- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
225-226

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kylvöaika ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

225

Kylvöaika—Kylä

226

jälkeen useasti maa vielä itämistä jouduttavan
kosteuden pintaan kohottamiseksi sekä pellon
tasoittamiseksi jyrätään. Kaskiviljelyksessä siemen
peitetään aatralla kyntäen, samoin vielä
vanhemmassa peltoviljelyksessäkin. Rivikylvökoneet
multaavat siemenen samalla kuin kylvävät.
Heinänsiemenet peitetään joko keveästi äestämällä
tai,’ jos sää on ollut sateinen ja kostea sekä jos
kylvö on tehty suojusviljan oraan sekaan, joko
jätetään sellaisenaan maahan tahi kiinnitetään
pintaan jyräämällä.

Kylvö m ä ii r ii t ovat hyvinkin erilaiset eri
kasvilajeille ja vaihtelevat samallekin kasville,
riippuen erilaisista olosuhteista, kuten
kylvö-ajasta ja -tavasta, maan laadusta ja
kasvuvoimasta, kasvin pensomiskyvystä, sääsuhteista,
siemenen laadusta j. n. e. Likimääräisinä
rajalu-kuina tavallisten viljelyskasvien kylvömäärille
mainittakoon hehtaaria kohti laskettuna
seuraavat: vehnä 1,5-3 hl, ruis O.s-2 hl, ohra 2,5-3,5 hl,
kaura 3-4,5 hl, peltoherne 2,5-3,5 hl, peruna 25-30
hl, peltonauris 1. turnipsi 4-6 kg, timotei 15-30
kg, puna-apila 15-20 kg, alsikeapila 12-15,
heinänsiemenet sekoituksena 25-35 kg.

[N. Ödegaard, „Maanviljelysoppi" (suomennos) :
G. Grotenfelt. ..Oppikirja peltokasviviljelyksen
perusteissa"; H. Juhlin-Dannfelt,
,,Jordbruks-lära"; ..Pienviljelijän käsikirja".] U. B.

Kylvöaika, metsänh. Sopivin metsänkylvöaika
on keväällä heti lumen sulamisen jälkeen.
Myöskin syyskylvöä voidaan käyttää, mutta se on
toimitettava niin myöhään, etteivät siemenet
ennätä itää samana vuonna (siis vähää ennen maan
jäätymistä). L. I-o.

Kylvöheinä, viljellyissä nurmissa tahi
pelloissa karjan rehuksi käytetyt heinä- ja
apila-kasvit. vrt. Heinä, Rehukasvit. TJ.B.

Kylvökone, siemenen kylvöön käytettävä kone;
usein nimitetään myöskin lannanhajoituskoneita
(ks. t.) kylvökoneiksi, samoin kylvön ja
kylvö-rivin merkitsijöitä. K :t ovat joko h a j a k y 1 v
ö-koneita taikka rivikvlvökoneita,
joihin viimemainittuihin kuuluvat myöskin j u u r
i-k a s v i s i e m e n e n k y 1 v ö k o n e e t,
ryhmä-kylvökoneet (dib-bel-kone, ks. D i b b e
1-kylvö). —
Rivikylvö-koneen etu on siinä, että
se kylvää ja multaa
siemenet tasaisesti
paremmin kuin liajakylvössä
on mahdollista, joten
siemenet saavat
tasaisemman ja paremman
kasvutilan ja sen vuoksi
kehittyvät ja kasvavat
varmemmin ja tasaisemmin.
Kuitenkin vaatii kone
hyvästi muokattua ja

hienonnettua maata,
kokkareisessa maassa se
ei toimi hyvin.
Tavallisten rivikylvökoneitten
rakenteessa on seuraavat
pääosat: siemenlaatikko,
sen pohjassa
syöttölai-tokset, niitten alla
kylvöjä multausvantaat, joita
kaikkia kannattaa kah-

Rivikyivükone.

