- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
253-254

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kypris ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kypris—Kypros

254

jumalatar, s. o. Aphrodite 1. Venus (roomal.
runoudessa) .

Kypris (lat. Cypris), Aphroditen nimitys,
tavallisen selityksen mukaan johtuva hänen
palveluksestaan kuuluisan Kypros-saaren nimestä.

E. R-n.

Kypros (kreik.; lat. ja engl. Cyprus, turk.
Kibris), Aasian maanosaan luettu. Välimeren
itäpäässä oleva, vanhastaan kuuluisa saari, joka
nimellisesti kuuluu Turkille, mutta jota
Englanti hallitsee; 9,282 km2, 261,587 as. (1910),
paitsi sotaväkeä, 28 km2:llä. Saaren pituus
koillisesta lounaiseen on 230 km, suurin leveys
96 km. Sen kaksi, pituussuuntaan kulkevaa
poimuvuorijonoa (pohjoisemman korkein huippu
n. 1,000 m, eteläisen 1,952 m nimeltä Troodos)
olivat aikoinaan yhteydessä Taurus-vuoren
ulko-kaaren kanssa. Ne ovat syntyneet liitukalkista,
tertiäärisistä ja purkautuneista aineksista y. m.;
molempien jonojen välillä on aromainen
ylä-tasanko Mesorea, jonka läpi virtaa K:n ainoa
pysyväinen joki Pidias. Rannat ovat yhtenäiset,
kelvollisia satamia vailla. Laajapohjaisia
poukamia ovat Morphun, Famagustan, Larnakan.
Akro-tirin poukamat y. m. — Ilmastoa haittaa
kesän kuivuus ja kuumuus; v:n keskilämpö
Nikosiassa Mesorea-tasangolla + 18.8 C, heinäkuun
-f 27,7° C, tammikuun -f 9,4°C. Rannikolla
talvet ovat pari astetta lämpimämmät. Sadeaika
marras-helmikuu; Larnakassa sataa v:ssa 331 mm.
Metsät hävitetty paitsi muutamista
syrjäisem-mistä vuoriseuduista luoteessa ja paikoitellen
vuorten rinteiltä; englantilainen hallitus on
ryhtynyt metsiä istuttamaan. — Suurin kesytön
eläin on eräs villilammas Ovis cypria, joka elelee
vuoriseuduissa. — Asukkaat ovat
suurimmaksi osaksi kreikkalaisia, enimmät kristittyjä,
muhamettilaisia on 56.586, (1910). Kristityillä
on 1 arkkipiispa ja 3 piispaa. Kouluja: lukio.
7 keskikoulua, 393 kristittyä ja 187
muhamettilaista kansakoulua (joissa 29,576 oppilasta
luku-v:na 1909-10). Sanomalehtiä on 8 kreikkalaista.
1 turkkilainen. — Elinkeinoista
maanviljelys on tärkein; se on alkuperäisellä kannalla.
N. , viljelyskelpoisesta maasta on viljeltyä.
Kuivuuden tuottamia haittoja on jossain määrin
koetettu kastelulaitoksilla (valmist. 1901) torjua.
Tärkeimmät tuotteet ovat: vehnä, sato n. O.ea
milj. hl, ohra 0,87 milj. hl, oliivi, viini,
vik-keri, kaura, puuvilla, johanneksenleipäpuu,
meirami y. m. Pientä karjaa pidetään suuret
määrät: 1909 oli lampaita 0,s milj., vuohia 0.«s milj.,
vähemmän nautakarjaa. Mehiläishoito on tärkeä;
silkinviljelystä harjoitetaan. Rannikoilla
pyydystetään pesusieniä. — Vuorissa on runsaasti kipsiä,
marmoria; vaskea, josta K. muinoin oli kuulu,
on uudelleen ruvettu louhimaan. Asbestia y. m.
saadaan myös. — Teollisuus on käsityötä;
tuotteet mattoja, kankaita, savi- ja
nahkatavaroita. — Kauppa: tuonti 14.64 milj. mk. (1909),
puuvilla- ja villatavaroita, tupakkaa,
siirtomaan-tavaroita, riisiä, rautaa, nahkaa y. m. Vienti
11,85 milj. mk., vehnää, ohraa,
johanneksenleipit-puun palkoja, viiniä, puuvillaa, rusinoita,
silkki-koteloita, nahkoja, villaa, juustoa, vikkeriä y. m.
Satamissa, joista tärkein Larnaka, selvitettiin
1909 0,78 milj. rek.-tonnia aluksia ulkomaisessa
merenkulussa. —- Rautatie kulkee saaren poikki
Nikosian kautta, 98 km pitkä. Sähkölennätin-

