- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
305-306

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Käskynhaltija ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

305

Käskynhaltija—Käyminen

306

ihohermo (nervus musculo-cutaneus)
hermot-taa olkavarren koukistajalihaksia ja
kyynärvarren etu-ulko-osan ihoa, keski hermo (nervus
meclianus) kulkee olkavaltimoa seuraten
alaspäin aina käteen asti ja lähettää haaroja
kyynärvarren ulompiin koukistajalihaksiin, ulompiin
käden lihaksiin sekä käden ulko-osan ihoon,
kvynär hermo (nervus ulnaris) kulkee
käsivarren sisäsivua pitkin alas käteen ja hermottaa
kyynärvarren sisempiä koukistajalihaksia,
sisempiä kädenlihaksia sekä ihon käden sisäpuolella,
värttinä hermo (nervus radialis) seuraa
käsivarren takasivua alaspäin ja hermottaa
kaikkia käsivarren ojentajalihaksia sekä käsivarren
selkäpuolen ihoa. Paitsi nyt mainittuja hermoja
lähtee kainalopunoksesta vielä suoranaisia
iho-hermoja käsivarteen. Y. K.

Käskynhaltija, virkamies, joka jossakin
valtion osassa toimii ylimpänä, joko hallinnollisena
ja sotilaallisena, taikka ainoastaan
hallinnollisena viranomaisena, erittäinkin sellainen
virkamies, jonka katsotaan mainitussa toimessaan
edustavan hallitsijaa itseänsä. Tällaisina
käskynhaltijoina ovat eri aikoina ja eri maissa
toimineet esim. satraapit, prokonsulit, varakuninkaat,
sijaishallitsijat, kuvernöörit ja muunnimelliset
virkamiehet, joitten virkatehtävissä tietysti on
melkoisia eroavaisuuksia. R. E.

Käsky palata järjestykseen, kokouksen
puheenjohtajalle järjestyksen valvojana kuuluva
kurinpitokeino, jolla erittäinkin
lausuntovapau-den väärinkäyttämistä tahdotaan estää.
Tällainen valta sisältyy myöskin yleisistä kokouksista
helmik. 20 p. 1907 annetun lain 7 §:ssä yleisen
Kokouksen puheenjohtajalle määrättyihin
tehtäviin. — Erittäinkin puhutaan eduskuntain taikka
kamarien puhemiesten oikeudesta kutsua
edustajia järjestykseen. Valtiop.-järjrn 48 §:n mukaan
on edustaja, joka käyttää loukkaavia, pilkallisia
tahi muuten sopimattomia sanoja hallituksesta
tai yksityisistä henkilöistä, kutsuttava
järjestykseen; ellei hän siitä ojennu, tulee puhemiehen
kieltää hänet puhumasta. R. E.

Käskytapa, imperatiivi (ks. t.).

Käsnä (verruca), ihonystyjen ja
sarvikerrok-sen liiallisesta kasvamisesta syntynyt rajoitettu
kohoutuma ihossa. K:iä tavataan useimmiten
käsissä ja jaloissa, mutta joskus muuallakin.
Nuoruusiällä esiintyvät k:t ovat jossain määrin
tarttuvia; niiden aiheuttajaksi oletetaan jotakin
alhaista jakosientä. (Y. K.)

Käsnä jalkaiset 1. esihuokoseläimet
(Onychophora, Protracheala) muodostavat
yhdistävän sillan
ni-velmatojen ja
huokoseläinten
välille. Ruumiin

nivelet ovat
yleensä kaikki
samanlaiset: munuaisputket ja tupsumaisesti
haarautuneet ilmaputket ovat järjestyneet
nivelit-täin. Tlmaputkien huokoset ovat siroitetut yli
koko ruumiinpinnan. Jalat lyhyet, kynnelliset:
päässä yksi tuntosarvipari. Lajeja: Peripatus
ca-pensis Etelä-Afrikassa ja /’. Novæ Zealandiæ
Uudessa Seelannissa. /’. Ii.

Käteinen (käteissuoritus, kassa), heti
tapahtuva maksu (kuitenkin usein = maksu 30 päivän
kuluessa, jolloin aivan heti tai ainakin 14 päi-

vän kuluessa suoritettava maksu merkitään extra
kassa 1. kontant). I. K-o.

