- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
233-234

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kyminkartano ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kyminkartano 234

Nimi. Pituus 11). Putouskorkeus m. Hevosvoima keskiveden aikana. Sahoja, | | Myllyjä. ’eollisuuslaitoksia. Muita teoll.
laitoksia.
Piiijänne - Pemo:
Kalkkisten kosket . 1,2(10 Li 4.275 2
Koskenniska ..... 300 1.5 4.400 1 2
Pietilänkoski . . . (>0<l 0.8 2.347
Harakka- „..... «00 O.c 1.824
Tolppa- „..... 100 1.3 3,952
Vähäkäyr». . 150 1.! 3.648
Isokäyrä ...... 350 2.9 8.816
Kaurakoski ..... 150 0.7 2.128
Voikan- ....... 400 6,6 26.400 1 Paperi- ja selluloosa-
Pessan- „ 100 1.2 4 800 tehdas. puuhiomo.
Lappa- „ ..... 1,0 4.000 Harjun villatehdas.
Kuusan-., ..... 750 9.5 38.000 2 paperi-. 2 selluloosa-
Keltin kosket . . . . 1,250 5,1 20,400 1 telid., 2 puuhiomoa.
Myllykoski . . . 3.5 14.000 Paperitehdas ja puu-
Keski-....... 1.» 7.200 hiomo.
Rantakylänkoski . 150 0.» 3.200
Puolakan- „ . . . 300 1.2 4.800
Anjalan- ..... 850 8.i 32.400 Inkeroisten puuhiomo.
[Susikoski (länt. haaral . 150 0.6 2.320
Leppä-., (kesk. haara) . 200 0.6 80 1
iHnrs- ., (it, haara) . . 100 0.7
Ahvionkosket . . . . 1 000 2.7 10.872
IKultainkoski (it. haara). 900 o!» 1 Q QA7
|Piuhain- „ (länt. haara) 200 0,8 1 o,ou 1
Suuhaarat:
Pemo—Stockfars
Hirvikoski...... 900 1,» 4.008 2
Loosarinkoski . . . . 200 3,8 3.040 Sähkövoima-asema.
Stockforsinkoski . . . — 8,1 2.916 Puuhiomo.
Stràkön- „ . . . 100 1,8 684
Ta m mijärv i—Merikoski:
Suomenkylänkoski . . 200 0,5 587
Strömforsin- _ . . 250 3,6 720 1 1 Kankirauta- ja hieno-
Paas- „ . . 200 3,5 3.407 taepaja.
Knus- „ . . 250 3.1 4.836
Savu- „ 400 4.4 6.864
Meri- „ . . 400 2,5 3,900
Pemo—Langinkoski:
Pernon kosket . . . . 1,150 3.6 7.536
Laajakoski ... 300 1.3 3.397 1
Koivu- „ ..... 200 2,0 4.213
Tomsan-....... 250 1.8 3.792
Siika- ., ..... 1.8 3.792
Rännin- „ . . . . 200 1.9 4.003 1
Langin- ., ..... 400 3.1 5.291
Parikka—Korkeakoski:
Petäjänkoski..... 150 1,9 988
Osolan- „ . . . 100 1.8 936
Korkea- „ ..... 8,0 4,160 Karhulan puuhiomo.
Hovijoki:
Kyminkartanonkoski . . 200 2j 880 1
Rautatien- „ . . 400 1.9 760

