- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
295-296

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kärsämänjoki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

valtion lainkäyttöviranomaiseksi muuttuneen
laamannin ja kihlakunnantuomarin johtamia
oikeudenkäynti-istuntoja maalla, jotapaitsi k:ksi
alettiin nimittää myöskin sellaisia
oikeudenkäyntitilaisuuksia, joissa harjoitettiin kuninkaan
tuomiovaltaa (etsikkö- ja oikaisukäräjät).
Tällaiseksi muuttuneena tuotiin ruotsalaisen
yhteiskuntajärjestyksen osana sikäläinen käräjälaitos
Suomeen. Kun sitten kuninkaan tuomiovaltaa
käyttämään perustettiin hovioikeuksia, hävisivät
etsikkö- ja oikaisukäräjät, ja vuonna 1868
lakkautettiin laamanninkäräjät. Näin ollen
ymmärretään nykyään k:llä kihlakunnanoikeuden
toimikausia. Sitäpaitsi tämä nimitys liittyy
piispantarkastuksiin. — K:ksi on Skandinaavian maissa
alettu nimittää myöskin eräitä myöhempinä
aikoina syntyneitä yhteiskuntaorgaaneja. Niinpä on
Ruotsissa 1860-luvulla itsehallinto-oikeudella
varustettujen läänien eduskunnaksi järjestetty n. s.
lääninkäräjät (landsting). Tanskan
kansaneduskunnan kamareina ovat kansan- ja maakäräjät
(folketing ja landsting) ja Norjan eduskuntana
suurkäräjät (storting). ks.
Etsikkökäräjät, Kihlakunnankäräjät,
Laamanninkäräjät, Lääninkäräjät,
Maakuntakäräjät, Oikaisukäräjät,
Piispankäräjät, Suurkäräjät. K. K-a.

Käräjätalo ks. Kihlakunnankäräjät.

Käräjätie. Maanlaeissa mainitaan useita
erinimisiä yleisiä teitä, m. m. käräjätiet l.
käräjäpaikoille vievät tiet. Nykyään jaetaan yleiset
tiet vain maanteihin ja kyläteihin. K. K-a.

Käsi ks. Käsivarsi.

Käsiala ks. Grafologia.

Käsiammatti ks. Käsityö.

Käsienpäällepano, uskonnollisissa
vihkimisissä ja siunauksissa käytetty tapa, joka
juutalaisilta on siirtynyt kristilliseen kirkkoon.
Meidän kirkossamme sitä käytetään papiksi
vihkimis- ja kastetilaisuuksissa. A. F. P.

Käsihöylä ks. Höylä.

Käsijuntta ks. Juntta ja Paalujuntta.

Käsikirja ks. Kirkkokäsikirja.

Käsikirjoitus, jonkun henkilön omakätinen
kirjoitus; käsinkirjoitettu kirja tai sen osa,
manuskripti (lat. liber manu scriptus)
vastakohtana osaksi painetulle tekstille osaksi
asiakirjoille, diplomeille y. m. s. K:ten iän,
alkuperän, käsialojen j. n. e. selvittelyä sanotaan
paleografiaksi.

Vanhan ajan kreikkalaiset kirjoittivat kivelle,
puulle, metallille, kasvienlehdille, vahatauluille
j. n. e., kunnes papyruksen valmistaminen
(7:nneltä vuosis. alkaen e. Kr.) opittiin.
Papyruksen rinnalle tuli eläimenvuodasta valmistettu
pergamentti. Vanhat k:t olivat aluksi
kääryjä (lat. volumina), joista kukin oli
kokoonpantu yhteenliimatuista lehdistä (paginæ). vrt.
Kirja. Kääryt säilytettiin koteloissa (lat.
capsulæ). Nykyajan kirjaa muistuttava
käsikirjoitusvihko tuli käytäntöön vasta 4:nnellä vuosis.
j. Kr. Samoihin aikoihin papyrus joutuu
melkein kokonaan pois käytännöstä.

