Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kärsämänjoki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
304 hevosta, 1,592 nautaa (1909). —
Kansakouluja 4 (1912). Säästöpankki. —
Teollisuuslaitoksia: Halosen saha ja mylly, Luonuan saha ja
höyläyslaitos sekä mylly, Virtalan mylly,
Kärsämäen meijeriosuuskunnan meijeri. — 2.
Seurakunta, konsistorillinen, Kuopion hiippak..
Kalajoen rovastik.; perustettu Pyhäjoen
emäseurakunnan kappeliksi 4 p. huhtik. 1764, erotettu
omaksi khrakunnaksi keis. käskykirj. 16 p:ltä
kesäk. 1856 (ensimäinen vakinainen khra v:sta
1862). Kirkko puusta, rak. 1842. L. H-nen.
Kärsämänjoki, Siikajokeen oikealta virtaava
pienehkö lisäjoki; se alkaa pienestä Ylijärvestä
Rantsilan pitäjän länsirajoilta ja virtaa
Ison-Kärsämänjärven läpi juuri ennen laskemistaan
Siikajokeen; pituus n. 35 km. L. H-nen.
Kärsämö ks. Achillea.
Kärväs, heinänkuivatuksessa käytettävä,
haarukka-oksilla varustettu paksu seiväs, ks. Heinä.
Käräjäjyvät ks. Käräjäkapat.
Käräjäkapat l. käräjäjyvät (ruots.
tingsgästning), kihlakunnantuomarin palkkaukseksi
maksettava henkilökohtainen vero, jota rahvas
Suomessa ja Ruotsissa laamannin- ja
tuomarinveron (ks. t.) ohella jo varhain suostui
suorittamaan korvaukseksi siitä, että se vapautui
ylläpitämästä käräjillä tuomaria ja lautakuntaa.
Suomessa maksettiin k:na muinoin savulta l.
jokaiselta itsenäiseltä ruokakunnalta 4 kappaa
jyviä, jotka alkuaan tulivat kihlakunnantuomarille,
joka ennen oli velvollinen käräjillä ylläpitämään
lautakuntaa, mutta jotka v:n 1727 jälkeen
jaettiin niin, että kihlakunnantuomari sai 3/4
(tuomarinkäräjäjyvät) ja laamanni 1/4
(laamanninkäräjäjyvät). Viimemainitut
määrättiin, kun meillä laamanninoikeudet 1868
annetulla asetuksella lakkautettiin, kannettavaksi
valtiolle erityiseen
laamanninkäräjäjyvärahastoon, jonka varoilla
oikeudenkäyntilaitoksen uudistus pantaisiin toimeen, ja 1886
annetulla asetuksella huojennuksesta käräjäjyväin
suorittamisessa niiden kantaminen lopetettiin.
Tämän asetuksen nojalla suoritetaan nykyään k:na
osaksi 3, osaksi 1 1/2 kappaa jyviä, jotka ovat
keskiverohinnan mukaan rahassa maksettavat,
jotapaitsi useat henkilöt ovat joko
vähävaraisuuden tai vanhojen erioikeuksien perustuksella tästä
verosta vapaat. — Varsinaisten k:n sijasta
kannettiin ennen vuorioikeuksien hyväksi
rautatehtaista ja sulatusuuneista kankiraudassa
maksettavia n. s. vuorikäräjäkappoja. Kun
meillä vuorioikeudet 1854 lakkautettiin ja niiden
käyteltävät oikeusasiat siirrettiin yleisille
tuomioistuimille, määrättiin tämä vero
kannettavaksi kihlakunnantuomarin ja laamannin
hyväksi, kunnes se 1889 annetulla asetuksella
lakkautettiin ja verovelvolliset velvoitettiin
suorittamaan varsinaisia käräjäjyviä. K. K-a.
Käräjäkunta, kihlakunnanoikeuden
tuomiopiiri. Ruotsissa oli muinoin kihlakunnantuomarin
virka-alueena oleva kihlakunta yhtenä
käräjäpiirinä, mutta Suomessa se laajuutensa vuoksi
jakaantui useampiin hallintopitäjiin, joista kukin
muodosti eri käräjäkunnan. Kun meillä
sittemmin kihlakunnantuomarin virkapiiriksi
kihlakunnan sijaan tuli tätä alueeltaan ylipäätään
vastaava tuomiokunta, tuli k. merkitsemään
tuomiokunnan osaa. K. on myöskin tientekolahkona
maalla. Nykyään on Suomessa k:ia 234. Ne
käsittävät yhden tai useampia pitäjiä tahi
niiden osia ja niitä on tuomiokunnassa 3-5
(kahdessa 2 ja Ahvenanmaan tuomiokunnassa 8).
