- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
247-248

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kymmenystuuma ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

247

Kymrin kieli—Kynttilä

248

Kynnin kieli ks. Kelttiläiset kansat
ja kielet ja Kelttiläisten kansain
kirjallisuus.

Kymrit, Walesin kelttiläiset asukkaat, ks.
I s o-B r i f a n n i a ja Irlanti (asutus) ja
Kelttiläiset kansat ja kielet.

Kymäläinen, Olli (1790-1855),
kansanrunoilija. K. eleli torpparina Leppävirroilla ja sitten
myllärinä Heinävedellä, sepitti joukon
kalevalamittaisia runoja, mutta kun ei osannut
kirjoittaa, ovat useimmat niistä kadonneet. Säilyneistä
ovat parhaat „Kiitos Luojalle hyvästä
vuoden-tulosta" ja ,,Punkaharjusta", joissa ilmenee
harrasta luonnontunnetta. [K. Grotenfelt,
,,Kahdeksantoista runoniekkaa".] V. T.

Kymölän seminaari ks. Sortavalan
seminaari.

Kynewulf (Cvne w u 1 f), engl. runoilija, s.
angls, seudulla, luultavasti Jlerciassa. angls,
hengellisen runouden etevin edustaja. Todennäköisesti
8:nnen vuosis. loppupuolella sepitettyjä ovat hänen
hengelliset runoelmansa: ,.Apostolien kohtalot",
„Kristus", joka käsittelee Kristuksen kolminaista
läsnäoloa maan päällä, sekä legendarimot
^Julianan elämä" ja „EIene", jonka aiheena on
keisarinna Helenan löytämä Kristuksen risti;
julkaistut Grein-Wülkerin kokoelmassa ..Bibliothek
der angelsäehsischen Poesie" (1881-94, 2 nid.).
Muitakin runoteoksia on väitetty K:n
sepittä-miksi, mutta ilman riittävää todistelua. [M.
Trautmann, „Kyne\vulf" (1898) ; R. Simons,
„Cyne-xvulf Wortschatz oder Wörterbucli zu Cynewulf"
(1899): Richard Wülker, „Geschichte der
eng-lischen Literatur, I, s. 40-44 (1906).] J. IJ-l.

Kynnys, ovenkehyksen alakappale tahi
ulko-ovissa sen muotoinen ja sitä korvaamaan
porras-kiveen jätetty harjanne.

Kynnönneuvoja, aikaisempi nimitys
maatalousseurani palveluksessa olleilla
käytännöllisillä maanviljelyksen neuvojilla, jotka
useimmiten itse työhön osaa ottaen neuvoivat
tarkoituksenmukaisen kynnön, ojituksen,
juurikasvi-viljelyksen v. m. suorittamista. U. B.

Kynologia ks. Koira.

Kynoskephalai (Kyno’s kepliala’i =
„koiran-päät"), nyk. Mau ro Vuni 1. K a r a d a g, n.
800 m:n korkuinen vuoriharjanne Thessaliassa,
lähellä muinaista Skotussan kaupunkia,
luoteeseen Pheraista (nyk. Velestino). K:n luona
kaatui 364 e. Kr. Pelopidas, ja siellä voitti 197 e. Kr.
Titus Quinctius Flaminius Makedonian Philippos
V (III) :n. E. R-n.

Kynsi on sormen ja varpaan viimeisen
nivelen päässä oleva sarveisaineinen muodostus, joka
eläinten elintavan mukaan on joko litteä,
levymäinen (ihmisellä ja apinoilla), terävä ja
vahvasti koukistunut (petoeläimillä, linnuilla) tai
muuttunut kavioksi (kavioeläimillä). K. on
syntynyt ilion epidermiksestii, kasvaa lakkaamatta
juurestaan, sen mukaan kuin se kärjestään
kulumalla pienenee. Sitä reunustaa juuren puolella
ja osaksi sivulla ihon muodostama kynsipoimu.
Sitä alaa varpaassa, jonne k. on painunut,
nimitetään kynsikuopaksi 1. kynsimarroksi. Kynsiä
tavataan sammakkoeläimillä, matelijoilla,
linnuilla ja imettäväisillä. P. B.

Kynsiapinat ks. Arctopitheci.

Kynsikäyryys ks. Käppyräkyns i.

Kynsilaukka, tavallinen sipuli, ks. Sipuli.

Kynsimö ks. D r a b a.

Kynsirasva ja Kynsirasvaöljy ks. L u u-

ö 1 j y.

Kynsisilta, se osa navetan lattiaa, jolla
eläimet seisovat kytkettyinä, s. o. pilttuun pohja.

Kynsivesi, Rautalammen reittiä, suurimmaksi
osaksi Hankasalmen pitäjässä, Kuopion lääniä,
pohjoispää Rautalammen ja lounaiskolkka Laukaan
pitäjässä, vastaanottaa Rautalammen reitin
vedet Hannulankosken kautta ja Hankasalmen
reitin vedet Hanka- 1. Venetjoen kautta. K:n
pituus suunnassa pohjoisluoteesta-eteläkaakkoon, on
25 km, suurin leveys on 4,8 km. Korkeus mereup.
yläpuolella on S7.4i m, pinta-ala 59,7 km2.
Luultavasti hyvin vanha, jääkauden jäätikköjen
perkaama repeämä tai vajoamislaakso. Rannat
järven lähellä eivät ole erittäin korkeita, mutta
kapean rantakaistaleen takana kohoavat siellä
täällä korkeat, metsänpeitossa olevat vuoret. K:n
pohjoisosa on jotenkin syvä, 20-25 m, leveämpi
eteläosa on sitävastoin matalampi, siellä täällä
on kuitenkin 11 m:ii
syvyisiä kuoppia. K:n
sivuselkään,
Leivon-veteen, on kaivettu
Kaivannon kanava,
110 m pitkä ja 1.4 m
syvä. K. laskee
Lei-vonveden ja
Simuuan-kosken kautta
Kuus-veteen. J. E. R.

Kynteli (Satiireja
hortensis),
huulikukkaisiin kuuluva
vähäinen ryytikasvi, jolla
on pienet ehytlaitaiset
lehdet ja valkea,
puna-pilkkuinen teriö.
Tavataan meillä
vanhoissa puutarhoissa, missä sitä ennen on viljelty
makkaranmausteeksi. J. A. IV.

Kynttilä, keinotekoinen, palavista aineista
valmistettu kappale, joka synnyttää tasaisen
valaistuksen. Livius ja Plinius mainitsevat
kynttilät jo Kristuksen syntymisen aikoina. Aluksi
olivat kynttilät hyvin alkuperiiisesti
valmistettuja ja kalliita. Keskiajalla poltettiin kirkoissa

Kynteli, o kukka, b hedelmä.

Kynttililkone.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0144.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free