- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
259-260

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kyrassi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

259

Kyrillos Lukaris—Kyrönjoki

2G0

pannuksi. Opilliset kysymykset olivat hänelle
sittenkin ensi sijassa taisteluaseita. Hän on
kuitenkin itämaisen kirkon suurimpia oppi-isiä.
Itämainen kristologia ja siitä johtuva
vapahduksen käsittäminen fyysilliseksi jumaloitumiseksi
on K:n teologiasta lähtöisin. Myöskin
länsimaisessa kirkossa K:11a oli suuri arvo; onpa
äskettäin katoliselta taholta koetettu puhdistaa häntä
monofysiittisesta katsomuksesta. — K. on
esiintynyt myös raamatunselittäjänä (kommentaareja)
ja apologeettina. Kootut teokset julkaistu
Pariisissa 1737. (L. H.)

3. (Slaav. muod. Kiri’11.) Slaavilaisten
apostoli (n. 826-869), oli oikealta nimeltään
Kons-rantinos ja synt. 826 t. 827 Itä-roomalaisen
valtakunnan toisessa pääkaupungissa
Thessa-lonikessa, jossa hänen isänsä oli valtakunnan
ylimpiä miehiä. Vanhemmat olivat nähtävästi
kreikkalaisia. Jo poikana hän lähetettiin
Konstantinopolin hoviin ja sai siellä nauttia
oppineimpien kreikkalaisten ohjausta. K:sta tulikin
filosofian opettaja Konstantinopolin äsken
perustettuun korkeakouluun. Keisarillisen hovin
palveluksessa hän taisteli kuvainraastajia vastaan ja
matkusti lähettiläänä kalifin luo Bagdadiin. Jonkun
aikaa hän oli munkkina Vähän-Aasian
Olympos-vuoren luostarissa, jonne hänen veljensä
Metho-dios. luovuttuaan korkeista viroista, jo
aikaisemmin oli asettunut. V. 860 molemmat veljekset
lähtivät Mustanmeren rannikolle harjoittaakseen
käännytystyötä muhamettilais- ja
juutalaisuskois-ten kasaarien keskuudessa. Pian veljekset saivat
vielä paljoa tärkeämmän tehtävän.
Suurmääri-läisen valtakunnan hallitsija, ruhtinas Rastislav,
jonka alue. paitsi Määriä, käsitti läntisen osan
nykyistä Polijois-Unkaria, tahtoi suojata
maatansa Ludvik Saksalaista ja Bulgaarian tsaaria
vastaan ja pyysi, päästäkseen kirkollisesti
vapaaksi saksalaisista piispoista. Bysantin
keisarilta piispaa ja pappeja, jotka opettaisivat
slaavilaisia heidän omalla kielellään. Ennenkuin
Konstantinopolin hallitus tahtoi tehdä lopullisen
päätöksen, se lähetti 863 tai 864 Rastislavin luo
valtiollis-kirkollisen lähetyskunnan, johon
määrättiin K. ja Methodios. Nämä olivat siinäkin
kohden tehtäväänsä valmistuneet, että osasivat
slaavilaisten kieltä, jonka he luultavasti olivat
oppineet jo lapsuudessaan puoleksi slaavilaisessa
Thessalonikessa 1. nyk. Salonikissa.

Kyrillos käänsi slaavilaiskielelle osan
raamatun-kirjoja ja messun sekä laski täten slaavilaisen
kirkkokielen perustuksen. Voidakseen valmistaa
ja vihkiä itselleen apulaisia täytyi veljesten lähteä
Roomaan paavin puheille. Matkalla he kävivät
toisen slaavilaishallitsijan.
pannonialais-sloveni-laisen ruhtinaan Kotselin luona
Lounais-Unka-rissa. Roomassa paavi Hadrianus II suurin
kunnianosoituksin otti vastaan veljekset, jotka toivat
hänelle Mustanmeren Khersonesoksesta löytämänsä
marttyyripaavi Klemensin jäännökset. Paavi
vihki Methodioksen ja veljesten oppilaat papeiksi
ja antoi hyväksymisensä veljesten
slaavilaiskieli-selle lähetystyölle. Veljesten työ jäi puoliväliin,
sillä Konstantinos, joka niihin aikoihin
luostarissa oli ottanut nimen Kyrillos, kuoli 14 p.
helmik. 869. Hänen työtänsä jatkoi Methodios. ks.
M e t h o d i o s ja M u i n a i s s 1 a a v i 1 a i n e n
kirkkokieli. J. J. M.

