- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
219-220

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kykloni ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

•219

Kyllästysvajaus—Kylpylaitos

220

nen rahasto, jonka korot käytetään laitoksen
taipeisiin. L- H-nen.

Kyllästysvajaus ks. Ilmankosteus.

Kyllästyttäminen. 1. Kern. Liuoksen k. ks.
Kyllästyttää. — 2. Telen., jonkin kiinteän
aineen perinpohjainen kostuttaminen 1.
imeyttäminen. impregneeraaminen nestemäisillä
aineilla. Esim. puuta impregneerataan
säilyttämistä varten erinäisillä suolaliuoksilla tai
terva-öljyillä (rautatiepölkyt y. m.). Myöskin
kankaita impregneerataan 1. kyllästytetään (esim.
kumilla vettäpitäviksi, vesilasiliuoksella
tulen-vaarattomiksi). S. 1". II.

Kyllästyttää, liuottaa johonkin nesteeseen
niin paljon ainetta, ettei se enää jaksa siinä
lämmössä liuottaa enempää. Yleensä nesteet
liuottavat kuumassa tilassa enemmän kuin
kylmässä. jo:ik:i vuoksi kuumasta, kyllästetystä
liuoksesta kiteytyy ainetta, jos se jäähtyy.

S. V. II.

Kylmettyminen ks. Vilustumine n.

Kylmyyspiste ks. Lämpöaisti.

Kylmähiki, useissa vaikeissa
taudinkohtauksissa ja mielenliikutuksissa syntyvä hikoilu, joka
ei johdu, kuten hikoilu tavallisesti,
ruumiinlämmön kohoamisesta vaan muista
hieneristyshermoi-hin vaikuttavista syistä.

Kylmä- ja lämminvaunu ks.
Jäähdytys-vaunu.

Kylniäkangas Kuhmoisissa Ruolahden ja Pih
lajalahdeu välisellä niemimaalla, korkeaa
rämeistä korpiylänköä, jossa muutamat mäet
kohoavat n. 200 in. yi. merenp. (Töttö 201 m).

L. II-nen.

Kylmäkoski. 1. Kunta, Hämeen 1..
Tammelan kihlak., Urjalan-Akaan-Kylmäkosken
nimis-miesp.; kirkolle Kylmäkosken asemalta n. G. km,
Toijalan asemalta 15 km ja Viialan asemalta
9 km. Pinta-ala 96.» km2, josta viljeltyä maata
3,225 ha (1901); manttaalimäärä I8.-916.
talon-savuja 59. torpansavuja 90 ja muita savuja 211
(1907). 2,073 as. (1910); 328 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoitti 236
(1901). 309 hevosta ja 1.170 nautaa (1909).
-Kansakouluja 3 (1911). Kunnanlääkäri yhteinen
Urjalan kanssa. Säästöpankki (Toijalassa)
yhteinen Akaan kunnan kanssa. —
Teollisuuslaitoksia: osuusmeijeri, Taipaleen osakemeijeri,
Hautaan ja Taipaleen myllyt (joissa myös
sirkkelisahat). — 2. Seurakunta, konsistorillinen,
Porvoon liiippak, Hattulan rovastik.; tuli Akaan
rukoushuonekunnaksi jo 1600-luvulla, kappeliksi
sen. päät. 4 p:ltä maalisk. 1892, omaksi
khra-kunnaksi sen. päät. 26 p:ltä marrask. 1897
(ensimäinen khra v:sta 1907). Kirkko tiilinen, rak.
1900. — 3. Rautatien a se m a (toistaiseksi
vielä olematta täydellisesti aseman-luontoinen)
Toijalan-Turun rataosalla 13 km Toijalasta.

L. TI-nen.

Kylmämeisseli 1. kylmätaltta, taltta,
jolla muovaillaan metallia kylmiltään.

Kylmä muuri on luonnollisista kivistä
saumat ja kolot sammalilla täyttäen tehty muuri.
Muinaiset kyklooppi-muurit olivat pääasiallisesti
kylmää muuria.

Kylmänäpä ks. P a k k a s n a v a t.

Kylmänhauras, muutamien metallien
ominaisuus mekaanisessa käsittelyssä tavallisessa
lämmössä saada halkeamia, mikä esim. raudassa joh-

tuu sen fosfori-, tai kuparissa sen
oksidulinpitoi-suudesta. S. V. H.

