- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
289-290

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kärnäkoski ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

illustration placeholder
1. Paarma (Tabanus bovinus), naaras. — 2. Huonekärpänen (Musca domestica). — 3. Tsetsekärpänen (Glossina morsitans).

— 4. Anthrax semiatra, vas. kotelokoppa, jossa toukka on loisinut. — 5. Likakärpänen (Eristalis tenax). — 6.

Lihakärpänen (Sarcophaga carnaria). — 7. Volucella pellucens. — 8. Pistokärpänen (Stomoxys calcitrans). — 9. Kuutäpläinen

kukkaiskärpänen (Syrphus seleniticus), 1 ja 2 kärpänen, 3 kirvoja syövä toukka.


valtakunnassa. Kuului 700-luvulla Baierille, sitten
Kaarle Suuren valtakuntaan, saaden nimen
Windische l. Kärntner Mark. Vailitelevain
kohtaloiden jälkeen se joutui 1335 habsburgeille, joille
se lyhyitä väliaikoja lukuunottamatta senjälkeen
on kuulunut. E. E. K.

Kärnäkoski, koski Kuolimojärven laskussa
Saimaaseen, Savitaipaleen pitäjässä n. 7 km
kirkolta pohjoiseen päin, 1788-90:n sodan
taistelupaikkoja; hyvin säilyneitä vallituksia hautoineen.

L. H-nen.

illustration placeholder
Kärppä.


Kärppä (Fœtorius erminea), näädän heimoinen,
22-27 cm (häntä 7-9 cm) pitkä, siro petoeläin.
Kesällä päältä
punanruskea, alta
valkea, talvella
kokonaan valkea,
ainoastaan tuuhea
hännänpää musta.
K. on erittäin
verenhimoinen;
hävittää joukoittain
pikkulintuja, mutta
on hyödyksikin, se
kun tappaa rottia
ja hiiriä. Asustaa
puunkoloissa, ulkohuoneissa, raunioissa.
Synnyttää toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa 4-9
sokeata poikasta. K. tavataan Pohjois- ja
Keski-Aasiassa, Euroopassa Alppien etelärinteille asti;
Suomessa se on koko maassa tavattavissa.

P. B.

Kärpäset (Brachycera), kaksisiipisten
(Diptera) alalahko (ks. t.). Tuntosarvet lyhyet,
tav. 3-niveliset. Ruumis enimmäkseen paksumpi
ja tukevampi ja raajat lyhyemmät kuin
pitkäsarvisten (Nematocera) alalahkossa. Jakautuvat
useaan heimoon:

1. Varsinaiset k. (Muscidæ). Kärsä paksu,
pehmeä, kärjestään laajentunut; pistimiä ei ole.
Imevät nestettä, mutta voivat syödä jähmeitäkin
aineita (sokeria, leipää y. m.) liuottamalla niitä
syljellään, jota erittyy kärsän päästä. Harmaa
huonekärpänen (Musca domestica) on
yleinen kaikkialla ihmisten seurassa, yhtä hyvin
lämpimissä kuin kylmissä maissa. Voi tulla
vaaralliseksi levittämällä taudinsiemeniä.
Syksypuolella ruttosieni (Empusa muscæ) niitä joukoittain
tappaa. Toukka elää tunkioissa, hevosen lannassa.
Lihakärpänen (Sarcophaga) on harmaa,
keskiruumiissa 3 mustaa pitkittäisjuovaa ja
takaruumiissa mustia neliömäisiä täpliä. Synnyttää
eläviä toukkia, jotka se asettaa lihaan.
Keski-ja Länsi-Euroopassa, mutta varsinkin Venäjällä
yleisen Sarcophaga magnifican toukka elää usein
ihmisen haavoissa. Lucilia macellaria asettaa
Ameriikassa ja Itä-Intiassa munansa mieluimmin
ihmisten sieramissa ja korvakäytävissä oleviin
ajoksiin. Toukat tunkeutuvat ruumiiseen ja
aiheuttavat monasti kuoleman. — 2.
Pistokärpäset (Stomoxyidæ) muistuttavat ulkonäöltään
varsinaisia k:iä, mutta niillä on pistävät
suuosat. Stomoxys esiintyy ihmisasunnoissa kuten
huonekärpänenkin ja on hyvin sen näköinen,
mutta pistää kipeästi. Afr.
tsetsekärpänen (Glossina morsitans) aikaansaa pistollaan
nautaeläimissä y. m. karjassa kuoleman.
Glossina palpalis synnyttää neekerien unitaudin
kuljettamalla niihin Trypanosoma-nimisiä
alkueläimiä. — 3. Trypetinæ-heimon edustajista monet
tekevät viljakasveille vahinkoa asettamalla
munansa elävään kasviin. Olki- l.
ohrakärpäsen (Chlorops tæniopus) toukka aikaansaa
ohrantaimen kasvussa keskeytyksen ja varren
käpristymisen. Kahukärpänen (Oscinis frit)
vahingoittaa ohraa ja kauraa. — 4.
Saivartajat l. kiiliäiset (Œstridæ) elävät
toukkina eläinten ruumiissa (ks. Saivartajat).
— 5. Kukkaskärpäset (Syrphidæ) ovat
enimmäkseen ampiaisten näköisiä, mustan- ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0165.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free