- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
291-292

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kärnäkoski ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

keltaisenkirjavia, lentelevät kukissa. Hyvin
lajirikas heimo. Toukat elävät osaksi mätänevissä
aineissa, osaksi lehdillä. Likakärpänen
(Eristalis) muistuttaa suuresti mehiläiskuhnuria.
Toukka elää likarapakossa. Sillä on
takaruumiissaan pitkä hengitystorvi. Volucellalla on hyvin
leveä ja paksu takaruumis. Syrphus-lajien
toukat ovat pienten juotikasten näköisiä, liikkuvat
lehdillä ja syövät kirvoja. — 6.
Petokärpästen (Asilidæ) ruumis on hoikka, jalat
tarttumajalkoja. Ampiaisten näköisiä. Syövät sääskiä,
kärpäsiä y. m. hyönteisiä, jopa hämähäkkejäkin.
Vahinkohyönteisten hävittäjinä ihmiselle
hyödyllisiä. Toukat elävät kosteassa maassa, lahossa
puussa t. juurissa. Isot, tuuheakarvaiset
palokärpäset (Laphria) istuvat usein puiden
kannoilla saalista väijymässä. Hiekkaisilla mailla
oleskelevat Asilus-lajit. — 7.
Kimalaiskärpäset (Bombyliidæ) ovat paksuruumiisia,
pörröisiä, hyvin pitkäkärsäisiä. Bombylius- ja
Anthrax-lajien toukat elävät loisina
hieta-ampiaisten pesissä, syöden näiden keräämää
ravintoa. Empis-suvun toukat viettävät loiselämää
hunaja-ampiaisten pesäkammioissa. — 8.
Paarmat (Tabanidæ) muistuttavat kehitykseltään
pitkäsarvisia kaksisiipisiä. Toukka elää niityillä
luultavasti kasvien juurista. Naaras pistää ja
imee verta lämminverisistä eläimistä. Liikkuu
päivänpaisteessa. Paarma (Tabanus) on suuri
ja surisee lentäessä. Kirjavasiipinen Chrysops
lähestyy saalistaan äänettömästi. (vrt.
Täikärpäset ja Hevoskärpänen.) U. S-s.

illustration placeholder
Kärpäsloukku.


Kärpäskoukku, koukku, jossa houkuttimena
on tekokärpänen.

Kärpäsloukku (Dionæa muscipula), meidän
kihokeillemme lähisukuinen, Yhdysvalloissa
Carolinan ja Floridan soissa kasvava
15 cm:n korkuinen yrtti, jonka
lehdet ovat ruusukkeessa varren
tyvessä ja valkeat kukat
huiskilossa vanan latvassa. Lehtiensä
avulla k. pyydystää hyönteisiä.
Niissä on leveäpalteinen ruoti ja
pyöreä lovipäinen ja -tyvinen lapa,
jonka keskitse kulkee pitkittäinen,
paksu suoni. Lavan laidoissa ja
yläpinnassa on kankeita sukasia.
Jos sen yläpintaa tai sukasia
kosketetaan, kääntyvät suonen
kummallakin puolella olevat puoliskot
nopeasti vastakkain laitojen
sukasten käydessä toinen toistensa lomiin. Milloin
pienenpuoleinen hyönteinen koskettaa lehtiin,
joutuu se satimeen, sen pehmeät osat liukenevat
lehtien rauhasissa kehittyvän nesteen vaikutuksesta
ja imeytyvät kasviin, vrt.
Lihansyöjäkasvit. J. A. W.

Kärpäspaperi, myrkyllinen,
alkaliarseniittiliuokseen kastettu imupaperi; käytetään
kärpästen hävittämiseen huoneista. S. V. H.

Kärpäsruuti ks. Lycopodium.

Kärpässieni ks. Helttasienet.

Kärsimyskukka ks. Passiflora.

Kärsimysnäytelmä ks.
Passioni-näytelmä.

Kärsimysveljistö (ransk. Confrérie de la
passion
), Pariisin porvarien muodostama yhdistys
hengellisten näytelmien, n. s. mysteerien
esittämistä varten. Sellainen mainitaan jo 1380, mutta
vasta 1402 Kaarle VI antoi sille etuoikeudet
kärsimysnäytelmien esittämiseen.
Uskonpuhdistuksen aikakaudella 1548 parlamentti kielsi
yhdistykseltä uskonnollisten kappaleiden
näyttelemisen. Seura pysyi edelleenkin voimassa,
näytellen toisinaan maallisia kappaleita, mutta 1607
sen oli pakko, yleisön kannatuksen puutteessa,
luovuttaa huoneustonsa ammattinäyttelijöille.