deu pyörän varassa sijoitettu kehys aisoineen. —
Työmäärä yhden hevosen rivikylvökoneelle, jonka
leveys on l,o-l,s m, arvioidaan päivässä 2,4-3,8
ha:ksi, kahden hevosen koneelle, leveys 2.0-2,5 m,
4.8-6.0 ha päivässä. — Tavallista rivikylvökonetta
voidaan myöskin käyttää juurikasvisiemenen
kylvöön vähentämällä vantaita ja sulkemalla niitä
vastaavat syöttöaukot. Ryhmäkylvöä varten
liitetään vantaaseen erityinen dibbel-laite.
Juurikasvisiemenen kylvöön käytetään tavallisesti
pienempiä koneita, erityisiä
juurikasvisiemenenkylvö-koneita yksi- tai kaksirivisiä. —
Hajakylvö-koneita käytetään nykyään vähän.
Tavallisimmat ovat syöttölaatikkoihin nähden
samanlaiset kuin rivikylvökoneet, mutta niistä puuttuu
vantaat, joitten sijassa on n. s. hajoituslauta. K:na
käytetään myös sentrifugaalikoneita,
jonka muodostaa kylväjän kaulaan kiinnitettävä
säkki ja tämän alaosassa oleva siipipyörä, mitä
pyörittämällä siemenet saadaan hajoitetuiksi
hajalle. Heinänsiemenenkylvökoneista
on tavallisin kone. jossa n. 3,5 m pituista laatikkoa,
minkä pohja-aukoista siemen syötetään
erityisten harjasyöttäjien avulla, kannattaa
yksipyöräinen karri." jota kylväjä työntää. Työmäärä 9-10
ha päivässä. — Peruuankylvökoneista
ovat tavallisimmat merkitsijät ja
kylvö-kuopan kaivajat, joitten avulla maa saadaan
merkityksi tarkoituksenmukaisiin ruutuihin
taikka maahan samalla kaivetuksi kuopat
peru-nain kylvöä varten. Täydellisemmät
perunan-panokoneet, jotka tekevät vaon, kylvävät ja
multaavat perunan, eivät vielä ole kehittyneet
kokeiluastetta pitemmälle. I. A. S.

Metsänli. Metsänkylvöä ja taimitarhatöitä
varten on keksitty useanlaatuisia k:ita, joiden
etuina ovat työvoiman säästyminen ja
mahdollisuus voida järjestää siemenen kulutus sellaiseksi
kuin halutaan. Pohjoismaissa kuitenkin tulevat
kysymykseen etupäässä n. s. kylvökannut,
joita käyttämällä tullaan toimeen vähemmällä
siemenmäärällä kuin käsinkylvössä. L. I-o.

Kylvövirvilä, v i r v i 1 ä, „1 i n s s i" (Vicia
lensj, liernekasvi, jolla on 4-6-pariset lehdet,
pienet sinivalkoiset kukat, lyhyet,
2-siemeniset kaljut palot ja
my-kiönmuotoiset litteät siemenet.
Villiä kantamuotoa ei tunneta,
viljelty ikivanhoista ajoista
Välimeren itäosaa ympäröivissä
maissa, pidetään meillä vain
nimeksi keittiökasvitarhoissa.

J. A. W.

Kylä on ryhmä (maata
omistavia tai maata viljeleviä tai
muuta elinkeinoa harjoittavia)
taloja, joilla on yhteiset
kyliin-rajat. Vanhimpina aikoina olivat varsin monessa
maassa sekä Euroopassa että sen ulkopuolella kylän
maat kyläläisten yhteistä omaisuutta, mutta aikaa
myöten on suurin osa niistä joutunut jakoon
kylän talojen kesken. Ensin jaettiin enimmästä
päästä tonttimaat ja pellot, sitten niityt ja niitä
vielä paljoa myöhemmin laidun- ja metsämaat.
Paikoittain on kylillä vieläkin yhteisiä
metsämaita (niin Suomessakin) ja myöskin yhteisiä
kalavesiä ja varsinkin koskia. Ahtaammassa
merkityksessä kylä tarkoittaa kylän
tonttimaa-alueelle rakennettua rakennusryhmää. Aikaisem-

Kvlvövirvfla.

Junrikasvisiemenen
kylvökone (Planet junior).

8. V. Painettu 1S/1212.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0133.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free