- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
241-242

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kyminsuu ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

241

Kyminsuu —Kymmenet käskyt

242

tää tuotantoa ja tammik. 1908 seisauttaa Kyniin
sekä paperi- että selluloosatehdas. Viimeksi
mainitun asianlaidan johdosta vähentyneen
tavaran-tuotannon aikaansaama tulojen ja menojen
välinen epäedulli nen ero järkytti aikaisemmin
tehtyjä kustannuslaskelmia, ja maalisk. 1908 täytyi
johtokunnan lakkauttaa etuoikeudettomien
saamisten maksaminen sekä kutsua yhtiön
saamamiehet koolle neuvottelemaan ja päättämään
yhtiön liikkeen jatkamisesta. Tässä kokouksessa,
joka pidettiin maalisk. 21 p., päätettiin yhtiö
asettaa saarnamiesten hallinnon alaiseksi, jonka
hallinnon saamamiehet uskoivat yhtiön sääntöjen
mukaiselle johtokunnalle. Maalisk. 31 p.
pidetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa
saarnamiesten päätös hyväksyttiin, ja sittenkuin
vuorineuvos Elving oli luopunut toimestaan yhtiön
johtokunnan puheenjohtajana sekä johtokunnan
muut jäsenet olivat yhtiökokoukselle ilmoittaneet
haluavansa erota, valittiin saarnamiesten
toivomusten mukaisesti johtokunnan jäseniksi
kauppaneuvos Gösta Biörkenlieim, johtaja Gösta
Serlachius, ent. senaattori G. Langenskiöld,
kauppaneuvos Ernst Dahlström, ent. senaattori Julian
Serlachius, sijaiskonsuli Alb. Goldbeck-Löwe ja
johtaja Ivar Lindfors. Hallinnon käytettäväksi
Suomen pankki. Pohjoismaiden osakepankki,
Pri-vatbanken i Helsingfors ja Abo aktiebank
myönsivät tarpeellisen luoton. Yhtiön etuoikeutetuille
saamisille on hallintoaikana hallintovälikirjan
määräysten mukaisesti suoritettu kiinnitetyissä
velkakirjoissa määrätty korko sekä
obligatsioni-lainain vuotuismaksu. Etuoikeudettomien
saarnamiesten velka on järjestetty sen ehdotuksen
mukaisesti, jonka johtokunta v:n 1909
tilinpäätöksen valmistuttua huhtik. 1910 saamamiehille ja
osakkaille esitti ja jonka nämä saman vuoden
toukok. hyväksyivät. Yhtiön hallinnonalaisuus
niinikään lakkaa, niin pian kuin edellä
mainittujen pankkilaitosten myöntämää liallintoluottoa
ei enää tarvita. Hallintoaikana on tehtaissa
toimitettu erinäisiä järkiperäisen ja taloudellisen
tehdaskäytön vaatimia täydennystöitä ja
parannuksia sekä hankittu uutta koneistoa, minkä
ohella Venäjän paperimarkkinain vaihteluista
johtuvan vaaran vähentämiseksi yhtiön
paperi-valmisteille on etsitty ja saatu suurempaa
menekkiä muillakin markkinoilla. Lokakuussa 1910
voitiin yksi paperikone Kymin tehtaalla panna
käyntiin sekä uudelleen aloittaa toiminta Kymin
selluloosatehtaalla. Siitä lähtien on tuotanto vähä
vähältä lisääntynyt, ja heinäkuusta 1911 lähtien
sitä harjoitetaan täydellä voimalla puuhiomoissa
ja selluloosatehtaissa sekä ll:llä yhtiön 12:sta
paperikoneesta. V. 1912 lasketaan tuotannon
nousevan noin 19.000,000 kiloon puuvanuketta, noin
25,000,000 kiloon selluloosaa ja lähes 50,000,000
kiloon paperia.

Johtokunnan puheenjohtajana on maaliskuusta
1908 lähtien toiminut kauppaneuvos
Björken-heim, varapuheenjohtajana taas johtaja
Serlachius v:n 1909 loppuun ja siitä lähtien
vapaaherra Langenskiöld. Toimitusjohtajana on
joulukuusta 1908 lähtien ollut johtaja Serlachius.

Yhtiön töissä cn (1912) n. 3,000 henkilöä ja
eri konttoreiden henkilökunta nousee yli 150.
Vuotuisilla kannatusmaksuilla ylläpidetään
sairas- ja hautausapu- sekä eläkekassoja; tehtailla
on sairashuoneet, kirjastot ja kokoushuoneistot.

