- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
279-280

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Käkisalmen lääni ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

279

Käkisalmi

280

Käkisalmen asemakaava.

180 sairaspaikkaa) omat kaupunginosansa.
Huomattavimmat rakennukset ovat kylpylaitos
(1897), kaksi kreikk.-kat. seurakunnan kirkkoa
(rak. 1847 ja 1894, viimemainitun arkkitehtinä
Jae. Ahrenberg) sekä turvalaitoksen
rakennukset. Puistoja on kaupungissa kaksi: toinen
kaupungin keskelle tehty, toinen kylpylaitoksen
ympärillä oleva luonnonpuisto. Satamia on
kaksi: n. s. Vanha satama km:n päässä
kaupungista, on Vuoksen laskun jälkeen (1857) niin
mataloitunut, etteivät siihen ole kaikkina aikoina
laivat päässeet, ja siksi on täytynyt näihin asti
enimmäkseen käyttää 9 km:ii päässä olevaa
Kivi-salmen satamaa. Kesällä 1910 on Vanha satama
kuitenkin valtion avustuksella verrattain
suurilla menoilla (200.000 mk) saatu kuntoon.

Kaupungin tulo- ja menoarvio v:ksi
1911 nousi Smk: aan 117,981:40, taksoitus
Smk: aan 25,573:20 (1910 samat erät Smk.
153,558:67 ja 25,180:17). Huomattavimmat
menoerät olivat (1911): opetustoimi ja muut
sivistyslaitokset Smk. 39.926,67, yleiset työt Smk.
17,815:—, terveydenhoito Smk. 15,240:—,
vel-kaiti kuoletus ja korot Smk. 9,691:73,
maistraatti Smk. 7,650: —, köyhäinhoito Smk. 6.340: —.
kaupungin omistamat kiinteistöt on arvioitu
(1909) Smk:aan 526,100:—. Velkaa oli
kaupungilla v:n 1910 lopussa Smk. 144.333:33.
Kaupungin rahaston pysyväinen pääoma, jonka korot
käytetään vuotuisiin menoihin, on Smk. 102,872:14;
sen lisäksi on kaupungilla kansakoulurahasto
(Smk. 160,000: —) ja köyhäin rahasto (Smk.
38,000:—), joiden pääomien korot käytetään
niinikään nimensä osoittamien menoerien
lyhentämiseen. — Väki- ja mallasjuomakauppa on
kaupungissa ollut lakkautettu v:n 1907 kesäkuusta v:n
1911 kesäkuuhun. V. 1007 oli kaupungin osuus

anniskeluyhtiön voittovaroista Smk. 7,264:24. —
Kouluja: kansakoulut (5 luokkaa, 5 vakinaista
ja 2 tuntiopettajaa, 154 opp. syksyllä 1910),
8-luokkainen yhteiskoulu (160 opp.),
Rouvasväen-yhdistyksen kannattama kutoma- ja käsityökoulu
(23 opp.). kuuromykkäkoulu (10 opp.).
Kirjastoja on kaupungissa kaksi: kaupungin
kansankirjasto (2.172 nid., lainauksia v. 1910 4,223;
kaupungin vuotuinen kannatus 500 mk., ja
seurakunnan kirjasto (706 nid., lainauksia 1910 585).
Sanomalehtiä: „Käkisalmen sanomat" (3 kert.
viik.) ja ,.Käkisalmen suomalainen" (2 kert. viik.).
Yhdistyksiä ja seuroja:
Kansanvalistusseuran Käkisalmen haaraosasto. Vapaaehtoinen
palokunta, Työväenyhdistys, Raittiusseura,
Rou-vasväenyhdistys, Nuorisoseura, Nuorsuomalainen
yhdistys. Suomalainen seura y. m. Pankkeja:
Kansallis-osakepankin ja Pohjoismaiden
osakepankin haarakonttorit sekä kaupungin säästöpankki
(per. 1906: vastuusumma 1910 Smk. 24.992: 95.
omat varat 2,341:44).
Teollisuuslaitoksia: Ollilan saha ja mylly (per. 1897, omist.
V. Ollila), Käkisalmen nahkatehdas (omist. J.
Ivuntsi). Kaupungista 7 kirnu päässä on 1845
perustettu Suotniemen saha (omist. K. Reunanen).—
Telefoni 11 a ou 80 tilaajaa. Säännöllinen
laivayhteys on Pietariin ja Sortavalaan. Lähin
rautatienasema on Hiitola (39 km), josta 21 km: n
maantietaipale Kaarlahteen; siitä kesäisin
loppumatka laivalla. Tavaranvaihto on pieni.
Ulkomaille vietiin v. 1910 103,421 m3 puita, joiden
arvo laskettiin 333,696 mk:ksi.

Kaupungin kirkolliset olot ovat olleet
kovin monivaiheisia. Ensimäisenä venäläisenä
ajanjaksona pääsi kreikk.-kat. kirkko näille
tienoin juurtumaan, ja 1500 oli Iv:ssa jo kolme
tämän kirkkokunnan luostaria. Kun kaupunki
1580 joutui ruotsalaisten haltuun, sai se
ensi-mäisen ev.-lut. saarnaajan ja 1611 ensimäisen
kirkkoherran, jolle annettiin virkatalo
Kaukolan Järvenpäästä. Pitkät ajat tämän jälkeen
olivat ympäristön naapuriseurakunnat jossain
suhteessa kaupunkiseurakunnan alaisia:
Unnun-koski 1. Räisälä v:sta 1624 ainakin v:eeu 1690
ja Pyhäjärvi v:sta 1627 jonkun vuoden sekä
1642-1735. Viimemainittuna v. luopui K:u ja
Pyhäjärven yhteinen kirkkoherra ensinmainitusta
seurakunnasta, jonka yhteyteen yhä edelleen
jäivät ympäristökylät (K:n maaseurakunta). Vv.
1824-26 K. oli nimellisesti Räisälän kappelina.

Käkisalmen turvalaitoksen rakennuksia.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0160.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free