- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
269-270

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kyyhkyset ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kyyhkyset—Kyykäärme

271)

ja 1008 hän järjesti Helsinkiin oman
yksityisnäyttelyn. Joulu- ja tammikuussa 1911-12
pidettiin Helsingissä K:n jälkeenjättämien teosten
muistonäyttely. K., joka sai ennenaikaisen
surmansa tapaturmalaukauksesta metsästysretkellä,
oli kuollessaan vasta uransa alussa, mutta oli
jo maalauksillaan alkanut yleisössä herättää
huomiota kaukaisimman Pohjolan luonnon ja
tapojen kuvaajana. Hänen maalausaiheensa esittivät
lappalaisia, heidän asumuksiaan ja porojaan,
La|lin jylhiä tuntureita, säihkyviä revontulia ja
sinihohteisia kuutamoöitä sekä metsää lumen
peitossa ja sen erilaista eläinmaailmaa. Iv:n
maalausten taiteellinen puoli ei vielä läheskään aina
pystynyt vastaamaan sitä mielenkiintoa, minkä
hänen maalauksensa herättivät kansa- ja
luonnontieteellisinä kuvauksina, mutta parhaimmissa
tauluissaan, varsinkin talvikuvissaan, K. osoitti
ilmeistä luonnontajua, joka tälle omalla alallaan
työskentelevälle taiteilijalle lupasi paljon
kehitysmahdollisuuksia. E. R-r.

Kyyhkyset (ColumbidceJ on heimo
kyyhkys-liutujen ryhmässä. Niillä on aina hyvin
kehittynyt hankaluu,
siivet ja pyrstö,
useat lajit
erinomaisia lentäjiä.
Sieraimet rako-

maiset,
yhdensuuntaisina yläleuan reunan
kanssa. N. 480
lajia useissa
alaheimoissa ja
suvuissa. Tärkein
näistä on
kyyhkysen suku
(Co-lumba), jolla on
sukulaisistaan erottavana tuntomerkkinä
erittäinkin vain yläpäästään höyhenikäs nilkka ja
kuudetta paljoa pitempi l:nen käsisulka;
pyrstö-sulkia 12. S e p e 1-k. (C. palumbus) on
eurooppalaisista lajeista suurin, 43 cm:n pituinen.
Yleis-väri yläpuolella harmaansininen, rinta
punerta-vanharmaa, alapuolet harmaat ja valkeat.
Kaulan alaosan sivuilla puhtaanvalkoinen, leveä juova,
jota vihreänmetalliliohtoiset höyhenet
ympäröivät. Siivillä on valkea juova, joka näkyy
erittäinkin lennossa. Sepel-k. asustaa melkein koko
palearktisella alueella, Suomessa yleisenä n.
65°:lle saakka. Rakentaa pesänsä puun oksalle.
Etelä-Suomessa puiden koloihin pesivä metsä-k.
(C. cenas) on pienempi, 32 cm:n pituinen, se
esiintyy koko Euroopassa ja Lounais-Aasiassa.
Ulkolaisista mainittakoon k a 11 i o-k. (C. livia),
josta kesy-k. polveutuu. Sitä tavataan
Euroopassa Pohjois-Atlantin rannoilla ja Välimeren
seuduissa, Pohjois-Afrikassa ja Lounais-Aasiassa;

pesii kallioille ja vuorenrotkoihin,
tavallisimmin aavan meren rannalla. Kesy-k:stä (C.
liriä domestica) tunnetaan n. 125 rotua. Turtur
i-k. (C. turtur) on levinnyt suureen osaan
Eurooppaa ja Aasiaa. On joskus eksyneenä, kerran
pesivänäkin maassamme tavattu. Sen selkäpuolen
höyhenet ovat ruosteenruskean-harmaita, ruskea*
reunaisia, keskeltä mustia. Kaulalla mustan ja
hopeanvärinen kirjava sepel. Muuten punertava,
paikoitellen vaaleanharmaa. Pyrstösulkien
kärjet leveästi valkoiset. N a u r u-k. (C. risoria)

