- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
261-262

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kyrönsaari ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

2(51

Kyrönsaari—Kyrösjärvi

26if

vesirattaat sekä niikyväisesti että kuuluvasti
muistuttivat K:n tärkeästä telitävästä näiden
jyviä tuotta vain seutujen taloudessa". Mutta
nykyään ei ole (ainakaan Hydrografisen toimiston
julkaiseman „Suomen tärkeimpien koskien
luettelon" mukaan) K:ssa yhtään myllyä, sahaa tai
muuta teollisuuslaitosta, lukuunottamatta
Oris-inalan tehdasta. Monien koskiensa tähden K. ei
ole höyrylaivakululle sopiva, paitsi muutamin
paikoin Ilmajoella, missä on kulkenut
höyrylaivoja. Venekulkuakaan ei paljoa harjoiteta,
sittenkuin on rakennettu rautateitä melkein pitkin
koko jokea. K:n leveys vaihtelee n. 125 m:n
tienoilla. Syvyys on suvannoissa 1,8-12 m.
Keski-korkeanveden aikana K. vie n. 200 m3 vettä
sekunnissa. kevättulvan korkeus joen suistossa
korkeintaan 2 m. Suupuolellaan K. jakautuu useani
piin, jotenkin kapeihin ja laakeiliin
laskuhaaroi-liin, jotka juoksevat matalain, ruohoisten
niittyjen muodostaman suistomaan kautta.
Haarautuminen alkaa „Majfjärden"istä. Vanha päähaara
on Lappsundsä, joka kesällä vie vain 0,5 m’vettä
sekunnissa. Siitä menee kanavoitu Stenörssund
Morrfjärden-lahteeu. Itään Majfjärdenistä
kulkee Kilsor-juopa, joka ajoittain on ollut tukossa
ja jota useasti on perattu. Levein ja syvin
haaroista on Stenå, joka vie n. 25 m3 vettä
sekunnissa. Rinnakkain sen kaussa kulkee
Kallgrund-juopa, jossa ei ole niin paljon vettä kuin
edellämainitussa. Molemmat perattu kruunun
kustannuksella. Kaivettu kanava vie Majfjärdenistä
Stenftn suuhun (Vidjeholman kanava) ja toinen
(Miilsorfjärdin kanava) Stenån suusta
Kilsor-juovan suuhun. Näillä haaroilla ja kauavissa
voivat kulkea vain litteäpohjaiset veneet. Suisto
kasvaa niin nopeasti, että suuret selät, jotka
n. sata vuotta sitten vielä lainehtivat, nyt ovat
muuttuneet niityiksi, ja suilri Vassor-selkä on
jo niin matala, että siitä suuressa osassa pääsee

Kyrönjoen koskiluettelo:

Nimi. [-Putouskorkeus-] {+Putouskor- keus+} m. [-Hevosvoimain-] {+Hevos- voimain+} iUlrU keskiveden aikaan.
(Kauhajoki)
Jyllinkoski........ 12,o 8(10
(Ilmajoki)
Västilänkoski...... 2.»
(Varsinainen Kyrönjoki1
Korpelankoski ...... 1.0 160
Kylän äänkoski...... «72
5 Kyyrän- „ ..... 1.» 481
Suonosten- „ .... 1,5 380
:c Kirkon- „ . . 3,7 987
Kilyliln- „ ...... 1,4 373
M Pappilan- „ ...... 1,5 +20
Hypajän- ........ 1,8 552
Hiiri- ., 3,9 1,248
Perkiiin- ........ 367
Merikaarto- „ ...... 1,8 600
Kolkki- ...... 1.8 433
Boskars ja VSrtbykosket 2,5 833
Sivujoet:
.Talasjoki
Mvllykylankoski..... 6.7 268
Pitkä- „ ..... 35,3 2,353
Seinäjoki
Seinäjoen tehtaan kosket . . 16,o 1.067
Orismnlanjoki
Orismalan tehtaan kosket 10,7 71

ainoastaan juopien meren pohjalla vielä tuntu
vissa väylissä jokiveneillä soutamaan. Useat suuret
saaret ovat kasvaneet kiinni mantereeseen. K. ei
ole huomattavasti kalarikas. Humushappojen vai
kutuksesta ruskealle vivahtava vesi ei houkuttele
sinne lohilajeja. K. on antanut nimen Ison- ja
Vähänkyrön suurille pitäjille. [Rosberg, ..Botten
vikens finska deltan". Maant. yhd. julkaisu II.]

