- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
273-274

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kyyrö ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

273

Kyyrö—Kyöpeli

274

poika, muinaispers. valtakunnan perustaja, tuli
kuninkaaksi 559 e. Kr., valloitti Median 550,
Lydian 546 ja Babylonin 539, antoi juutalaisille
luvan palata kotimaahansa, kuoli sotaretkellä
Jaksartes-virran oikeanpuolisella rannalla
asuskelevia nomadeja vastaan 530. — 2. K.
nuorempi, Dareios II:n ja Parysatiin nuorin poika,
teki 405 e. Kr. salaliiton veljeänsä Artakserkses
Mnemonia vastaan, ryhtyi sitten Vähän-Aasian
maaherrana kreik. apujoukkojen avulla julkiseen
kapinaan, mutta kaatui Kunaksan tappelussa 401.

K. T-t.

Kyyrö, majatalo Ristiinan pitäjässä n. 16 km
kirkolta eteläänpäin; sen lähettyvillä sotakahakka
kesäk. 1789. L. TI-nen.

Kyyrölä (ven. Krasnoe sei o). 1. Kunta ja
kreikkalaiskatolinen seurakunta, käsittää K:n eli
Pärsilän, Parkilan, Suvenojan ja Kangaspellon
kylät Muolan pitäjän rajojen sisällä. N.
puolitoistatuhatta asukasta, joista suurin osa venäjää
puhuvia. V:n 1720 vaiheilla siirsi nimittäin eversti
Grigori Tsernisev. joka 1710 oli saanut
lahjoitukseksi joukon taloja Muolan pitäjässä, autiotaloihin
Parkilan, Kyyrölän ja Kangaspellon kylissä
yhteensä n. parisataa venäläistä maaorjaa. Näin sai
alkunsa Kyyrölän seurakunta, jolla 1765 oli oma
pappinsa. Kirkko rakennettu 1803. — Kyyrölän
maaorjat saivat persoonallisen vapautensa, kun
Vanha-Suomi yhdistettiin Suomeen, sekä
sittemmin Suomen valtion välityksellä, joka 1878
lunasti Kyyrölän hovin alaiset lampuotitilat,
omistusoikeuden viljelemiinsä maihin. — K:n kylässä
oli 24 p. heinäk. 1707 sotakahakka ruotsalaisten
ja venäläisten joukkojen kesken, joka päättyi
edellisille voitollisesti.

2. Kyyrölän liovitila K:n kylässä, osa Grigori
Tsernisevin 1710 saamasta lahjoitusmaasta,
myö-tiin 1801 valtioneuvos Bogojevskille, joka rakensi
Kyyrölään komean herraskartanon. N. 1830 tila
joutui oston kautta Rajajoen kivääritehtaan
alaiseksi. V. 1878 valtio lunasti hovin alaiset
lampuotitilat, yhteensä 9’/,„ vanh. manttaalia, 10.600
tynnyrinalaa, 160.886 mk :11a. A. Es.

Kyyti ks. Kyyditys.

Kyytilaitos ks. Kyyditys.

Kyytilohko, alue. jonka asukkaat yhteisesti
ylläpitävät paikallista kyytilaitosta. Tällaisen
alueen on vanhoista ajoista muodostanut
kihlakunta maalla. Kaupungit ovat yleensä itsenäisiä
kyytilohkoja. Tämä säännös on nykyäänkin
voimassa, elleivät kaikki kihlakunnan kunnat suostu
muusta jaosta. Kukin kunta kvytilohossa
suorittaa kuitenkin yksinänsä sen kestikievarin- ja
kyydinpidon, joka sille on jaettu, ks.
Kyyti-vero, Kihlakunta, K u n t a. N. M.

Kyytiraha, korvaus, jonka matkustaja on
velvollinen suorittamaan käyttämästään kyydistä.
Voimassa olevan asetuksen mukaan k. on
määrätty kaupungista lähtevälle kyydille 18 penniksi
kilometriltä ja maalta lähtevälle 14 penniksi
samalta matkalta. Venekyydistä kunta saa antaa
erikoisia määräyksiä, mitkä ovat kuvernöörin
vahvistettavat, ks. K y v t i v e r o. N. .1/.

Kyytirasitus ks. Kvytivero ja K y y d
i-t y s.

Kyytirättäri ks. R ii 11 ä r i.