Kyrillos Lukaris f-i’ lü-J Hat. Ci/rilhis I.ucn-

ris) (1572-1638), kreik. kirkonmies, kotoisin Kree
tasta, opiskeli Venetsiassa ja Padovassa, teki
matkoja tutustuakseen uskonpuhdistukseen,
oleskeli varsinkin Genevessä. Tultuaan 1602
Aleksandrian ja 1620 Konstantinopolin patriarkaksi
hän piti yllä yhteyttä varsinkin reformeerattujen
kanssa, lähetti nuoria kreikkalaisia Englantiin
opiskelemaan ja oli kirjeenvaihdossa
sveitsiläisten ja englantilaisten reformeerattujen, vieläpä
Axel Oxenstjernankin kanssa sekä koetti täten
kreikkalaisessa kirkossa saada aikaan
uudistuksia. Englannin kuninkaalle hän lahjoitti
kuuluisan raamatunkäsikirjoituksen (Codex
alexandri-nuksen). Uskontunnustuksessaan f pain. Genèvessä
lätin. 1629, kreik. 1633) hän läheisesti liittyi
reformeeratun kirkon oppeihin. Hän sai
vastaansa jesuiittain vihan, kun ei voinut olla
suopea katolista kirkkoa kohtaan, joka tähän aikaan
harrasti katolisten kirkkojen yhtymistä.
Jesuiittain vehkeilyjen vuoksi K:ta syytettiin sulttaani
Murad IV:n edessä valtiokavalluksesta ja hänet
kuristettiin sulttaanin käskystä kuoliaaksi. K:n
pvrkimvsten jäljet kasvoivat pian umpeen.

(L. H.)

Kyrk para (turk.. ,.40 paraa"), turkkilainen
raha = 1 piasteri = 22.8 p.

Kyrkslätt ks. Kirkkonummi.

Kyros ks. K y y r o s.

Kyrö. 1. Rautatienasema (IV 1.). Toijalan-Tu
run rata-osalla Mellilän ja Auran asemien välillä.
86 km Toijalasta, 42 km Turkuun. Lähellä
asemaa Kyrön höyrysaha. L. H-ven.

2. Kylä Inarissa, Ivalojoen suistossa,
perustettu 1760-luvulla: oli ensimäisen
uudisasukkaan kuoleman jälkeen kauan autiona. V. 1805
muutti sinne Tuomas Kvrö Kittilästä, ja
tämä on katsottava K:n varsinaiseksi peru=
tajaksi. Siihen aikaan alettiin viljellä
suistomaan laajoja saraniittyjä ja pidettiin paljon kar
jaa (jopa 20 lypsävää lehmää. 3 hevosta ja 100
lammastakin taloa kohti). K:ssä viljeltiin viime
vuosisadalla verrattain suuressa määrin ohraa
(Suomen pohjoisimmat ohrapellot), mutta nyt
tämä viljelys on taantunut. Kyröläiset
huuhtovat kultaa säännöllisesti joko ennen heinäntekoa
tai heinänteon jälkeen Ivalojoen hiekkatörmistä.
K. on Suomen pohjoisin suuri suomalaisasutus
(pari perhettä on kuitenkin sekarotua) ; komeasti
rakennettu. J. E. R.

Kyrönjoki, joki Etelä-Pohjanmaalla, pituus
169 km. sadealue 4.897 km", alkaa »Suomenselän"
vedenjakajalla olevasta Kauhajärvestä ja juoksee
Kauhajoen ja sitten Ilmajoen nimisenä pohjoista
ja koillista kohden, kunnes Ylistaron kirkon
itäpuolella tekee suuren polven länteen ja
luoteeseen päin virraten sitä suuntaa Koivulahteen.
Kauhajoelta alaspäin K. virtaa tyynesti
yhtämittaisen tasangon läpi. hyvin rakennettujen
kylien ja viljavien peltojen välitse. Alavat maat
Ilmajoen ja Ylistaron välillä joutuvat usein
kevättulvan alle suureksi haitaksi viljelykselle.
Koska K:n latvajuoksu on n. 200 m yi. merenp..
on näin lyhyellä matkalla paljon koskia erittäin
kun joen keski juoksussa on niin pitkä suvanto.
Myös suuret lisäjoet, Jalasjoki ja Seinäjoki, ovat
verrattain koskisia. Kun K. kääntyy länteen,
on se taas joutunut viljavainioiden ja kylien
keskelle. Ennen olivat kosket näillä seuduin
täynnä myllyjä, ,.joiden lukemattomat pyörivät

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0150.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free