J. E. R.

K. on vanhimpia asutuskeskuksia maassamme.
Nimenomaan varhemmalta rautakaudelta
tavataan sen varsilta runsaita löytöjä —- kivikaudella
sen alijuoksun seudut vielä olivat meren vallassa
— myöhemmältä rautakaudelta löydöt jonkun
verran vähenevät, mikä varmaankin on yhteydessä
entisen, mahdollisesti germaanilaisen asutuksen
häviämisen kanssa maahan muuttaneiden
suomalaisten tieltä. Kristinuskon tulon jälkeen
syntyivät I\:n varsilla Pohjanmaan vanhimmat pitäjät
Mustasaari ja Isokyrö, jälkimäinen käsittäen
alussa suurimman osan Etelä-Pohjanmaata, jonka
ohessa sen asukkaat omistivat erämaita ja
kalastuspaikkoja kaukana sisämaassa Suomenselän rin
teillä. K. G.

Kyrönsaari ks. Kyrönsalmi.

Kyrönsalmi, itäisin niistä kolmesta salmesta,
jotka johtavat Haapavedestä (Suuresta H:stii)
eteläänpäin Savonlinnan kaupungin ohi: K:n ja
Pitkänsillansalmen välisellä saarella sijaitsee
pääosa kaupunkia. Kyrönsalmen eteläpäässä olevalla
Kyrönsaarella on Olavinlinna;
pohjoisemman osan ylitse kulkee Elisenvaarasta tuleva
rautatie siltaa myöten. Salmessa käy voimakas
virta. L. II-nen.

Kyrösjoki ks. Kyrösjärvi,
Kyröskoski.

Kyrösjärvi, suurin järvi Ikaalisen 1. K:ii
reitissä, ioka Kyrösjoen, Kirkkojärven, Alanen
selän. Mahnalanselän ja .lokijärven kautta laskee
Kokemäenjoen Kuloveteen, on n. 25 km:n
pituinen (lukuunottamatta pitkää ja kapeata
Kovelali-tea. suurin pituus 33 km) ja keskimäärin n. 5 km:iä
leveä; pinnan korkeus S3 m yi. merenp. Paitsi
yllämainittua Kovelahtea on pohjoisessa Kallion
kielenlahti, lännessä laaja Ikaalisenlahti ja idässä
Vähäröyliön- ja Sipsiönlahdet. Rannat ovat osaksi
kallioisia, ja juuri sellaisilla paikoin (Jukulassa)
ovat järven syvimmät, kohdat jotenkin lähellä
rantaa. Suurin mitattu syvyys on 35 m, mutta
sanotaan olevan yli 200 m syvän kuopan.
Rannat ovat enimmäkseen metsäisiä (kuusi- tai
sekametsää, puhdasta mäntymetsää harvemmin).
Rannat on järven laskeminen (1850-luvun lopulla) mo
nin paikoin muuttanut muta- ja lettoperäisiksi.
monet entiset kauniit lahdet ovat vain
kevätkesästä veden alla, loppukesästä niillä kasvaa
karkeata, harvaa saraheinää. K:n laskeminen on
myöskin suuresti vähentänyt entistä kalarun
sautta. Tavallisesti K. jäätyy joulukuun keski
joskus alkupuolellakin. Jäänlähtö tapahtuu
tavallisesti toukokuun alussa. Yleensä sanotaan,
että sekä jäätyminen että jäänlähtö K:ssäon myS
liäisempäli kuin muissa läheistön järvissä. Yleistä
liikettä välittäviä höyrylaivoja on 2.
Tärkeimmät liikesuunnat ovat höyrylaivojen kulkemat:
Kovelalulesta Ikaalisiin ja Kyröskoskelle sekä
Lahdenpohjasta Ikaalisiin. Alkukesästä tukki
lauttoja toinen toisensa jälkeen kulkee pitkin.
K:eä Kvröskoskelle. J. E. R.

Kankirautatehdns.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0151.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free