- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
309-310

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Käyttö ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

309

sekä sellaisista mikro-organismeista, jotka saavat
aikaan käymis-, mätänemis- ja muita
selkaltai-sia ilmiöitä, että sellaisista elottomista aineista,
jotka, pysyen itse muuttumattomina, hajoittavat
orgaanisia aineita yksinkertaisempiin
yhdistyksiin. Ensinmainittuihin 1.
organiseerattui-h i n k:siin kuuluvat käytebakteerit, hiivasienet
j. n. e. ks. Bakteerit. Hiivasienet,
Käyminen. Mätän eminen. Jälkimäisiä
elottomia käytteitä sanotaan kemiallisiksi k :k s i
1. entsymeiksi. Ne ovat typenpitoisia,
mu-nanvalkuaisaineiden kaltaisia aineita, jotka
syntyvät elävissä soluissa ja joilla on hydrolyyttisesti
hajoittava vaikutus muihin aineisiin. Entsymejä
esiintyy sekä eläinruumiissa että kasveissa, ja
niillä on suuri fysiologinen merkitys
aineenvaih-dossa. Niiden vaikutuksesta muuttuu esim.
tärkkelys sokeriksi, munanvalkuaisaineet peptoneiksi
j. n. e. Entsymejä ovat esim. diastaasi. emulsiini.
ptyaliini. pepsiini. vrt. K ä v m i n e n.

Edv. IJj.

Käyttö ks. Praksis.

Käyttöarvo ks. Arvo.

Käyttöhihna ks. TI i h n a, Hihnakäytt ö.

Käyttöjousi, kello- ja soittolaitoksissa
automaateissa y. m. käytetty jousi, joka työmääränsä
suoritettuaan on aina uudestaan jännitettävä 1.
vedettävä. Se 011 tavallisesti ohuesta teräksestä
tehty, karaistu ja toisesta päästään kiinnitetty
veto-akseliin, jonka ympäri se on kierretty.
Ulkopuolinen pää on kiinnitetty käyttörattaaseen.

v. n.

Käyttököysi ks. Köysi. K ö y s i k ä y 11 ö.

Käyttöoikeus, oikeus käyttää toisen henkilön
omistamaa esinettä (room. oik. )mus). mihin voi
olla yhdistettynä nautin t o-o i k e u s (room.
oik. ususfructus) esineen mahdolliseen tuottoon.
K. sisältää käsitteellisesti velvollisuuden
toimittaa esine olennaisesti samana takaisin
omistajalleen, joten se ei voi kohdistua
kulutusesinei-siin. Aatteellisiin oikeuksiin kohdistuessaan k.
on aina nautinto-oikeutta (ks. t.). N. M.

Käyttöprosentti, metsänh., normaalisen
hakkuumäärän ja metsän normaalisen puuvaraston
suhde, ei siis oikeastaan mikään prosentti. Hun-

en

deshagen (ks. t.) laski kertomalla k:n (, )

i h

todellisella puuvarastolla (V„) metsän
hakkuumäärän (e„) (Hundeshagenin m e n
e-t e 1 m ä). L. l-o.

Käyttöratas, tavallisesti se ratas koneessa,
joka saa liikevoiman suorastaan käyttöjousesta,
kammesta y. m. V. L.

Käytännöllinen 1. p r a k t i 11 i n e n filosofia
(ks. Filosofia) mainitaan jo Aristoteleen
tekemässä jaoituksessa filosofian yhdeksi osaksi ja
esiintyy uudellakin ajalla monessa filosofisessa
järjestelmässä omana filosofisena tieteenhaarana.
Erittäinkin se seikka, että Kantin ..kritiikeistä"
yksi kohdistetaan „praktilliseen järkeen", s. o.
tahtoa ja toimintaa määrääviin perusteihin,
lienee ollut omansa ylläpitämään filosofian jaoitusta
teoreettiseen ja praktilliseen filosofiaan,
vaikkakaan tällä jaolla tuskin on tieteellistä merkitystä,
se kun on varsin epämääräinen. Useimmiten k. f.
merkitsee ,.käytännön", s. o. inhimillisen tahdon
ja toiminnan sääntöihin ja johtaviin
peri-aatteihin kohdistuvana tutkimuksena samaa kuin
etiikka, mutta lausetapaa käytetään myöskin

