- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
245-246

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kymmenystuuma ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

245

Kymmenystuuma—Kymnaasi

246

maholehmästä. Suurimmassa osassa Satakuntaa,
Hämeessä ja Savossa maksettiin naula voita
kultakin lehmältä. Varsinais-Suomen ..suomalaisen
oikeuden" osissa ei suoritettu mitään tällaista
voiveroa.

Karjakymmenyksiä (qvicktionde) mainitaan jo
kannetun 1369 „suomalaisen oikeuden" alueella.
Uuden ajan alussa suoritettiin siellä karja-k:inä
4 penninkiä kustakin syntyneestä varsasta. 2
penninkiä syntyneestä vasikasta ja 1 penninki
syntyneestä lampaasta. ,,Ruotsalaisen oikeuden"
alueella ei maksettu karja-k:iä muista kuin
lampaista. Hämeessä, Savossa, Karjalassa ja
Perä-pohjassa ei tätä veroa näy olleen. Tämän lisäksi
oli papistolla k. kalastuksesta.

Uskonpuhdistuksen toimeenpanemisen jälkeen
hallitus rupesi vaatimaan itselleen osan k:iä.
Niin kilttirahat, nokkaverovoi ja jousirahat
siirtyivät valtion tuloiksi ja 1540-luvulla se oli
saanut käsiinsä 3/3 vilja-k:iä suurimmassa osassa
Ruotsin valtakuntaa. Lehmäverovoi vaadittiin
kruunulle vasta 1556. Paitsi vilja-k :stä papit
saivat pitää entiset karja-, kala- ja metsä-k:nsä.
Myöskin hylkeenpyynnistä vaadittiin papille
kymmenyksiä. Viljakymmenysten suhteen
Ahvenanmaan papisto oli poikkeustilassa, se kun
1500-luvun myöhemmällä puoliskolla ja vielä
1600-lu-vulla sai */2 vilja-k:stä. Vilja-k. olivat kahta eri
lajia: isot- ja pikku-k. Edellisiin kuuluivat
rukiit ja ohrat, jälkimäisiin vehnät, kaurat,
herneet ja pavut. Keskiaikana ja kohta
uskonpuhdistuksen jälkeen meneteltiin niin, että pellolla
erotettiin joka 10 kuhilas k:ksi, mutta jo Juhana
IIT:n aikana määrättiin, että joka kylvetystä
tynnyristä maksettaisiin k:nä 8 kappaa. Kaarle
IX määräsi voutisäännössään 1602, että
kylvetyltä tynnyriltä oli suoritettava 9 kappaa.
Jonkun aikaa sen jälkeen vähennettiin tämä maksu
6 kapaksi, mutta 163S se korotettiin jälleen 8
kapaksi kylvetyltä tynnyriltä. Ahvenanmaalla ja
Pohjanmaalla papit noudattivat näistä
määräyksistä huolimatta vanhaa tapaa kuhilasluvun
mukaan ottaa osansa sadosta. Myöhemmin tuli
näissä maakunnissa tavaksi sopia
seurakuntalaisten kanssa varmasta vuotuisesta
viljamäärästä, joka suoritettiin kirkkoherralle. Savossa
ja Karjalassa maksettiin vielä 1600-luvun
alkupuolella isot k. 3 tynnyrillä verolta (skalt).
Pikku-k:iä ei tällä alueella 1600-luvun ensi
vuosina lainkaan suoritettu, mutta sittemmin
ruvettiin niitä kantamaan. Kuitenkin tämä kanto
järjestyi Savossa samaten kuin muutamissa
paikoin Länsi-Suomea niin, että paikkakunnan
vero-yksiköltä kannettiin varma määrä kappoja
kevätviljoja. — Nykyään valtiolle menevät k., n. s.
k r u u n u n k v m m e n y k s e t, ovat maatiloista
suoritettavana enimmäkseen manttaalin mukaan
menevänä maaverona. Papistolle menevät
vilja-kymmenykset on niin ikään, 1886 v:n asetuksen
mukaan, pysytetty tilallisten suoritettavana
maaverona, joka nyt on kaikkialla suuruudelleen
määrätty. ja muiden k:n sijaan taas on tullut
määrä-maksuja niiden suoritettavaksi, jotka ennen
olivat velvolliset maksamaan papistolle näitä
kymmenyksiä. K. R. M. (K. .1. S.)