Käteisalennus (kassa-alennus), korkoja sekä
vahingonvaarapalkkiota (risikopremiaa) vastaava
alennus maksun tapahtuessa käteisellä. I. K-o.

Kätilö, koulutettu synnytyksen avustaja, joka
hoitaa vaimoa raskauden, synnytyksen ja
lapsivuoteen aikana sekä lasta sen ensimäisinä
elinpäivinä. K:iden tehtäviin meidän maassamme
kuuluu myöskin rokotus. Koulunsa k:t saavat
yliopiston synnytyslaitoksella, jossa nykyään
annetaan vuosittain kolme vuodenkestävää kurssia.
Opetus on v:sta 1859 kaksikielinen. K:iden
am-mattikelpoisuuden tutkii keis. määräyksen
mukaan 7 p :ltä huhtik. 1830 lääkintähallitus, joka
vahvistaa heidän kätilökirjansa ja ottaa heiltä
kätilövalan. Y. K.

Kätilösammakko ks. Alytes
obstetri-c a n s.

Kävely. K:n ja juoksun välisestä erotuksesta
ks. Juoksu. Vaikkei tätä erotusta käytännössä
ole helppo määrätä, pidetään k.-kilpailuja
vieläkin paljon etenkin Englannissa ja Saksassa ja
saavutetaan niissä hämmästyttäviä tuloksia. Niinpä
on 1 engl. penink. kävelty vajaassa 61/,
minuutissa. 10 engl. penink. 1 tunt. 15 min. Viime
aikoina on k. huomattu oivalliseksi
harjoituskei-noksi muissa urheiluliarjoituksissa kilpaileville.

L. P.

Kävelykyvyttömyys (kreik. dbasia) esiintyy
psykogeenisenä 1. hysteerisenä oireena
tavallisesti seisomiskyvyttömyyden yhteydessä ilman
mitään halvautumista ja tuntohäiriöitä
(Char-cot’n selittiimii tautimuoto). E. Th-n.

Käyminen, fermentatsioni.
elimellisty-neiden käytteiden 1. fermenttien aiheuttama hidas
hajaantuminen, joka määrätyissä olosuhteissa
tapahtuu orgaanisissa typettömissä. etenkin
so-kerinpitoisissa aineissa. Käymisilmiöistä on
yleisin alkoholi-k. Sen saavat aikaan eräät
hiivasienet (Saccharomyces); eivät
kuitenkaan itse sienet, vaan. E. Buchnerin tutkimusten
mukaan, näiden itsestään erottama entsymi. z
y-maasi, joka on albuminaatti. Millä tavoin
sokerin hajaantuminen tapahtuu, ei ole vielä
täysin selvitetty. Alkoholi-k. tapahtuu aina. kun
sokerinpitoinen neste suotuisissa olosuhteissa saa
olla ilmassa; käymistä aiheuttavaa käytettä
(hiivasientä) on näet melkein kaikkialla ilmassa.
Jos sokerinpitoinen neste keitetään niin. että
siinä olevat hiivasienet kuolevat, ja eristetään
ilmasta, ei k:tii tapahdu, mutta niin pian kuin
neste ja ilma jälleen pääsevät kosketuksiin
keskenänsä. alkaa k. Jotta k. voisi tapahtua,
vaaditaan m. m., että käytettävän aineen vesiliuos
on sopivan vahvuinen, että sen lämpötila on
määrättyjen rajojen sisällä (edullisimmin 25-30’C),
eitä eräitä suoloja, magnesiumsuoloja ja
fosfaatteja on läsnä: liuoksessa ei myöskään saa olla
bakteerimyrkkyjä, voimakkaita happoja, alkaleja
eikä antiseptisiä aineita; ilman täytyy päästä
vaikuttamaan nesteen pintaan. Alkoholi-k:ssä
sokeri hajoo synnyttäen alkoholia ja hiilihappoa
sekä sitäpaitsi pieniä määriä glyseriiniä (2,v
3.» %), meripihkahappoa (0,4-0.8 %) sekä
sikuna-öljyä vaihtelevia määriä. Alkoholi-k. tulee
kysymykseen esim. viinin, oluen ja paloviinan
valmistuksessa. kaljanpanossa y. m. kotitaloudessa.
— Muita kävmisilmiöitä on esim. maito-

Käsnäjalkainen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0173.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free