— Oikeudenkäyntilaitoksemme
uudistusehdotuksen mukaan tuomiokunta yleensä tulisi olemaan
yhtenä tuomiopiirinä mutta voisi paikallisolojen
vaatiessa jakaantua kahteen tai useampaankin
käräjäkuntaan. vrt. Kihlakunta ja
Tuomiokunta. K. K-a.
Käräjämäki esiintyy ainakin kolmella eri
paikalla maassamme nimityksenä, nim. Eurassa,
Rengossa ja Kokemäellä. Tunnetuin niistä on
Euran K., joksi sanotaan Euran kirkonkylässä,
Eurajoen pohjoispuolella olevan soraharjun
kaakkoisinta, 160 m:n pituista päätä. Paikalla on pari
matalaa hautakumpua ja soikeita kuoppia maassa,
jotka ovat sisältäneet kansainvaelluksen aikuisia
hautoja. Nimensä mäki on saanut sen
korkeimmalla kunnaalla olevasta „Tuomarin ympyräst”,
jonka muodostaa 12 pyöreään kehään asetettua
kiveä. Mäki voinee olla esihistoriallinen
käräjäpaikka. — Rengon Käräjämäki on viljelyksessä,
mutta senkin kukkulalla kuuluu olevan kaaressa
istuinkiviä, joiden keskellä on pöydän tapainen
kivi. — Kokemäen Käräjämäki Kokemäenjoen
kupeella pappilan alapuolella on nuoremman
rauta-ajan kalmisto. [J. R. Aspelin, „Suomen asukkaat
pakanuuden aikana”, s. 67.] A. M. T.
Käräjärauha, muinaisruotsalaisessa
keskinäisen rauhan ylläpitämiseen perustuvassa
yhteiskunnassa se erikoinen rauha, jolla käräjät oli
suojattu ja joka paitsi käräjäpaikkaa käsitti
myöskin tien sinne ja sieltä pois. Birger
Jaarlin neljästä rauhanlaista (ks. Edsöre) koski
yksi k:aa. Jätteenä näiltä ajoilta on
Oikeudenkäymiskaaren 2 luv. 3 §:ssä säilynyt määräys
siitä, että kihlakunnantuomarin on käräjät
avatessaan julistettava myöskin käräjärauha
alkaneeksi. K. K-a.
Käräjäsaarna, saarna joka pidetään siinä
jumalanpalveluksessa, joka ennen varsinaisten
käräjäin alkamista on toimitettava joko kirkossa
tai käräjäpaikalla (Oikeudenkäymiskaari 2:3 ja
Kunink. päätös jouluk. 17 p:ltä 1697 7 §).
K. K-a.
Käräjät (ruots., tansk. ja norj. ting, msaks.
Ding), muinaissuomalaisilla samoinkuin
muinaisgermaaneilla vapaiden miesten pitämä kokous,
jossa he neuvottelivat ja päättivät yhteiskuntansa
yhteisistä asioista. Suomalaisten k:stä ei ole
tarkempia tietoja säilynyt. Germaanein k., jotka
pidettiin rauhoitetulla alueella uhripaikan
läheisyydessä taivasalla, olivat yhteiskuntajärjestyksen
varsinaisena keskuksena: niillä laadittiin lait,
päätettiin sodasta ja rauhasta, jopa tavallisista
hallintoasioistakin ja harjoitettiin lainkäyttöä,
jotapaitsi niitä käytettiin uhri- ja
kaupantekotilaisuuksina. Vanhan germaanisen
yhteiskuntajärjestyksen mukaan hävisivät jo varhain k:kin
tässä merkityksessä. Ruotsissa oli muinoin
varsinkin laamannin johdolla pidetyillä
maakuntakäräjillä tällainen keskeinen asema
yhteiskuntarakenteessa, kihlakunnantuomarin johtamilla
kihlakunnankäräjillä sitävastoin oli päätehtävänä
lainkäyttö. Sikäli kuin valtiovalta maakuntain
yhdyttyä yhden kuninkaan johtamaksi Ruotsin
valtakunnaksi yhä enemmän keskittyi kuninkaan
käsiin, väheni sielläkin käräjäin merkitys,
kansan välitön osanotto niihin lakkasi ja k:stä tuli
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