233

lut maakuntansa keskuksena,
päinvastoin se ympäristöineen on ollut harvaan
asuttuna rajaseutuna eri heimokuntain
alueiden välillä. Syynä siihen on
varmaankin se, että K. koskirikkautensa
tähden on ollut vähemmän sopiva
yleiseksi liikeväyläksi. Esihistoriallisia
löytöjä on sentähden sen varsilta hyvin
vähän. Että kuitenkin sen suuseudut
jo keskiajalla olivat saaneet merkitystä
kaupankäynnille, todistaa
„Kauppias-joen" (saks. Ankoper) nimitys, jolla se
pari kertaa keskiaikaisissa lähteissä
mainitaan ja joka näyttää säilyneen
meidän päiviimme saakka Ankaporan
nimessä (ks. t.). Seurauksena joen
alkuperäisestä asemasta
heimokuntara-jana oli myöskin se, että K:ea
nähtävästi Birger jaarlin ristiretken
jälkeisenä aikana ensin pidettiin Ruotsin
valtakunnan itäisenä rajana (ks. J. W.
Ruuth, ..Eräästä vanhasta Kymijokea
myöten kulkeneesta valtarajasta". Ilist.
Arkisto XI). Asutuksen vähitellen
tapahtuvasta keskittymisestä joen varsille
on m. m. todistuksena n. s.
„Kyminkar-tanon läänin" muodostuminen uuden
ajan alussa. Turun rauhan jälkeen 1743
K. taas sai joksikin ajaksi (v:een 1809
takaisin tehtävänsä olla valtakunnan
rajajokena. Viime vuosisadalla,
sittenkuin puutavaraliike ja teollisuus olivat
tulleet tärkeiksi elinkeinoiksi
maassamme, saavutti K., jonka monet
kosket tehdaslaitoksille tarjosivat erittäin
sopivia paikkoja, yhä nousevan
merkityksen taloudelliselle elämällemme, ja
sen suun viereen syntyi Kotkan
kaupunki (ks. t.) erittäin sahateollisuuden
ja puutavarain laivauksen
harjoittamista varten. K. G.

Kyminkartano. Tämä Kymijoen
suistossa Hovinsaarella sijaitseva kartano
mainitaan jo kuningas Maunu
Eerikinpojan hallitessa jaarli Erengisle
Sunen-pojan omistamana. Sen ruotsinkielisenä
nimenä oli ensin Olsby. Myöhemmin
Bo Joninpoika Grip osti Erengisle
Su-nenpojalta Kyminkartanon
lohikalas-tuksineen ynnä sen 5 tai 6
lampuotitilaa. Lisättyään kartanoon vielä 5 tai
6 lampuotitilaa Bo Joninpoika lahjoitti
sen Vadstenan luostarille 1380, mutta
muutaman vuoden kuluttua Viipurin linnan
isäntä Erengisle Niilonpoika vaati kartanon
alueineen kruunulle takaisin. Kruunun hallussa
ollessaan tämä kartano oli Kyminkartanon läänin
hallitusmiehen asuntopaikkana. V. 1629 kruunu
möi kartanon Wrangel-suvulle. jolla se oli vielä
1740. Turun rauhan kautta K. tuli Venäjän
alueelle. Se joutui jonkun aikaa tämän jälkeen
haminalaisen kauppiaan Clayhillsin leskelle, mutta
siirtyi n. v. 1760 vaiheilla Haminan kauppiaalle
Anton Nahtille. Nahtin suku möi sen muutaman
vuosikymmenen kuluttua Venäjän kruunulle.

Muutamat Ruotsin hallitsijat kävivät
Suomessa ollessaan Iv:ssa. Niin Kustaa Vaasa kävi
siellä 1555 ja Kustaa II Aadolf tammikuussa
1616, jolloin hän sepitti uskonnollista mieli-

I alaansa kuvaavan ruotsinkielisen runon.
Kustaa III oleskeli lähimpine esikuntineen vv.
1788-90 sodan aikana usein K:ssa. Sinne
tuotiin hänelle muun muassa tieto salahankkeista
Liikkalassa ja Anjalassa. Tämän sodan historiassa
K. usein mainitaan samaten kuin edellisessä 1.
vv. 1741-43 sodassa. Vv. 1788-90 sodan aikana
ruvettiin K:n läheisyyteen rakentamaan
pattereja ja 1791 Venäjän hallitus, saatuansa K:n
käsiinsä, rakennutti sen maalle suuren maantien
varrelle varsinaisen linnoituksen; 1807 sitä
vahvistettiin uusilla varustuksilla. Tämä linnoitus
on vieläkin olemassa Kymin linnan nimellä. Sen
läheisyyteen syntyi kauppala, jota toisinaan
saksaksi nimitettiin Kymin kaupungiksi (die- Stadt
Kymene). V. 1797 Venäjän hallitus oli Valamon

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:28 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0137.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free