- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
281-282

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kälviä ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

281

Kälviä

V. 1845 suurennettiin K:n maaseurakunnan alaa
muutamilla kylillä, ja 1849-69 oli Kaukola K:n
kappelina. Ensimäinen ev.-lut. puukirkon
venäläiset repivät sodan aikana 1656, toinen,
niinikään puukirkko, paloi 1680. Sen sijaan rak.
kivikirkko (valm. 1692) liajoitettiin vasta
kymmenisen vuotta sitten. Ev.-lut. seurak. ei sitä
kuitenkaan saanut käyttää enää Ison vihan jälkeen,
vaan rakensi oman puukirkon.

Kaupungin historia liittyy läheisesti sen
vieressä olevan linnan historiaan ja ulottuu
siten aina 1200-luvulle saakka. Alkujaan lienee
paikalla ollut vain suurenpuoleinen karjalaiskylä,
joka kalarikkaan virran varrelle rakensi
turvakseen Laatokan rannoilla pakanuuden aikana
hyvin tavallisen kylälinnan. Suomenvedenpohjasta
Laatokkaan ulottuvan vesireitin itäisimpänä
päätepisteenä sai kylä sitten arvattavasti myös
jo aikaiseen kauppapaikkana jonkinlaisen
merkityksen ja tuli siitä syystä itäisen ja läntisen
naapurimme vuosisataiseksi riidanaiheeksi.
Ensimäinen kaupunki on nähtävästi sijainnut
nykyisen turvalaitoksen alueella. Sieltä se vähitellen
alkoi, ainakin jo 1400-luvulla, siirtyä nykyään
kuivilla olevan virran poikki Suomen rannasta
Perävosan tiehen ulottuville niityille, sekä
nykyisen Suomenrannan puolen alueelle. 1600-luvun
lopulla asui „pesäkaupungissa", joka nyt oli
vahvojen vallien ympäröimä, ainoastaan linnan
päällikkö, läänin maaherra sekä joku varakas
kauppias ja käsityöläinen ja Ison vihan jälkeen ei
-iellii annettu asua ainoankaan siviilihenkilön.
Vanhasta kaupungin sydämestä oli tullut linna,
ja entiset esikaupungit muuttuivat kaupungiksi,
joka 1800-luvun alusta alkoi kasvaa n. s. Rintkan
puolelle. Kaupungin asukasluku ei ole
kuitenkaan noussut sen alueen laajenemisen mukaan.
Jo 1400-luvun viimeisillä kymmenillä, joilta
meille ovat säilyneet aikaisimmat tiedot K:n
suuruudesta, oli kaupungissa 183 taloa ja 1,500-2,000
asuk., mutta paljoa väkirikkaammaksi ei kaupunki
tiettävästi milloinkaan ole päässyt. Lukuisat
sodat (ks. Käkisalmen linna) ja usein
sattuneet tulipalot (1300, 1580 ja 1634 paloi
melkein koko kaupunki, 1680:n vaiheilla suuri osa,
pienempiä tulipaloja mainitsematta) ovat
päinvastoin sen hyvin usein melkein olemattomiin
hävittäneet. Jouduttuaan Ruotsin valtaan saivat
kaupunki ja sen porvarit koko joukon
etuoikeuksia (tullivapauden 10 v:ksi 1624, vapauden
monista veroista ja oikeuden käydä omilla laivoilla
kauppaa ulkomaillakin), mutta ympäristön
asuk-kaihin ammoisista ajoista juurtunut halu
maakauppaan ja suuremman kaupungin Viipurin
siirtyminen saman valtakunnan alueeseen, estivät

Käkisalmi (torilta satamaan päin).