Klassilliselta muinaisajalta on säilynyt vain
vähäinen määrä oikeaperäisiä k:ia.
Pergamenttikäsikirjoituksista ovat palimpsestit (ks. t.)
erittäin merkilliset. Keskiajalta, varsinkin sen
viimeisiltä vuosisadoilta on runsaasti k:ia tallella
suurimmissa kirjastoissa. Klassillisen
kirjallisuuden tuotteiden säilyttämisestä tulee suurin ansio
munkeille. Kirjain kopioiminen muodostui heidän
käsissään taideteollisuudeksi. Kirjoitus on
huolella tehtyä, alkukirjaimet (vrt. Initsiaali)
väritettyjä koristelutaiteen mestariteoksia, ja
kauneimmissa on hienoja miniatyyrimaalauksia.
Vanhimpia kreikkalaisia
pergamenttikäsikirjoituksia on Tischendorfin löytämä Raamatun
käsikirjoitus Codex sinaiticus (vrt. Codex).
Itämaisista k:ista ovat vanhimpia Egyptin
papyrukset, joita on 2:selta, vieläpä 3 uineitakin
vuosis. e. Kr. Kiinassakin on erittäin vanhoja k:ia
tallella. Syyrialaisia k:ia on 4:nneltä ja 5:nneltä
vuosis., heprealaisia 9:nneltä vuosis. j. Kr.
Sitävastoin armeenialaiset, arabialaiset ja
persialaiset k:t eivät ole kovinkaan vanhoja. Intiassa
käytettiin paperina palmunlehtiä, jonka vuoksi
ajanhammas on vanhat k:t hävittänyt;
vanhimmat intialaiset käsikirjoitukset ovatkin vasta
12:nnelta vuosis. j. Kr. [Ebert,
„Handschriftenkunde” (2 nid., 1825-27); Wattenbach, „Das
Schriftwesen im Mittelalter (3:s pain. 1896).]

Käsikivet ks. Jauhinkivet.

Käsikranaatti, pieni heittokappale,
läpileikkaus 7,5-8 cm, täytetty räjähdysaineilla, vrt.
Krenatieri ja Kranaattihaulit.

M. v. H.

Käsimylly ks. Jauhinkivet.

Käsine ks. Puku.

Käsipaperi, käsin, tavallisesti paraista
aineista tehty paperilaji, jota käytetään posti-,
kirjoitus- ja piirustuspaperina enimmäkseen
ylellisyystarkoituksiin. K:n erottaa koneellisesti
tehdystä paraiten paperin epätasaisesta ja
ohuemmasta reunasta. Ennen valmistettiin kaikki
paperit käsin, mutta paperikoneen tultua
käytäntöön on k:n valmistus jäänyt muutaman harvan
tehtaan erikoisuudeksi. A. S-r.

Käsipiirustus tarkoittaa vapaalla kädellä
varsinkin taiteellisessa tarkoituksessa tehtyä
piirustusta, joka on suoritettu liidulla, hiilellä, lyijy-,
teräs- tai sulkakynällä, piirtimellä tai
siveltimellä (pensselillä). K. on milloin täysin valmis,
itsenäinen taideteos, milloin ainoastaan jonkun
taideteoksen pikaisesti ja pääpiirteittäin tehty
esityö l. luonnos (ransk. croquis, ks. t.) tai
isomman sommitelman jotakin yksityiskohtaa
tarkoittava osa l. harjoitelma. Oman
kauneusarvonsa ohella voi k:lla olla suuri merkitys
taiteilijan kehityksen ja työtavan sekä myöskin
taideteoksen synnyn ja oikeaperäisyyden
selvittämiseksi. Tämän vuoksi on huomatuimpien taiteilijain
k:ia aina pidetty korkeassa arvossa ja koottu sekä
yksityisiin että julkisiin kokoelmiin, joista
kuuluisimpia ovat Pariisin Louvren, Lontoon British
Museumin, Firenzen Uffizien, Wienin Albertinan,
Berliinin ja Dresdenin kokoelmat. Lukuisia k:ien
faksimile-jäljennöksiä on julkaistu. E. R-r.

Käsiraha, sopimusta tehtäessä etukäteen
annettu pienempi rahasumma, jonka tarkoituksena
on paremmin lujittaa välipuhetta. Vanhemmassa
oikeudessa k:lla oli suuri merkitys, koska se
antajan rikkoessa välipuheen jäi vastaanottajalle ja
tarjosi täten vakuuden välipuheen täyttämisestä.
Nykyisessä oikeudessa on ainoastaan
palkollissäännön mukaan annetulla pestillä (ks. t.)
tällainen merkitys. Muissa sopimuksissa k. voi
saada tämän ominaisuuden ainoastaan
nimenomaisen välipuheen voimasta. N. M.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:38 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0168.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free