Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Käkisalmen lääni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
277
Käkisalmen lääni—Käkisalmi
278
uudelleen venäläisille ja pysyi heidän hallussaan,
lyhyttä poikkeusta v. 1411 lukuunottamatta, aina
v:een 1580, jolloin Pontus de la Gardie Kaarle
ITenrikinp. Hornin, Herman Flemingin y. m.
kanssa tulipommeilla sen sytytti tuleen ja
valloitti. Linnanväki ja kaupungin asukkaat
saivat silloin oikeuden lähteä vapaasti kaupungista,
mutta kun he veneillä ja lotjilla tavaroineen
koettivat pyrkiä Laatokalle, murskautuivat
alukset linnan alapuolella olevissa koskissa ja
kol-inattatuhatta käkisnlmelaista sai kuohuissa
surmansa. Vv. 1322, 1348 ja 1573 olivat
ruotsalaiset jo yrittäneet valloittaa linnaa
onnistumatta kuitenkaan paremmin kuin että
viime-main. v. polttivat esikaupungit kokonaan. —
Venäläisten hallussa oli linna pitkät ajat
nähtävästi ainoastaan mataloiden vallien ja niille
rakennetun paaluaidan sekä kuohuvan kosken
suojaamana. Kun 1360 tulipalo perinpohjaisesti
hävitti kaupungin ja linnan, rakennutti posadnikka
Jakov (1364) linnaan kivestä ampumareijillä
varustetun tornin. josta jonkunverran lienee
jätteitä vielä nykyisessäkin tornissa. Vv.
1580-(17. jolloin K. 1. oli ruotsalaisten hallussa,
rakennettiin linnaa ahkerasti ja korjattiin sen
vieressä olevan pesäkaupungin valleja. Täyssinän
rauhassa (1595) täytyi ruotsalaisten kuitenkin
luvata K. 1. venäläisille, vaikka luovutus tapahtui
vasta Suomen silloisen käskynhaltijan Klaus
Flemingin kuoltua 1597. Tällä kertaa kesti
venäläinen aika ainoastaan alun toistakymmentä
vuotta. V. 1609 lupasivat venäläiset saamastaan
avusta K. l:n lääneilleen ruotsalaisille, ja kun
eivät lupaustaan täyttäneet, valloitti Pontus de la
Gardie sen 1611 puolivuotisen piirityksen
perästä. V. 1656 venäläiset piirittivät kolmatta
kuukautta linnaa, jota urhoollisesti puolusti Olavi
Pentinp., aateloituna Granatenburg (ks. t.),
mutta vasta Ison vihan alussa, 1710,
ruotsalaiset menettivät K:n l:n. Sen jälkeen se ei ole
esiintynyt sotanäyttämönä, mutta oli kuitenkin
venäläisen sotaväen hallussa aina 1850-luvulle saakka.
1700-luvun lopulla ja seuraavan sataluvun alussa
oli linnan tornissa aika-ajoin valtiollisia
vankeja (in. m. eräs ,.nimetön", jonka on arveltu
olleen itse tsaari Iivana VT. sen jälkeen
Pu-gatsevin perhe ja viimeksi puolenkymmentä
dekabristia v:n 1825 selkkauksista). Suomen
valtiolle jouduttuaan linna oli nelisenkymmentä
vuotta kokonaan tyhjänä, mutta v:sta 1894
saakka on siinä ollut Käkisalmen kaupungin
omistama kansatieteellinen museo.
..Uutta linnaa", joksi vanhaa linnoitettua
kaupunkia Ison vihan jälkeen alettiin nimittää,
käytettiin sen perästä kuin sotaväki sen jätti
pari-kvmnientä vuotta tunnustusvankilana; 1889 sii-
Kakisalmen linna.
hen rakennettiin parantumattomien
mielisairaiden hoitola. A-i K-nvn.