tuntuvamman vaurastumisen. ,,Kreivin aikana"
K. kasvoi kuitenkin huomattavasti, ja sen
kauppiaat yrittivät käydä kauppaa ulkomaidenkin
kanssa. Mutta pitkäaikainen ei tämäkään
kehitys ollut. Iso viha hävitti kaupungin niin, ettei
siinä vielä 10 vuotta rauhanteon perästä ollut
hengillekirjoitettu kuin 45 asukasta. Ja kovin
hitaasti K. alkoi tämän jälkeen, Viipurin tultua
Etelä-Karjalan hallintokeskukseksi, kasvaa. V.
1800, jolloin K. sai oman raastuvan, oli siinä
n. 400 asukasta. Maaseutuympäristön
kauppakeskuksena se silti pysyi vhä edelleenkin,
kunnes sataman huonontuminen ja maakauppalupa
saattoivat sen tässäkin suhteessa hyvin
vähäarvoiseksi. Paljoa huomatumpi kuin
kauppapaikkana K. on ollut hallinnollisessa suhteessa.
Pähkinänsaaren rauhassa Ruotsilta voittamastaan
alueesta Novgorod muodosti yhden ainoan
hallintoalueen, Korelan linnaläänin, jonka
hallinnolliseksi keskustaksi tuli Korelan eli Käkisalmen
kaupunki. Kun tämä alue neljännes vuosituhatta
myöhemmin siirtyi Ruotsille, jäi K. yhä edelleen
entiseen arvoonsa pysyen tällä tavoin
nelisensataa vuotta Karjalan suurimman osan
pääpaikkana. A-i K-nen.

2. Seurakunta, keisarillinen, Savonlinnan
hiippak.. Käkisalmen rovastik.; sai ensimäisen
luterilaisen kirkkoherransa n. 1611 (vrt. Iv:n
kaupunki, ..kirkolliset olot"). Kirkko puinen,
rak. 1759 (korjattu 1832, 1871); kellotapuli v:lta
1824. — 3. Maalaiskunta, Viipurin 1.,
Käkisalmen kililak., Käkisalmen-Kaukolan
nimis-miesp. Pinta-ala 178,6 km2, josta viljeltyä maata
3,507 ha (1901) ; manttaalimäärä 15,jj,
talon-savuja 227 ja torpansavuja 23 (1907). 3.020 as.

(1910) : 524 ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoitti 323 (1901). 418
hevosta. 1.172 nautaa (1909). — Kansakouluja 3

(1911). (Piirilääkäri ja piirieläinlääkäri K:n
kaupungissa; samoin apteekki.) —
Teollisuuslaitoksia: Suotniemen höyrysaha. Pakarisen
nahkatehdas (Pärnässä), Vuohensalon vesimylly,
Koveron vesimylly (Ylä-Puustissa), Kurenojan
sirkkelisaha (Ylä-Puustissa), Heinosen
vesiturbiini-mylly (Tenkalalulessa). — Hiitolan
rautatienase-malle 38 km. L. II-nen.

Kälviä (ruots. K e 1 v i à). 1. Kunta, Vaasan
1., Pietarsaaren kihlak.. Kälviän-Ullavan
nimis-miesp.: kirkolle Kokkolan kaupungista 22 km,
Kälviän rautatienasema kirkon luona. Pinta-ala
674.5 km2, josta viljeltyä maata 6.016 ha (1901).
Manttaalimäärä 36,5boi, talonsavuja 325,
torpan-savuja 119 ja muita savuja 377 (1907). 4,056 as.
(1910), joista suomenkielisiä n. 97,s % (1900):
599 ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoitti 449 (1901). 355 hevosta.
2.100 nautaa (1909). — Kansakouluja 5 (1911).
I Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia: höyrysaha.
— 2. Seurakunta, konsistorillinen, Turun
ark-kihiippak.. Kokkolan rovastik.; aikaisemmin
Kokkolan kappelina; erotettiin siitä omaksi
pitäjäksi 1639. Kälviään kuuluva Ullavan
rukous-i huonekunta on määrätty eroamaan omaksi
khra-kunnaksi (sen. päät. 22 p:ltä marrask. 1904).
Kirkko puinen, rak. 1905. [E. E. Takala,
..Muinaismuistoja Pietarsaaren kihlak. suomalaisesta
osasta" (Suom. muinaism.-yhd. aikak. XVII).] —
3, Rautatienasema (V 1.) Seinäjoen-Oulun
rataosalla, Kokkolan ja Kannuksen asemien vä-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0161.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free