Yhtiöllä on 8 kansakoulua (21 opett., yli 900
oppii.). — vrt. Kymijoki. G. B-m.

Kyminsuu on Kymijoen (ks. t.) itäisin
lasku-suu. Läntisellä rannalla on korkea vuori, jolta
on laaja näköala, ja samoin itäisellä Kymin
kirkon luona. Laivasillan vieressä on Kymin
uittoyhtiön järjestämisrakennus. K:ssa
kulkevat kaikki Kotkaan vievät tukit
järjestämis-huoneen kautta, missä ne erotetaan kukin
omistajansa lauttaan järjestämisrakennuksen
alapuolella. ./. E. R.

Kymin tehdas, tehdas ja tehdasasutus
Valkealan pitäjän Ruotsulan kylässä Kymijoen
vasemmalla rannalla Kuusankosken äyräällä, 9 km
Kouvolasta ja 13 km Valkealan kirkolta.
Tehtaasta ks. Kymin osakeyhtiö. —
Asutusalue n. 2 km3. 3.394 as. Rakennukset
enimmältä osalta sijoitetut puistikkoihin,
katujärjes-tykseen. Kansakoulut toimivat kolmessa erillään
olevassa kansakoulutalossa (483 opp., 10 opett.).
Nuorisoseura, palokunta, työväenyhdistys, 2
laulu-kuntaa, 2 soittokuntaa, voimisteluseura.
Seuratalo ja työväenyhdistyksen talo. Toripäivät joka
toinen lauantai (vuorotellen Kuusankosken kera).
Valtion rautateiden liaararata (4 km)
Savon-radasta. vrt. Kuusankoski ja Voikka.

(V. V-ma.)

Kymin tuomiokunta käsittää seuraavat 4 kii
räjäkuntaa: 1. Säkkijärven pitäjä; 2. Virolahden
ja Miehikkälän pitäjät; 3. Kymin ja Pyhtään
pitäjät, Suursaaren, Tytärsaaren y. m.
ulkosaaret: 4. Vehkalahden ja Sippolan pitäjät.
Viipuri-! hovioikeuden alainen. L. Jl-nen.

Kymin väliaikainen uittoyhdistys (K y
m-mene interims flottningsförening),
väliaikaisesti muodostunut juridisesti vielä (1911)
olemassa olevasta Kymin uittovhtiöstä
(Kymmene f 1 o 11 n i n g s b o 1 a g: perustajat
W. Gutzeit & C:o, Hackman & C:o. Paul Wahl
& C :o, C. H. Ahlqvist, säännöt vahvistettu 1874)
odotettaessa uusien asetusten vaatimusten
mukaan muodostetulle uittoyhdistykselle sääntöjen
vahvistusta. Yhdistys toimittaa kaiken
tukinuiton Päijänteen vesistöissä; menot (1910
1,448,298 mk.) jaetaan vuosittain tukkien
omistajani kesken. Viidessä uittopiirissä uitettiin
1910 6,7 milj. tukkia (1909 8,s milj.; v:lta 1908
oli harvinaisen alhaisen matalanveden takia
jäänyt 3 milj. tukkia väyliin), joista
määräpaikkoihinsa saapui 6.« milj. tukkia, näistä Kymin
suuhun 3,»« milj.; uitettuja tukki-km:ejä 1.07S.5
milj., 1. 160 km tukkia kohti. Kulut tukkia
kohti 21.54 p:iä, tukki-km:iä 0,t«< p:iä. E. E. K.

Kymmenet käskyt 1. dekalogi. ne
uskon-nollis-siveelliset ohjeet, jotka kahteen kivitauluun
piirrettyinä Siinailla ilmoitettiin Moosekselle
Jahven ja Israelin välisen liiton perustuslakina.
Niiden sanamuodosta on säilynyt kaksi toisintoa: 2
Moos. 20»-,- ja 5 Moos. 5u-2,. jotka eroavat
toisistaan pääasiallisesti käskyjen perusteluissa.
Edellinen edustaa alkuperäisempää, joskaan ei
alkuperäistä muotoa. Todennäköisesti käskysanat
alkuaan olivat aivan lyhyet, ilman perusteluja,
kuuluen ehkä seuraavasti:

I. Min H Jahve olen sinun Jumalasi: illil pidit muita ju.

malia minun rinnallani.

II. Alit tee itsellesi Jumalan kuvaa.

III. Ala lausu turhan tähden Jahven, Jumalasi, nimeil.

IV. Muista pyhittää Sf.bbatinpitivU.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0141.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free