A. J. P-ä.

Kärsähiiri ks. Myskimyyrät.

Kärsähylje l. merinorsu ks. Hylkeet.

Kärsäkarhu (Nasua rufa), pikkukarhuihin
(Subursidæ) kuuluva, Etelä- ja
Keski-Ameriikassa elävä, pitkähäntäinen eläin. Kuono
pidentynyt vähän ylöspäiseksi, vinosti typistetyksi
kärsäksi. Ruumis 55 cm, häntä 45 cm pitkä.
Elää maasta kaivamillaan madoilla ja toukilla.
Kiipee taitavasti puissa. P. B.

Kärsäkkäät (Curculionidæ), suurin
kovakuoriaisheimo, johon kuuluu yli 10,000 lajia;
lämpimissä seuduissa suhteellisesti yleisempiä kuin
kylmemmissä. Suomessa 311 lajia. Pää aina
kärsämäisesti venynyt; kärsän pituus ja muoto on
eri lajeilla hyvin erilainen, toisinaan koko muun
ruumiin pituinen. Toukat pussinmuotoisia,
kovapäisiä, silmättömiä, tuntosarvettomia ja
jalattomia. Kaikki ovat kasvinsyöjiä. Eri lajit elävät
eri kasvilajeilla ja -osilla aina juurista kukkiin ja
hedelmiin saakka. Useat ovat pahoja
tuhohyönteisiä. — Suppilonkiertäjäkärsäkäs
(Rhynchites betulæ) asettaa munansa
koivunlehdestä tekemäänsä suppiloon, jossa toukka sitten
asustaa. — Rhynchites populi, R. betuleti y. m.
tekevät toukilleen sikarinmuotoisen suojuksen
päärynäpuihin, poppeleihin, viiniköynnöksiin y.
m. käärimällä useita lehtiä yhteen. Apoderus
coryli
, jonka kaula on pitkäksi venynyt, tekee
pähkinänlehdestä putken, jonka molemmat päät
se sulkee asetettuaan munansa siihen. —
Apion-lajeja on Suomessa 42. Ne ovat pieniä
päärynänmuotoisia, usein metallinhohtoisia, sinisiä,
mustia, harmaita tai punaisia hyönteisiä;
peitinsiivet syväuurteiset. Monet elävät toukkina
yrttikasvien siemenissä ja tekevät tuntuvaa
vahinkoa. Apilakärsäkäs (A. apricans) elää
apilaitten mykeröissä. — Hernekärsäkäs
(Sitones lineatus) syö pykäliä apilan, herneen,
pavun, virnan y. m. hernekasvien lehtiin; toukka
elää maassa, jossa se jyrsii juuria. —
Omenankukkakärsäkäs (Anthonomus pomorum)
panee munansa omenan silmuun. Toukka aiheuttaa
silmun ruskettumisen ja kuivumisen ennen
aikojaan. — Balaninus nucum pistää munansa kovan
kuoren läpi pähkinään, missä sen toukka syö
pähkinän siementä. — Hylobius abietis (ks. t.)
elää havupuilla; samoin Pissodes, joka asettaa
munansa joko halkoihin tai sairaisiin tai
nuoriin 4-5-vuotisiin mäntyihin. Kaivaa kuoren alle
mutkittelevia käytäviä. Voi tappaa nuoria puita.
Hävittää myös kuusenkäpyjä. — Calandra (ks.t.)
elää jyvissä. U. S-s.

Kärsämäki. 1. Kunta, Oulun l.,
Haapajärven kihlak., Pyhäjärven-Kärsämäen nimismiesp.;
kirkolle Oulaisten rautatienasemalta 66 km.
Pinta-ala 687,5 km2, josta viljeltyä maata 6,750 ha
(1901); manttaalimäärä 27 17/48, talonsavuja 185,
torpansavuja 25 ja muita savuja 176 (1907).
3,193 as. (1910); 515 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoitti 403 (1901).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0166.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free