- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
231-232

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kymijoki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

229

Kym ijoki

231

vuosina korkein havaittu vedenkorkeus
Päijänteessä on 42 cm keskikorkeutta ylempänä, nousi
tulvavesi 1S98 74 cm korkealle ja 1899 146 cm
korkealle yli keskikorkeuden. Tulvan
seurauksena oli. että suuri määrä alavia maita joutui
veden alle. aiheuttaen maanviljelykselle ja
kaikelle rantakasvullisuudelle suurta vahinkoa.
Teollisuus joutui myöskin kärsimään tulvavedestä,
joka tunkeutui tehdasrakennuksiin, vahingoitti
koneita, rännejä, varastoja y. m. ja teki
mahdottomaksi tehtaiden käynnin. Myöskin kalastus
kärsi ja liike häiriytyi. Maanviljelykselle
koituneet vahingot arvioidaan näinä vuosina 1,79 milj.
mk:ksi, teollisuuslaitosten vahingot nousevat l.is
milj. mk:aan, kalastukselle aiheutuneet tappiot
on arvioitu 115,000 mk:ksi j. n. e. Talvituivat
eivät ole läheskään näin vahinkoja aiheuttavia.
Ne riippuvat koskien synnyttämistä jääesteistä,
joiden kautta vedenkorkeus lyhyessä ajassa voi
nousta melkoisesti. K:n koskissa oleva vesivoima
on keskiveden aikana n. 285,000 hevosv.,
keski-matalanveden aikana on vesivoima 182,000
hevosv., ja absoluuttisesti pienin vesivoima on n.
86.000 hevosv. Tästä vesivoimasta käyttävät
tehdaslaitokset sekä 15 myllyä ja 2 sahaa
yhteensä keskiveden aikana n. 27,770 tehollista

VESI5TO tULVA ALUE • 5UO • KORKEUSKÄYRIÄ- rletifl’ met3ä- rautatie

Kymijoki Pyhäjärvestä Värälään.

hevosv., mikä vastaa n. 37,000 luonnollista
hevosv. Keskiveden aikana käytetty vesivoima on
siis n. »/„ koskissa olevasta vesivoimasta.
Suurimman osan K:n vesivoimasta käyttää
paperiteollisuus. Siten ovat seuraavat K:n varrella
olevat puuhiomot, selluloosatehtaat ja paperitehtaat
pääasiallisesti vesivoimalla käypiä: Voikan,
Kymin ja Kuusankosken tehtaat (puumassaa,
sulfiittiselluloosaa ja paperia). Myllykosken tehdas
(puumassaa ja paperia), Ummeljoen tehdas
(puumassaa). Inkeroisten (puumassaa ja pahvia),
Karhulan (puumassaa ja pahvia) sekä Stockforsin
(puumassaa). Muista suuremmista
tehdaslaitoksista, jotka käyttävät vesivoimaa, mainittakoon:
Harjun villatehdas ja Strömforsin rautatehdas.
Vesimyllyjä lienee K:n koko vesistössä n. 200.
Sahoja on alueella n. 50. Varsinaisen K:n
vesistössä on säännöllinen höyrylaivaliikenne
Päijänteen kanssa yhteydessä olevilla Ruotsalaisella,
Konnivedellä ja Iitin järvillä sekä K:n
laskuhaa-roissa. Siten on jokapäiväinen yhteys Lahden ja
Heinolan kaupunkien välillä ja aina
Vuolenkos-kelle 1. Koskenniskalle, josta viimemainitusta
paikasta voi kesäisin moottoriveneellä kulkea K:ea
pitkin Mankalan kylään ja täältä koskiveneillä
(Matkailijayhdistyksen toimeenpanema
huvilii-kenne) Mankalan koskia alas sekä seuraavan
suvannon yli Hannulan talon kohdalle, mistä matka
kulkee Sitikkalan rautatiepysäkille. Leininselän
rannasta, Kausala-Leininselän radan
satama-ase-malta on laivaliike Jaalan kautta Voikan tehtaalle.
Korkeakosken haarassa on höyrylaivaliikenteen
helpottamista varten Korkeakosken tehtaan ja
Kotkan välillä toimitettu ruoppaus- ja
louhiniis-töitä. Varsinaisessa K:ssa lautataan tukit
nykyään lautoissa johtopuomien välitse koskia alas.
Nippulautat hinataan höyrylaivoilla Ruotsalaisen
yli, Jyrängönvirtaa alas sekä Konniveden yli
Koskenniskan kohdalle. Sitten joko varpataan
tukit tahi lautataan irrallaan K:n suihin.
Tukinuiton helpottamiseksi on rakennettu erilaisia
lajittelu- ja lauttauslaitoksia pitkin matkaa (vrt.
K y m i n s u u ja Kymin väliaikainen
uittoyhdistys. — K:n suuhaaroissa
harjoitetaan ammattikalastusta, muualla vain omaa
tarvetta varten; useissa koskissa harjoitetaan
innokkaasti urheilukalastusta. Kalarikkain suuhaaroista
on Langinkosken haara, jossa harjoitetaan
melkoista lohi- ja siikakalastusta. Langinkoskessa
keisarillista keittiötä varten; muissa koskissa
kalastusoikeus kuuluu valtiolle, mutta on yksityisille
vuokrattu. Kalastusta harjoitetaan osaksi
padoilla, osaksi nuotalla koskien rannoilla olevissa
pienissä keinotekoisissa suvannoissa.
Lnnginkos-kella on valtion rakennuttama kalansiitoslaitos
lohen- ja siianmädin hautomista varten. — K. oli
Turun rauhan jälkeen, v. 1743, rajajokena.
Valtionraja, joka alkoi Iv:n läntisestä suuhaarasta,
seurasi sitten tätä jokea ja Mäntyharjun reitin
järviä pohjoista kohti. V. 1812, kun „Vanha
Suomi" yhdistettiin muuhun Suomeen, tuli
Viipurin ja Uudenmaan läänien raja käymään tätä
samaa tietä. — Kymijoen koskien luettelo on
seuraavalla sivulla olevassa taulukossa.

[Edv. Blomqvist, „Kymijoki ja sen vesistö"
(Lisiä Suomen hydrografiaan. II); Max Alfthan,
„Fennia XXVII,’3.] J. E. li.

Historiallinen merkitys. K. ei ole,
niinkuin Kokemäenjoki, vanhoista ajoista asti oi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:28 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0136.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free