Kruunun edellä mainitulla tavalla omistamat
a/:, vilja-k:stä ovat sittemmin n. s.
kruunun-kymmenyksien nimisinä muodostuneet
yhdeksi meillä kruunulle menevistä maaveroista

(ks. t.). Osia niistä käytettiin edelleenkin
erinäisiin kirkollisiin tarkoituksiin, kuten
kirkkojen viini- ja rakennusavuksi, tuomiokirkon
korjaukseen ja ylläpitoon, tuomiorovastien
palkkaukseen, yliopiston ja koulujen tarpeisiin
y. m. s. Näitä n. s. kymmenyksien vähennyksiä
voitiin myöntää joko määräsummina tahi myön
tämällä määrättyjen tilojen kymmenykset niihin
käytettäviksi. Kruunun-k:n laskemisperuste oli
aikaisemmin eri osissa maata erilainen ja se on
myös aikojen kuluessa vaihdellut, muodostuen
vähitellen koko maassa kullekin tilalle kerta
kaikkiaan määrätyksi veroksi. Sen suuruus perustuu
nykyään joko toimitettuihin kymmenysveron
panoihin tai pitäjittäin tehtyihin sopimuksiin,
sekä Savossa, Karjalassa ja Viipurin läänissä
siellä annettuihin erityisiin määräyksiin.
Kaikilta v:n 1847 jälkeen perustetuilta uutistaloilta
suoritetaan k:iä 1 tynnyri 15 kappaa jyviä
manttaalia kohti, josta 1 tynnyri menee kruunulle ja
jäännös kirkkoherralle. Kruunun-k:n määrän
osoittaa maakirja, jossa sitä varten on erityisiä
sarekkeita. Niissä erotetaan yleiseen
valtiorahas-toon kannettava, n. s. kruunulle pidätetty
kym-menysmäärä, erityisiin tarkoituksiin määrätyistä
n. s. käytetyistä kymmenysmääristä. Niinliyvin
kruunun-k:n suorittaja kuin veron saajakin on
oikeutettu vaatimaan niiden suorittamista
luonnossa. Jollei tätä vaatimusta tehdä, on ne
suoritettava rahassa vuoden verohinnan mukaan.
Niiden suorittamisesta vapautettuja ovat kirkkoher
ranvirkatalot, vanhat kappalaisen- ja lukkarin
virkatalot, palkkatilat, rälssisäterit, piiritalot.
rälssikar jatalot. kuninkaankartanot ja
-karja-talot sekä kruunulle palautetut entiset
säteri-talot. Kaikilta muilta niinhvvin vero- ja
kruunun- kuin rälssitiloiltakin on niitä suoritettava,
lukuunottamatta tiloja Lapissa, jossa on
erityinen lapinvero (ks. t.); sitäpaitsi tilat, joilla ei
ole manttaalia, suorittavat kruununkymmenyksiä
ainoastaan poikkeustapauksissa. K. II-a.

Kymmenystuuima = 1jw jalkaa = 2,»s» cm ks.
Jalka.

Kymmenysvaaka 1. d e s i m a a 1 i v a a k a ks.

Vaaka.

Kiimmerle, Salomon (1838-96), saks. mu
siikkikir jailija. Toimi opettajana v:sta 1867
useissa Württembergin kouluissa. Julkaisi
kokoelmia ja teoksia etenkin evank.
kirkkomusiikin alalta: ..Musiea sacra" (I-IT, 1S69-70), ..Zions
harfe" (I II, 1870-71), ..Kirkkokuorokoraalikirja"
(I-IT, 1887-89); pääteos: ..Evankelisen
kirkkomusiikin ensyklopedia" (I-IV, 1888-95). I. I\.

Kymnaasi (kreik. gymna’sion = urheilupaikka)
1. lukio, sellainen oppikoulu, jossa
kieliopetuk-sessa vanhoilla klassillisilla kielillä on perustava
merkitys. Nimitys on käytännössä erittäinkin
Saksassa, missä jokaista julkista oppilaitosta,
jolla on oikeus päästää oppilaita yliopistoon,
sanotaan k:ksi. Itävallassa, Unkarissa ja
Venäjällä on myös k:eja. — Meidän maassamme
nimitettiin v:n 1843 koulujärjestyksessä alemman ja
ylemmän alkeiskoulun 3-luokkaista jatkoa k:ksi.
Samat nimitykset ja sama järjestelmä säilytettiin
v:n 1856 kymnaasi- ja koulujärjestyksessä. Uutta
oli vain se. että k:iin järjestettiin eri linjoja. K.
nimitys hävisi, kun v:n 1872 koulujärjestys
yhdisti alkeiskoulun ja k:n yhtenäiseksi lyseoksi.

O. M-e.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:28 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0143.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free