Kyytivero, vanhimpia manttaaliin pantua
maata rasittavia veroja, jonka tarkoituksena
on ylläpitää kyytilaitosta. Jo 1600-luvun keski-

vaiheilla Ruotsin valtiopäivät myönsivät tällaisen
veron (skjutsfärdspenningar), jota sitten kauan
maksettiin n. 2 mk:n suuruisena kultakin
täydeltä kruunu- ja veroluontoiselta manttaalilta.
Rälssitilat maksoivat vain puolet ja säterit,
papiston puustellit ynnä muutamat muut olivat
siitä kokonaan vapaita. — Kestikievareita oli
maassa 1900 1.040 ja reservipaikkoja 192. Näistä
annettiin kaikkiaan kyytejä 303,130 ja koko
kyytilaitoksen kustannukset nousivat vv.
1896-1900 keskimäärin v:ssa 361,447 mk:oon 19 p:iin.
Kun tämä tuntuva rasitus on yksinomaan
manttaaleille jaettuna kehittynyt kovin epätasaiseksi
maan eri osissa, on eduskunnan jo 1910
hyväksymässä uudessa kyytilaissa, mitä ei hallitsija kui
tenkaan vielä ole vahvistanut, erityinen
kyyti-vero kokonaan poistettu ja kyytilaitos
kokonaisuudessaan yli koko maan määrätty yleisillä
valtionvaroilla kustannettavaksi. N. .1/.

Kyyttö, värinimitys lehmälle, jonka kupeet
ovat punaiset, ruskeat, mustat j. n. e., mutta
selkä ja vatsan alus valkeat. Karjalassa tätä
nimitystä vastaa j u o n o 1. j u o n i k k i. Vaalea
[ punakyvttö on itäsuomalaisten jalostetun karjan
halutuin ja pääväri. TJ. li.

Kyyvesi on Kymijokeen laskevan
Mäntyharjun reitin suurin latvajärvi, joka laskee tämän
reitin pääjärveen Puulaveteen Rauhasalmen.
Rau-hajärven ja Läsä- 1. Kyykosken kautta. Pituus,
suunnassa luodepohj.-kaakkoetel.. on 33,5 km,
suurin leveys 10 km: pinta-alaltaan K. on 146.s
km2. Rantaviivan pituus on 254.4 km. K. on
jotenkin täsmälleen 100 m yi. merenp. Syvyys
vaihtelee Iv:n suurimmassa selässä, Poroselässä.
6-13 m välillä. K:ssä on lukuisia saaria, ja ranta
on. paitsi itäistä, joka on eheä ja suors,,
rikki-pirstoutunut lukuisiin luodepohj.-kaakkoetel.
suunnassa kulkeviin lahtiin. Rannat ovat
suureksi osaksi kallioisia, kauempana on soita.
Haukivuoren kirkko sijaitsee K:n itärannalla,
jota Savon rata seuraa useita km:ejä. Samalla
rannalla on höyrysaha. Kaksi höyrvvenettä
välittää liikennettä. K. vastaanottaa vettä Pitkä
järvestä ja Härkäjärvestä. Vv. 1865-70 K. lasket
tiin 1,78 m:iä tavallista matalanveden pintaa
alemmaksi. J. E. 7?.

Kyzikos, muinainen, miletolaisten perustama
kreik. kaupunki Propontiin etelärannikon
keskikohdalla, vuorisella (Dindymon-vuori)
niemekkeellä. lähellä kapeaa kannasta, joka yhdisti sen
mannermaahan. Kaupalle edullisen asemansa
vuoksi K. tuli rikkaaksi ja mahtavaksi;
saavutti korkeimman kukoistuksensa
makedonialaisten ja roomalaisten aikana. Sen kultarahat
olivat laajalti käypiä. — Melkoiset rauniot.

Kyökki (ruots. kök), keittiö.

Kyökkilatina (lat. latinitas culinaria).
barbaarimaista latinaa, varsinkin keskiajan
turmeltunutta munkkilatinaa, johon oli sekoitettu paljon
sanoja ja puheenparsia rahvaan kielestä.

Kyöpeli, Gananderin mukaan kummitus, joka
telmi huoneissa, vanhoissa linnoissa ja
näyttäytyi mestauspaikoilla ynnä kalmistoissa. M. A.
Castrén päättää sen tarkoittavan semmoista
vainajaa, joka elinaikanaan oli tehnyt rikoksia.
Molemmat yhdistävät sen saksalaiseen Kobold; tästä
tavataan myös muoto Kobel, jota vastaa
inkeriläinen vanhanpojan tai vanhanpiian nimitys
ko-pecli. Naimattomuutta pidettiin rikoksellisena

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0157.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free