- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
307-308

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Käskynhaltija ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

307

Käymisrehu—Käyte

308

h a p p o-k., joka synnyttää tavallisen
maitohapon, käymismaitohapon 1. a-oksypropionihapon,
sekä maito- että rypälesokerista
maitohappo-basillin (Bacillus acidi lactici) vaikutuksesta
munanvalkuaisaineiden läsnäollessa. Tämä
käyminen tapahtuu maidon hapatessa, ja „happamen
maidon" hapan maku riippuu juuri maitohaposta;
sekä sen „paksuus" maitohapon aiheuttamasta
munanvalkuaisaineiden juoksutuksesta. — V o
i-h a p p o-k :n saa aikaan Bacillus butyricus,
aiheuttaen maidon kaseiinin juoksutuksen (kaseiini
hajoaa ammoniakiksi y. m. yhdistyksiksi), jolloin
maito saa katkeran maun. Tässä k :ssä syntyy
voi-ynnä muita rasvahappoja. — S e 11 u 1 o o s a-k.
on selluloosan hajaantuminen hiilihapoksi ja
suo-kaasuksi; tämän aiheuttaa Bacillus amylobacter.
Puun lahoaminen on selluloosa-k :tä. V. Tl.

Käymisrehu ks. P a i n o r e h u.

Käymärata, omituinen raitiotiejär jestelmä,
jossa vaunut kulkevat pysähtymättä ja niihin
kuljetaan kahdelta tai kolmelta keskenään ja
radan kanssa rinnakkaiselta lavalta, jotka myös
liikkuvat samaan suuntaan kuin vaunut, mutta
asteettaisesti (1,5 m sekunnissa) enenevällä
nopeudella. Matkustaja astuu missä tahansa
ensi-mäiselle lavalle ja siirtyy siitä seuraaville
nopeammin kulkeville ja lopulta vaunuun. Vaunusta
poistuminen käy samoin mutta vastaisessa
järjestyksessä. Järjestelmää on vain näyttelyalueilla
y. m. s. paikoilla toteutettu. J. C-én.

Käymäsilta, yksinomaan jalkamiehiä varten
aiottu keveiirakenteinen teline taikka silta
jom-moisia voivat olla puisten pukkien yli heitetyt
lankut taikka tavalliseen tapaan rakennetut
sillat (ks. t.). ./■ C-én.

Käynti ks. K ä v e 1 y.

Käyristyä, metsänli. Kun puu turpoo
kosteuden vaikutuksesta epätasaisesti tahi kun se
jonkun ulkonaisen esteen takia ei pääse vapaasti
paisumaan, niin se muuttaa muotoaan, vääntyy
ja käy kieroksi, käyristyy. Samoin sen käy,
kun se kuivuu epätasaisesti. Näin käy
varsinkin niiden lautojen, jotka sahataan puun
pinta-puolesta (ks. Kutistuminen). Yleensä puun
pintaosat käyristyvät enemmän kuin
sydänpuu-osat. * A. B. TI-r.

Käyrä. 1. Sellainen viiva, jolla kolme perättäin
seuraavaa pistettä, mitkä tahansa, eivät ole
samalla suoralla, toisin sanoen viiva, jonka mikään
osa ei ole suora. K:n suunnan sen kussakin
pisteessä (k:ää pitkin liikkuvan pisteen suunnan)
määrää tähän kohtaan piirretty k:n tangentti.
K. on joko t a s o-k. tai a v a r u u s-k. Edellisen
kaikki pisteet ovat samassa tasossa. Kaikki muut
k:t ovat avaruus-k: iä. Taso-k. esitetään
algebrallisella tai transendentilla kaksi
koordinaattia (ks. t.) sisältävällä yhtälöllä. K:ää itseäänkin
sanotaan sen mukaan joko algebralliseksi
tai t r a n s e n d e n t i k s i. Algebrallisia
taso-k:iii ovat esim. kartioleikkaukset (ympyrä, ellipsi,
parabeli, hyperbeli), kissoidi ja konkoidi;
tran-sendentteja taas sinusoidi ja kykloidi.
Algebrallisella taso-k:llä on vaihteleva kertaluku
(Ord-nung). Tämä luku on sama kuin yhtälön aste.
Kartioleikkaukset ovat siten kaksikertaisia k:iä,
kissoidi (ks. t.) kolme- ja konkoidi (ks. t.)
nelikertainen k. Avaruus-k. on kaksinkertaisesti
kaareva. Sitä esitetään kahdella, kolme
koordinaattia sisältävällä yhtälöllä. Kolme koordinaattia

sisältävä yhtälö esittää näet k:ää pintaa ja kaksi
sellaista yhtälöä pintojen leikkausviivaa.

