittäessä nousevat ja laskevat k. (ja niiden mukana
rintalasta) niiden välisien lihaksien (musculi
intcrcoslales) vaikutuksesta. Tämän kautta
rinta-ontelo vuoroin laajenee ja supistuu.

P. B.

Kylkirakennus I. kylkiäinen on
rakennuksen sivuun tehty kolmen oman seinän
rajoittama ja pulpettikaton suojaama lisäke; tavataan
yleisimmin riihen yhteydessä. T. S.

Kyllene f-l&në], nvk. Z i r i a, vuori ryhmä
Arkadian koilliskulmassa, Akhaian rajalla.
Korkein huippu 2,374 m (ks. Kreikka).

Kylli, Kalevalassa Lönnrotin lyhentämänä
Kyllikki nimestä.

Kyllikki, Ahti Saarelaisen runossa kylässä
kävijän puolison nimi; mahdollisesti muodostettu
sitä usein seuraavan kylä sanan johdosta,
samoinkuin Lyylikki lylyn rinnalle. Kyllikki
esiintyy vielä vermlantilaisissa Kiven luvuissa kiven
emona, jolta pyydetään kiven avaimet kiven
sisään pääsemistä varten. K. K.

Kylliäinen, Pietari Niilonpoika, oli
Savonlinnan voutina 1495, jolloin venäläiset
tekivät suuren päärvnnäkkönsä Viipuria ja
Itä-Suomea vastaan. Pienempi osasto samosi silloin
myöskin Savonlinnaa vastaan, mutta K.
linna-väen ja maakunnan rahvaan kanssa löi sen
pakoon ja teki kostoksi hävitysretken kauas
Venäjän-Karjalaan. V. 1491 hän oli
Kastelholmassa Sten Sturelta saanut verovapauden
Pero-joensuulle. Leipämaalle (= myöh. Tali) ja
Veselen-maalle (= Jutila). Hän kuoli lapsetonna, jonka
tähden hänen omaisuutensa 1510 jaettiin hänen
veljensä jälkeläisten kesken. [Arvidsson.
„TIand-lingar" VI; J. E. Waaranen, „Handlingar uppl.
Finlands historia", III s. 41.] K. G.

Kylliälä (1. Uuusikartano, ruots.
Nygård), maatila 10 km Viipurista koilliseen,
Talin rautatienaseman lähellä Viipurin pitäjässä;
0.i2 manttaalia, 04.:.i ha. Eversti J. von Stampfer
luovutti K:n lahjakirjalla 20 p:ltä marrask. 1805
jonkun hyväntekeväisyyslaitoksen tarpeeksi
käytettäväksi H. M. Keisarin määräyksen mukaan.
Tilalle muodostettiin asetuksella 18 p:ltä elok.
1829 Viipurin lääniä varten työ- ja ojennuslaitos
ynnä kasvatuslaitos köyhille ja turvattomille
lapsille. V. 18G9, asetuksella 2 p:ltä maalisk.
järjestettiin K. orpokodiksi, jollaisena se pysyi v:een
1901; viimein, v., asetuksella 10 p:ltä huhtik. K.
muodostettiin pahantapaisien poikien
kasvatuslaitokseksi. Laitoksella on 350.000 niitin suurui-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0129.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free