Sepel-kyyhkynen.

on häkkilintuna hyvin tunnettu. Se on kotoisin
Koillis-Afrikasta ja Intiasta, jossa se asustaa
kuivilla, erämaantapaisilla aroseuduilla.
Pääasiallisin väri on isabella, siivet ovat mustahkot.
sepel kaulalla mustan- ja valkeankirjava. Pituus
31 cm:iä. Merkillisimpiä k:iä on muutto-k.
(C. migraloria), joka aikaisemmin esiintyi
Poli-jois-Ameriikassa keväin, syksyin tavattomissa
parvissa, mutta on nykyään melkein
sukupuuttoon hävitetty. — Muista kyyhkysistä ovat
huomattavimpia k r u u n u-k. (Goura) ja h a m m a s
k. (Didunculus) (ks. n.). E. IV. S.

Kyyhkyslakka, kesy-kyyhkysten suoja- ja
lepopaikaksi tehty laaja, litteä puulaatikko, joka
kiinnitetään lujasti katon räystään alle. K:aan
johtaa useampia niin suuria reikiä, että
kyyhkyset juuri mahtuvat sisään. K:t tehdään tav.
yksikammioisiksi, mutta pesimiseen käytetyt jae
taan osastoihin. E. IV. 8.

Kyyhkyslinnut (Columbæ, Gyrantes 1.
Pui-lastrce) käsittää heimot kyyhkyset
(Columbidae) ja d rontit (Dididae). Niiden
tuntomerkkinä on keskinkertainen koko, pieni pää, lyhyt
kaula, suuret ja kovat höyhenet, lyhyt ja
useimmiten heikko nokka, jonka kärki on kova,
sarveis-aineinen, mutta tyvi pehmeän lihasnahan peit
tämä. Jalat ovat lyhyet, nilkka harvoin pitempi
kuin keskivarvas. Kupu suuri, kaksiosainen.
Ravintonsa k. hankkivat melkein yksinomaan
kasvistosta. Munia on tavallisimmin 2, harvoin 1,
ne ovat aina valkoisia, tasasoikeita. Poikaset
syntyvät avuttomina, sokeina. N. 550 lajia kaikissa
maanosissa. Pohjoisessa kaikki k. ovat
muuttolintuja, etelässä paikka- tahi kiertolintuja.

E. IV. 8.

Kyyhkysposti ks. Kirjekyyhky n e n.

Kyyjärvi Karstulan pitäjän pohjoisosassa,
n. 20 km kirkolta luodepohj öiseen, Saarijärven
reitin luoteisia etäisimpiä latvajärviä; pituus n.
11 km, suurin leveys n. 2,5 km, pituussuunta
luoteesta kaakkoon; laskee etelää kohti
Pääjär-veen muutamien pikku järvien kautta. K:n
keskiosan länsirannalla Lintulahden
taistelupaikka vv:n 1808-09 sodan ajalta. — V. 1907
herätetyn kysymyksen Kyyjärven
kansakoulupiirin muodostamisesta omaksi khrakunnaksi
hylkäsi senaatti 1909 (vrt. Karstula).

L. Il-nen.

Kyykäärme (Pelitis berus), Suomen ainoa
myrkyllinen käärme; silmäterä soikea, pysty, ylä
-leuassa myrkky-hampaat, silmäin
välissä 3 kilpeä,
joita suomurivit

erottavat
toisistaan, sieraimet
aukeavat yhden
kilven keskelle.
Harmaa, punanruskea
tai mustanruskea,
joskus aivan musta;
pitkin selkää
tumma, hammaslaitainen juova; ruumiin
kupeilla rivi
tummia täpliä. Pituus

60-70 cm. K. asuu auringonpaisteisilla
mäenrinteillä. ahoilla, kankailla ja metsissä, missä
se piilee kivien viilissä, risukoissa ja puun-

Kyykaarme.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0155.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free