U. S:n.

2. Mns. (it. arco) 1. jousi, jouliisoittimien
käyttöase. K. tehdään kovasta puuaineesta sekä
molemmista päistään puuhun kiinnitetyistä ja
pingoitetuista jouhista. Iv:n muoto oli alkuaan
nykyistä kaarevampi, jotenkin ampumajousen
tapainen. I. K.

Käyrä, perintötila Prunkkalan kappelissa
Järvenojan kylässä, 3;4 km Käyrän pysäkiltä.
6 km Auran ja 8 km Liedon rautatienasemilta,
Turkuun 28 km; käsittää K:n ja Pelttarin
tilat, kumpikin manttaalia, yht. 210 ha. K:n
osti K:n kasvatuslaitoksen johtokunta 1874
ja Pelttarin 1878. — K:n kasvatuslaitos
alkoi toimintansa 5 p. lokak. 1877; alussa
otettiin kasvatettavaksi sekä poikia että tyttöjä
(poikia 30 ja tyttöjä 10), mutta 1898 K.
muutettiin yksinomaan poikien kasvatuslaitokseksi; se
toimi yksityisenä v :n 1909 loppuun, jolloin
Siviili-toimituskunta selitti sen huostaansa otetuksi ja
antoi sille nimen „K:n turvakoti pahantapaisia
poikia varten" samalla määräten laitokselle uudet
ohjesäännöt. Kasvattimäärä nykyjään 45. mutta
tekeillä olevan uuden rakennuksen valmistuttua
se määrättäneen 60:ksi. Nykyiset rakennukset ra
kennettiin 1876-77. — Lahjoitusrahastot yhteensä
73.331 mk. 75 p. (1912). L. 11-nen.

Käyrähöylä ks. Höylä. Aseteltava
k. on niin laadittu,
että sen pohjan voi
ruuvia kiertämällä
saada höylättävän
pinnan mukaiseksi,
kuperaksi tahi
onte-vaksi tarpeen
mukaan. T. a.

Käyrä-ituiset ks.
Centrospermæ.

Käyrämalli, tavallisesti ohut, puinen viivotin,
jossa syrjä on säännöllisen kaaren tai käyrän
viivan muotoinen ja jota käytetään käyrien
viivojen piirtämiseen. Eri käyrämuotoja ja
tarkoituksia varten on eri malleja, usein sarjoittain
järjestettyjä esim. laivojen kaari- ja
sivumuoto-jen piirtämistä varten n. s. laivakäyriä. J.C-én.

Käyrätorvi 1. torvi (it. Como, saks. Horn.
= sarvi), mus., vaskisoittimista pelimytsävyisin ja
orkestereissa tärkein. Ennen aikaan saatiin k:lla
soimaan vain pohjasävel ynnä siihen kuuluva
yläsävelsarja, joten sen sävelistöön jäi paljon
aukkoja. Niiden täydentämiseksi käytettiin eri
pohjasäveliin viritettyjä k:ia, joiden kesken
soitettavat sävelet jaettiin. Vasta noin 1800:n
vaiheilla keksittiin laitteita (venttiilejä), joiden
avulla k:ien siivelistöt täydentyivät itsessään.
K:n äänessä on sekä runollisuutta että
sankarillista voimaa. ,,Tukettuna" (käsi pistettynä
torven suuhun) se vaikuttaa kaameasti.
Pienemmissä orkesterisävellyksissä k:t ovat usein
ainoina vaskisoittimina. Ne sulautuvat hyvin sekä
jouhisoittimiin että puupuhaltimiin, etenkin
fa-gotteihin; sitäpaitsi ne sopeutuvat myös
mies-ääniseen kuorolauluun. Pitkine täyteläisille
sävelineen k:t muodostavat orkesterissa mitä tärkeim
miin muita soittimia yhteenliittävän aineksen.

1. K.

Käyte, fermentti, nimitys, jota käytetään

Käyrähöylä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0174.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free