310

laajemmassa merkityksessä riippuen osittain
myöskin siitä, että etiikka voidaan ottaa ahtaammassa
tai laajemmassa merkityksessä. Niinpä Ruotsissa,
jonka yliopistoissa tätä jakoa on paljon käytetty,
luetaan k:een f:aan uskonnonfilosofia, etiikka ja
oikeusfilosofia. Meillä filosofian professorinvirka
jaettiin 5 p. kesäk. 1906 annetulla asetuksella
„t i e t e i s o p i 11 i s e n" ja ,,k ä y t ö 11 i s e n" fi
losofian virkoihin siten, että edellisen opetusalaan
luetaan metafysiikka, logiikka ja psykologia sekä
jälkimäisen alaan oikeusfilosofia, etiikka ja
yhteiskuntaoppi. Z. C.

Käytännöllinen jumaluusoppi sai vasta
Selileiermacherin kautta tarkemmin määritellyn
aseman jumaluusopin piirissä. Ennen häntä sillä
tarkoitettiin milloin koko jumaluusopin
sovellettua puolta, milloin teologista siveysoppia, mii
loin oppia kirkollisesta sielunhoidosta
(pastoraaliteologia). Teoksessaan ..Kurze Darstelluug
des theologisehen Studiums" (1811)
Schleiermacher määritteli käytännöllisen jumaluusopin
siten, että se on ,,niiden tieteellisten tietojen
kokonaisuus. joita vailla kristillinen kirkollishallitus
ei ole mahdollinen". Samoin hän myös jo
pätevästi määräsi käytännöllisen jumaluusopin
pääosat: 1) oppi palvelevasta ja 2) oppi
järjestävästä toiminnasta. Schleiermacherin
määritelmällä oli kuitenkin vielä se puute, että siitä
ei käynyt selville, kuka on näiden toimintain
subjekti. Tämän puutteen poisti C. I. Nitzsch.
joka ohjelmakirjoituksessaan ,.Observationes ad
theologiam practicam felicius excolendam" (1831)
osoitti, että sekä palvelevien että järjestävien
toimintojen subjektiksi on katsottava kirkko
eli kristillinen seurakunta, eikä esim. yksityinen
pappi. Tämän kautta Nitzsch on tullut
käytännöllisen jumaluusopin tieteelliseksi perustajaksi.
Kirkollisen toiminnan hän myöskin jakoi
esikuvallisella tavalla 1) rakentaviin toimintoihin,
joihin kuuluvat a saarna ja opetus b
jumalanpalvelus ja c sielunhoito sekä 2) järjestäviin
toimintoihin (kirkko-oikeus sekä sisäänpäin
kirkon jäseniin nähden että ulospäin valtioon ja
muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin nähden).
Mainitussa ohjelmassa esittämänsä periaatteet Nitzsch
pani käytäntöön kolmiosaisessa teoksessaan
..Praktiselle Theologie" (1847 seur.).
Myöhempiä huomattavia esitvksiä tästä tieteestä ovat
laatineet Otto, „Ev. prakt. Theologie" (1869) :
v. Zezschvvitz, „System der prakt. Theologie"
(1879) : Achelis, ..Prakt. Theologie" (1890 seur.) :
F. L. Schaumann, „Praktiska theologien" (1873
seur.), joka kuitenkin on keskeneräinen. E.K-a.

Käytännöllinen kemia, kemiallinen
tutkimustyö, jonka tarkoituksena on sovelluttaa puhtaasti
tieteellisiä tuloksia teollisuuden, lääketieteen,
maanviljelyksen y. m. hyväksi. S. V. H.

Käytännölliset kokeet, opettajannäytteet,
joiden suorittaminen on ehtona vakinaiseen virkaan
nimittämiselle valtion oppilaitoksiin. Ne
suoritetaan maan jommassakummassa normaalilyseossa,
Helsingin suomalaisessa tai ruotsalaisessa
tyttökoulussa ja maan seminaareissa. (1872 v:n
Koulujärjestys 51-54 §§, armoll. asetus 10 p:ltä heinäk.
1893 9 S- senaatin kirjelmä 21 p:ltiitoukok. 1895;
Kansakouluasetus 8. 35-36 §§, armoll. julistus
5 p:ltä elok. 1886 4:s ja 5:s kohta.) O. M-c.

Käytävähaudat ks. Esihistorialliset
a j a n j a k s o t, II. 815.

Käyttö—Käytävähaudat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0175.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free