- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
265-266

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kysyntä ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

265

Kysyntä—Kytö viljelys

266

että ellei erimielisyyttä ilmaannu, vähintään
viides osa, mutta muussa tapauksessa vähintään
puolet seurakunnan koko äänimäärästä
annetaan neljännen vaalisaarnaajan hyväksi. Jos
ainoastaan yksi pappi (lukkari, urkuri) on
virkaan ehdolle asetettu, eikä seurakunta halua
ylimääräistä vaalisaarnaajaa taikka muita esteitä
i i ole ilmaantunut, julistetaan heti
kysymyspäi-vänä tämä ainoa vaaliehdolla oleva virkaan
valituksi (K. L. §§ 198-216, 234; 273-275).

A. F. P.

Kysyntä, taloust., tarkoittaa sekä
hyödykkeiden haluamista (vilkas, laimea k.) että niiden
hyödykkeiden määrää, joita halutaan ostaa.

J. F.

Kythera [-the-, uuskreik. äänt. kipira] (lat.
Cylhera), ital. Cerigo, kreik. kalliosaari, n. 8
km eteläänpäin Parnonin niemimaan
lounais-kärjestä; pinta-ala 285 km2; n. 13.100 as.
Muinoin kuuluisa Aphroditen palveluksen pesäpaik
kana (siksi 18:nnen vuosis. eroottisessa
runoudessa C y t h è r e = „lemmen saari"). Oli
vanhalla ajalla tärkeä purppurasimpukkain
pyynnin vuoksi. K. oli alkuaan Argoksen, sitten
Spartan vallan alainen. Oltuaan n. v:sta 1204
j. Kr. Venetsian alusmaana se liitettiin 1800
n. s. Joonialaisiin saariin sekä siirtyi 1S63
niiden kanssa Kreikan kuningaskunnalle. Kuuluu
eparkhiana Korinthoksen nomarkhiaau.

Kythereia [-the’-] (lat. Cytlier&a, CytkerPia),
Kytheran jumalatar, s. o. Aphrodite.

Kythnos, Kvkladeihin kuuluva saari
Aigeian-meressä; 76 km2, 4,353 as. (1896), jotka
harjoittavat merenkulkua, karjanhoitoa ja
viininviljelystä. —- Pääkaupunki K. sisämaassa, useita
kuumia lähteitä, joista K. on saanut toisen
nimensä Thermia.

Kytkin, konet., koneenosa, jolla kaksi muuta
koneenosaa yhdistetään 1. kytketään
toisiinsa siten, että toisen liike siirtyy toiseenkin.
— Akselikytkin on akselin eri osien
liitto-väline. Nämä ovat tarkoituksensa mukaan joko
kiinteitä, liikkuvia t. i r r oi tettavia.
Kiinteät k:t liittävät akselit jäykästi toisiinsa.
Tavallisin näistä on laippakvtkin (kuva 1);
kytkimen puolikkaat a ja b ovat kumpikin
ak-seliensa päihin c ja d kiinnikiilatut ja pulteilla
toisiinsa yhdistetyt. N. s.
kuorikytki-missä on kaksi puoliskoa o ja b, jotka
puserretaan akselin päitä vasten joko ruuvipulteilla
(kuva 2) tai kartiopintoja pitkin lyötävillä
renkailla (kuva 3).
Kaksoiskartiokytki-missä (kuva 4) on kaksi halaistua
kartiokappa-letta k, jotka muttereita m kiristettäessä
liukuvat tuppilon a vastaavia kartiopintoja pitkin
pusertuen samalla akselia vasten.

Liikkuvat k;t päästävät akselit joko
pitkittäin tai poikittain jonkunverran liikkumaan.
Laajenemi s-k :n osat a ja 6 (kuva 5) ovat
akse-leihinsa kiinnikiilatut, ja kummassakin on
sakaroita s, jotka sopivat vastaosan syvennyksiin k.
Laajenemis-k :iä käytetään, kun lämpötila
kovasti vaihtelee. Keskenänsä kulman muodostavat
akselit yhdistetään toisiinsa nivel- 1. u n i v e
r-s a a 1 i-lcillä (kuva 6) : osat n ja b ovat kumpikin
akseliensa päähän kiilatut ja tapeilla t
liikkuvasti renkaaseen r yhdistetyt.