Käkisalmen lääni kuului Novgorodin vallan
aikana n. s. Votskaja pjatinaan 1. vatjalaiseen
viidennekseen. Tämän läänin, joka Ruotsin
vallan aikana käsitti Laatokkaa ympäröivän osan
nyk. Viipurin lääniä ja Karjalaan kuuluvan osan
nykyistä Kuopion lääniä, valloitti Pontus de la
Gardie 15S0 Venäjältä Ruotsille, mutta 1597 se
luovutettiin Täyssinän rauhan johdosta jälleen
Venäjälle. V. 1611 Jaakko de la Gardie
valloitti Käkisalmen läänin uudelleen Ruotsille, ja
sen luovutus vahvistettiin Stolbovan rauhassa
1617. Tämä alue oli silloin jaettu kahteen osaan:
eteläiseen ja pohjoiseen lääniin. Edellinen
käsitti 3. jälkimäinen 14 pogostaa 1. pitäjää.
Sen lisäksi oli hallinnollinen jako starostioihin.
mitkä enimmästä päästä olivat kirkollisia
pitäjiä 1. pogosteja suuremmat.
Jo ennen Stolbovan rauhaa ja varsinkin sen
jälkeen siirtyi lukuisasti kreikanuskolaisia
Venäjälle peläten Ruotsin hallituksen toimia
luterilaisuuden levittämiseksi heidän keskuudessaan.
Kaarle X Kustaan Venäjän sodan jälkeen siir
tyi jälleen tuhansia kreikanuskoisia karjalaisia
Venäjälle peläten kostoa, koska sodan aikana
olivat olleet venäläisten puolella. Käkisalmen
lääniä kohdeltiin pitkät ajat Stolbovan rauhan
jälkeen voittomaana, jonka asukkailta puuttui
m. m. oikeus lähettää edustajia Ruotsin
valtiopäiville. Kun Ruotsi Uudenkaupungin rauhan
kautta 1721 oli kadottanut eteläosan tätä lääniä,
yhdistettiin sen pohjoinen osa Kyminkartanon
lääniin. K. R. M.
Käkisalmen rovastikunta käsittää
Käkisalmen. Kaukolan, Pyhäjärven, Sakkolan. Räisälän.
Valkjärven. Raudun ja Metsäpirtin seurakunnat.
Savonlinnan hiippakuntaa. L. H-nen.
Käkisalmen tuomiokunta käsittää seuraavat
5 käräjäkuntaa: 1. Räisälä, 2. Käkisalmi ja
Kaukola, 3. Sakkola ja Metsäpirtti, 4. Pyhäjärvi.
5. Hiitola. Viipurin hovioikeuden alainen.
L. H-nen.
Käkisalmi (ruots. Kexholm), kaupunki
Kaakkois-Karjalassa, 61° 1’ pohj. lev. ja 47° 50’
it. pit. Greenw., sijaitsee
Vuoksen pohjoisen
suukaa-ran varrella parin km:n
päässä Laatokasta. A s
u-k a s 1 uku oli 1910
kirkonkirjojen mukaan 1,443
(henkikirjojen 1,515) henkeä,
joista 1,332 ev.-lut. ja loput
kreik.-kat. seurakunnan
jäseniä; äidinkielenä on
melkein poikkeuksetta kaikilla
suomi. Varsinaisen
kaupungin pinta-ala on 0,7»
km1: sitäpaitsi kaupunki omistaa 759’/3 ha
metsää (vuositulot 2.000 mk.), 178 ha peltoa ja niit
tyä (vuokralla kaupunkilaisilla, vuosivuokra
6,500 mk.) sekä 75 ’/, ha joutomaata.
Kaupunginosia erotetaan virallisesti kaksi, joita
jokapäiväisessä puheessa sanotaan Suomenrannan
puoleksi ja Rintkan puoleksi, mutta sen lisäksi
muodostavat viime vuosina kaupungin
pohjoiseen laitaan syntynyt esikaupunki ja vastaisella
puolella, vanhassa linnoituksessa (n. s. ..Uudessa
linnassa") sijaitseva valtion turvalaitos (nvk.
Käkisalmen vaakuna.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