linjoja 386 km; merenalainen johto
Aleksandriaan. Postissa kuljetettiin 1,7 milj. lähetystä
1909-10. — Käypänä rahana englantilaiset
kultarahat ja kyprolaiset piasterit. Painot ja mitat
turkkilaiset. Keis. ottomanilaisella pankilla on
saarella haarakonttori; sitäpaitsi on
säästöpankki. Hallitusta hoitaa Turkin ja
Englannin välisen sopimuksen mukaan v:lta 1878
englantilainen kuvernööri, high commissioner,
jonka määrää Englanti. Hänellä on sivullaan
englantilaisista virkamiehistä kokoonpantu
toimeenpaneva neuvosto, sekä 18-henkinen
lakiasäätävä neuvosto, johon I\:n asukkaat saavat
valita 12 edustajaa. Lakien hyväksyminen tai
hylkääminen riippuu Englannin kuninkaasta.
Turkille suoritetaan vuosittain veroa 2.» milj. mk.
Maan tulot 7,8 milj. mk., menot 6,3 milj. mk.
(1909-10), valtionvelka 7,2 milj. mk. —
Hallintoa varten maa on jaettu 6 piirikuntaan.
Oikeudenhoito järjestettiin 1883. Tuomareina ovat
maassasyntyneet, paitsi korkeimmassa asteessa.
Järjestystä ylläpitää poliisivoima, jossa 806
miestä; englantilaisilla oli 1910-11 saarella
ainoastaan 123 sotamiestä. — Pääkaupunki N
i-k os i a. E. E. K.

Historia. Muinaislöydöistä päättäen K. on
kuulunut sen kulttuurin piiriin, joka jo 4:nnellä
vuosituhannella e. Kr. on vallinnut
Aigeian-meren rannikoilla ja saarilla. Varsinkin on sieltä
tavattu n. s. troialaisen sekä
kreettalais-mykene-läisen kulttuurikauden jätteitä; viimemainittu on
K:ssa pysynyt voimassa kauemmin kuin Krei
kan mantereella ja kehittynyt omaperäiseen
suuntaan. K:n vanhin väestö oli mahdollisesti n. s.
vähä-aasialaista rotua. Mutta jo mykeneläisellä
ajalla on Peloponnesoksesta sinne siirtynyt
kreikkalaisia, jotka asettuivat varsinkin saaren
länsiosiin, minne muodostivat useita kuningaskuntia.
K:n vaskirikkaus houkutteli sinne myös
foinikialaisia. jotka sinne perustivat suuren ioukon
siirtoloita. Molempien kansallisuuksien
kosketuksesta syntyi omituinen kreikkalais-foinikialainen
sekakulttuuri. 8:nnesta vuosis. e. Kr. K. oli
Assyrian, sitten Tyroksen, Egyptin ja vihdoin
Persian (6:nnesta vuosis.) ylivallan alaisena.
Persialaissotien aikana Pausaniaan johtama
kreikkalainen liittolaislaivasto valloitti suuren
osan K:ta (478 e. Kr.), mutta ateenalaisten
yritys pysyväisesti saada jalansijaa siellä jäi
onnistumatta, huolimatta heidän saavuttamastaan
voitosta K:n Salamiin luona (449 e. Kr.).
Sittemmin Persian vallan alainen kuningas
Euago-ras pääsi koko saaren itsevaltiaaksi (410-374
e. Kr.), mutta hänen valtakuntansa hajosi
hänen kuoltuaan ja K. kuului senjälkeen taas
persialaisille. kunnes se joutui Aleksanteri Suurelle
333 e. Kr. Ptolemaios I yhdisti sen Egyptiin;
58 e. Kr. se tuli (yhdessä Kilikian kanssa)
roomalaiseksi provinssiksi. Rooman valtakunnan jaossa
(395 j. Kr.) K. joutui Itä-Roomalle. Eräs
itä-roomalainen K:n maaherra Isaak Komnenos
tekeytyi 1184 itsenäiseksi, ottaen keisarin nimen,
mutta pian senjälkeen Rikard Leijonamieli
valloitti saaren kolmannella ristiretkellä 1191; hän
jätti sen lääniksi Jerusalemin ent. kuninkaalle
Guido Lusignanilaiselle 1193. Tämän seuraajain
aikana K. kukoisti; hänen sukunsa sammui 1267,
jonka jälkeen eräs Antiokian ruhtinassuvun
sivuhaara hallitsi I\:ssa. Tämän suvun viimeinen jä-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0147.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free