I r r o t u s-k :llä akselit voidaan käynninkin
aikana kvtkeä tai erottaa. Näistä on vanhin

Kuva 2.

Kuva 3.

Kuva 1.

Kuva 4. Kuva 5.

Kuva 6.

h a n k a u s-k. (ks. t.). Seisova akseli voidaan
kytkeä nopeasti pyörivään akseliin vain
hankaus-kiliä. K o p p a-k. on suojuskotelon sisään
suljettu kytkin. — Kytki naisa ks. Veturi.
— Kytketty pyörä ks. Veturi. —
Rautatievaunujen kytkimet ks.
Veto-laitos. v. V-la.

Kyttyrä ks. K y f o s i s, P o t t i n t a u t i.

Kyttyräselkäinen ks. P o 11 i n tauti.

Kyttyräyökkö ks. P 1 u s i a.

Kyttälä. 1. Rautatienasema (V 1.), Tampereen
Porin radalla Kauvatsan ja Risteen asemien vii
Iillä, 86 km Tampereelta, 50 km Poriin.
Laiva-liike Huittisten lauttakylään. — 2. ks.
Tampere. L. H-nen.

Kützing, Friedrich Traugott
(1S07-93), saks. levätutkija. Teoksia; ,.Tabulæ
phyco-i logicæ" (1846-71), „Species algarum" (1849).’

Kytäjä 1. Kytö järvi (ruots. Nääs),
maatila Nurmijärvellä Kytöjärven rannalla, lähellli
Kytäjän asemaa Hyvinkääu-Pyhäjärven radan
varrella, yhdistetty säteri-, ratsu- ja verotiloista,
käsittää kaikkiaan 6 3/4 manttaalia. 18,000 ha.
Paitsi päätilaa on 5 ulkotilaa. Saha ja mylly,
turvepehkutehdas ja tiilitehdas. — Omistajat eri
aikoina: Armfelt-suku, tohtori Iudrenius,
hovi-jahtimestari C. Linder (1S60-1907) ja nykyään
kamariherra Hj. Linder. Päärakennus jokseen
kin uusi, huvilatyylinen. A. Es.

Kytöjärvi ks. Kytäjä.

Kytömaa ks. Kytöviljelys.

Kytöviljelys 1. kydön poltto, vanha
viljelystapa, jossa maanpintaa polttamalla on
koetettu saada tuhkaa maan lannoitukseksi. Kun
kaskiviljelyksessä tavallisesti pintaa vain
kärvennettiin tulella, niin kytöviljelyksessä on itse
ruokamultaa pitemmän aikaa polttamalla
hävitetty. Se on siis vielä enemmän kuin
ensinmai-nittu ryöstöviljelystii. K:tä on harjoitettu sekä
kovalla (savi-) maalla että niityillä, sekä
uutis-viljelyksenä että vanhoilla viljelysmailla.
Tavallisin menettely oli seuraava: kydötettävälle
maalle tuotiin (usein jo talvella) puunrunkoja,
oksia ja risuja; nämä ladottiin lavoihin, joiden
päälle peittäen nostettiin kynnetyn ruokamullan
viilloksia ja turpeita. Nämä roviot sytytettiin
ja saivat vähitellen palaa kunnes kaikki oli
tuhkana. Täten valmistettuun maahan kylvettiin
joko ruista tai useimmiten kauraa, jota kasvoi
yksi sato, joskus kaksi, mutta sen jälkeen
maa uupuneena jäi pitkiksi ajoiksi
hyödyttömäksi kedoksi tai vain niukkaa heinää
kasvavaksi niityksi tai laitumeksi. Joskus annettiin
kynnetyn niityn pinnan palaa ilman puurovioita.
K:tä on harjoitettu eräissä seuduin Hämettä ja
Länsi-Suomea. On nykyisin melkein hävinnyt.
V:n 1886 metsälain 26 §:ssii sanotaan k:stä:
i ..Kydönpolttoa toimitettakoon ainoastaan rii-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0153.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free