Kylmänhorros ks. Horros.

Kylmänkyhmyt (perniones), paleltumisesta
johtunut rajoitettu ihon punotus, turvotus ja
kutiseminen, joka syntyy verisuonista ulostihkuvan
kiulosnesteen aikaansaaman jännityksen
vaikutuksesta. — Vaikeimmissa tapauksissa syntyy
kvlmänkyhmyistä kuolio, etenkin käsissä ja
jaloissa. ks. Kuolio. Y. K.

Kylmänvihat ks. Kuolio.

Kylmänväreet (puistattaminen), ihossa
tuntuva kylmän tunne ja sitä seuraava väristys
ruumiissa. Ihossa kulkevat pienet valtimot
supistuvat, ihon väri muuttuu kalpeaksi tai
sinertäväksi, ihokarvat nousevat pystyyn ja itse iho
tulee, karvankohottajalihasten supistumisesta
johtuen. omituisen epätasaiseksi (kananliha). K.
esiintyvät ihon kylmettyessä tai äkkiä
lämmetessä sekä kuumeen alkaessa ja sen aikanakin.

Y. K.

Kylmärakenne ks. K e u n o r a k e n n e.

Kylmäsaha, salia, jolla sahataan metallia
kylmänä. K. on tavallisesti pyörösalia, jonka
kehänopeus rautaa sahattaessa 011 10-20 m/min.
Pans-sarilevyjen sahaamiseen käytetään hampaatonta
k:aa, jonka teränopeus on noin 130 m/sek.

V. L.

Kylmät aseet, ampuma- 1. tuliaseiden
vastakohtana: painetti 1. pistin, sapeli ja keihäs, vrt.
Aseet. il. v. E.

Kylmäveriset ks. Eläimellinen lämpö.

Kylmävasiparsimus ks. V e s i p a r a n n u s.

Kylon
0-J. ateenalainen. Megaran tyrannin
Theageneen vävy, koetti 632 e. Kr. (toisen [-ajanlaskun mukaan 612 e. Kr. tai vasta 580-luvulla)
auastaa Ateenan yksinvallan. Hän ottikin
haltuunsa Akropoliin, mutta ei saanut kylliksi
kannatusta : vastapuolue saartoi hänet linnaan, josta
itse tosin pääsi pakenemaan, mutta hänen
puoluelaisensa, jotka olivat etsineet suojaa Athenen
temppelistä, surmattiin vastoin lupausta ja
pyhästä turvapaikkaoikeudesta huolimatta. Tämä
rikos, joka oli tapahtunut Megakleen johtamien
Alkmeonidien (ks. t.) aloitteesta, tuotti Ateenalle
veritahran, josta sen erään kertomuksen mukaan
puhdisti Kreetasta kutsuttu Epimenides tietäjä.

E. R-n.

Kylpyamme, erilaisesta aineesta, kuten puusta,
metallista, fajanssista tai posliinista, tehty
s o i k k o. joi.on mahtuu niin paljon vettä tai
muuta nestettä, että se peittää kylpevän hartioita
mvöten hänen ollessaan makaavassa tai
puolittain istuvassa asennossa. Paitsi tällaisia,
koko-kylpyjä varten olevia ammeita löytyy pienempiä,
muodoltaan vaihtelevia astioita paikallisia (esim.
istuma-)kylpyjä varten. E. Tli-n.

Kylpylioito ks. Kylvyt ja V e s i p a r a
n-n u s.

Kylpylaitos. 1. Rakennus, jossa yleisöllä on
tilaisuu- saada puhdistavia ja terveyshoidollisia
kylpyjä. Kylpylaitoksia on ollut olemassa
mui-nais-ajoi.-.ta saakka, mutta niitten varsinainen
kehitys on peräisin siltä ajalta, jolloin lämpimät
kylvyt tulivat yleisesti käytäntöön vanhan ajan
kreikkalaisten ja roomalaisten sekä sitten
muhamettilaisten keskuudessa (vrt. Kylvyt).
Rooman kukoistusaikana rakennettiin termejä 1.
kan-sankylpylaitoksia. joista jotkut olivat niin suu-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0130.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free